Ympäristötoimen johtaja Mikko Jokinen ja ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt 26.10.2011:

Taustaa

Turun kaupunkiseudun nykyisin voimassaoleva jätepolitiikka on peräisin vuodelta 2002. Keväällä 2009 Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja kuntien ympäristöviranomaisten välisissä keskusteluissa todettiin, että monien toimintaympäristömuutosten johdosta Turun Seudun Jätehuolto Oy kaipaa toimintansa ohjaamiseksi politiikan ja sen toteuttamisohjelman päivittämistä. Asia kirjattiin kaupunginvaltuuston 26.10.2009 § 239 hyväksymään Turun kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelmaan. Ohjelman yhteydessä päätettiin, että kaupunki laatii naapurikuntien kanssa yhteisen Turun seudun jätepolitiikan ja jätehuollon yhteistyön toimintasuunnitelman vuosille 2010-2020, jossa linjataan ensisijaisesti jätehuollon seudullinen tavoitetaso ja keinot millä tavoitetasoon päästään. Kaupunginhallitus teki 2.11.2009 § 576 ilmasto- ja ympäristöohjelmaan liittyen täytäntöönpanopäätöksen. Täytäntöönpanopäätöksen mukaan jätepolitiikan valmistelun vastuutahoksi määriteltiin ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto.

Jätepolitiikan valmistelutyö käynnistyi joulukuussa 2009 kaikille kiinnostuneille osapuolille järjestetyllä avoimella seminaarilla. Seminaarissa oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan jätepolitiikkatyöryhmään. Työryhmässä on seudun kuntien ympäristöviranhaltijoita, kuntien luottamushenkilöitä, edustajat Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Varsinais-Suomen liitosta, asukkaiden edustajia sekä eri järjestöjen kuten Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n edustajia ja jätehuollon toimijoiden edustajia. Ryhmän puheenjohtajana toimii ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen. Keväällä 2010 politiikalle ja erityisesti sen toteuttamisohjelmalle asetettavia tavoitteita pohdittiin teemakohtaisissa ryhmissä. Turun seudun asukkaiden mielipiteitä jätehuollon tulevista linjauksista koottiin myös keväällä 2010 TSJ:n Entisestä Enemmän -lehden kyselyssä ja verkkosivuilla.

Samanaikaisesti eduskunnan käsittelyssä ollut jätelain kokonaisuudistus aiheutti viivettä jätepolitiikan valmisteluun, koska sen sisältö haluttiin ottaa huomioon lopullisessa ehdotuksessa. Syksyllä 2010 työryhmä päätti lähettää valmistellun ehdotuksen lausunnolle Turun seudun jätehuolto Oy:n 14 jäsenkunnalle ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Turun kaupunginhallitus antoi jätepolitiikkaluonnoksesta lausuntonsa 17.1.2011 § 32.

Eduskunta hyväksyi uuden jätelain huhtikuussa 2011 ja se astuu voimaan 1.5.2012. 

Luonnoksesta saadut lausunnot 

Jätepolitiikkaluonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot:

ELY-keskus

ELY-keskus katsoo, että luonnoksessa on huomioitu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma (ELSU). Tavoite jätteiden yli 90 % hyödyntämisasteesta vuoteen 2016 mennessä on tavoiteaikataulultaan jopa ELSU:ssa esitettyä tiukempi. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että hyötyjätteiden aluekeräyspisteiden riittävyyttä on seurattava erityisesti haja-asutusalueilla jätehuollon riittävän palvelutason saavuttamiseksi. Mahdollisen jätehierarkiasta poikkeamisen perusteena käytettävien elinkaaritarkastelujen laatuun tulee kiinnittää huomiota.

Marttila

Ei huomauttamista luonnokseen.

Masku ja Raisio

Luonnos sisältää kattavasti Turun seudun kuntien yhteiset periaatteet, jotka ohjaavat kuntia lakisääteisten jätehuoltovelvoitteidensa toteuttamisessa. Politiikan tavoitteet antavat hyvän perustan jatkossa laadittavalle käytännön toteutusta ohjaavalle toimintasuunnitelmalle ja seudullisille jätehuoltomääräyksille. Ei huomauttamista luonnokseen.

Naantali

Haja-asutusalueiden jätevesilietteen hyödyntäminen maanparannusaineena maanviljelyksessä tulee tietyin edellytyksin sallia (esim. jätehuoltomääräyksissä) myös kunnan järjestämässä kuljetuksessa.

Perusmaksu saattaa vähentää aluekeräyspisteiden väärinkäyttöä (ns. vapaamatkustajatkin maksavat palvelusta). Maksun määräytymisessä tulee kuitenkin varmistaa, että se on yhdenvertainen haja-asutusalueiden ja taajamien välillä.

Jätepolitiikka ei saa heikentää haja-asutusalueen tai saaristoalueen vakituisten asukkaiden jätehuollon palvelutasoa ja toimivuutta nykyisestä.

Mikäli jätelain muutos tuo luonnokseen merkittäviä muutoksia, tulee kunnilta pyytää uudet lausunnot.

Kaarina

Jätepolitiikka ei tule käsitellä tai hyväksyä ennen kuin uusi jätelaki tai jätelakiin mahdollisesti kirjatut uudistukset on annettu.

Jätepolitiikassa tulee käsitellä tarkemmin mm. ylijäämämaiden ja tuottajavastuulain alaisten jätteiden käsittelyä ja sijoituspaikkoja.

Jätepolitiikassa tulee käsitellä biohajoavan jätteen erilliskeräys ja käsittely tarkemmin, koska se on perusedellytys em. jätteen hyödyntämiselle materiaalina.

Kotitalouksien jätteenkuljetukset hoidetaan Kaarinassa edelleen sopimusperusteisesti, eli jätteen tuottajat ja kuljetusyritykset tekevät keskinäiset sopimukset ja hoitavat kaikki siihen liittyvät asiat keskenään.

Nousiainen

Luonnos sisältää kattavasti Turun seudun kuntien yhteiset periaatteet, jotka ohjaavat kuntia lakisääteisten jätehuoltovelvoitteidensa toteuttamisessa. Politiikan tavoitteet antavat hyvän perustan jatkossa laadittavalle käytännön toteutusta ohjaavalle toimintasuunnitelmalle ja seudullisille jätehuoltomääräyksille. Tavoitteisiin esitetään seuraavat lisäykset tai korjaukset: 

- Kohta 3: ”Kuntalaisia ja kuluttajia kannustetaan materiaalien uudelleenkäyttöön yhteistyössä alueella toimivien yritysten ja/tai kierrätyskeskusten kanssa.” 

-  Kohta 7: ”Jätteiden kuljetukset Turun seudulla hoidetaan vaihtoehtoisesti ns. sopimusperusteisena tai kunnan järjestämänä.” 

- Kohta 10: ”Yhtiö hankkii lisäksi sopimuksin riittävästi jätteiden hyödyntämis- ja käsittelykapasiteettia ensisijaisesti Turun talousalueelta, jotta asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin päästään.” 

-  Kohta 11: ”Hyötyjätepisteiden ja pienjäteasemien käyttökustannusten kattamiseksi kunnissa ei kuitenkaan oteta käyttöön ns. perusmaksua.” 

Rusko

Luonnos sisältää kattavasti Turun seudun kuntien yhteiset periaatteet, jotka ohjaavat kuntia lakisääteisten jätehuoltovelvoitteidensa toteuttamisessa.

Yksityiskohtaisella tasolla huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin asioihin:

-  Luonnoksen kohdan 5 loppuun tulisi lisätä maininta siitä, että Turun seudun jätehuolto Oy vastaa jätteiden loppulajittelusta.

-  Sopimusperusteinen jätehuolto tulee olla tasavertainen kunnan järjestämän jätehuollon kanssa (kohta 7).

- Riskinä seudullisia jätehuoltoviranomaisen tehtäviä hoitavalla yhteislautakunnalla on se, että pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat varsin vähäiset (kohta 8).

- Tulee huomioida, että ”aiheuttaja maksaa”-periaatteen soveltaminen ei johda kohtuuttomiin kustannuksiin haja-asutusalueilla asuville (kohta 11).

-  Asukkaiden yhteisenä toimintona tai muilla menettelyillä tulee turvata mahdollisuus tehokkaaseen kierrätykseen ja lajitteluun; massapoltto ja kaatopaikka eivät saa olla ainoita mahdollisuuksia kotitalousjätteen käsittelyssä.

Turku

Seudullisen jätepolitiikan tavoitteet ovat yhteensopivia Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa ja jätepolitiikkaluonnoksen sisältö on siten kaikilta osin kannatettava.

Jätepolitiikkaa valmistelevan työryhmän tulisi tehdä lopullinen esityksensä Turun seudun kuntien jätepolitiikasta vasta, kun valmistelussa olevan jätelainsäädännön sisältökysymykset on ratkaistu eduskunnan päätöksellä.

Työryhmän tulisi myös ottaa kantaa esityksessään siihen, miten seudun jätehuolto järjestetään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Tarkastelussa tulee ottaa huomioon Lounais-Suomen ympäristöstrategian, Varsinais-Suomen ilmastostrategian ja Varsinais-Suomen energiastrategian linjaukset siten, että osana seudullista energiakokonaisuutta selvitetään myös vähentyvän yhdyskuntajätemäärän rinnakkaispolton mahdollisuudet sähkön- ja lämmöntuotannon monipolttoaineratkaisujen yhteydessä sekä tutkitaan lisäksi mahdollisuudet yhdyskunta- ja biojätteen hyödyntämiseksi fossiilisia polttoaineita korvaavina biopolttoaineina.

Kaupunginhallitus on lisäksi lausuntonaan todennut, että Turun kaupunginvaltuusto on 17.9.2007 § 192 päättänyt, ettei Turussa siirrytä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään.

Länsi-Turunmaa

Asiakirjan tavoitteissa vahvistetaan kehykset jätehuollon konkreettiselle toteuttamiselle, samalla kun se toimii jätehuoltomääräyksien pohjamateriaalina. Jätepoliittista asiakirjaa ei kuitenkaan tule saattaa lopullisesti valmiiksi ennen uuden jätelain säätämistä.

Kohdissa 4, 5 ja 6 mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi kuntalaisille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa lajittelusta ja jätehuollosta on tehostettava edelleen.

Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitamaan tulee perustaa alueellinen jätelautakunta.

Jätekaivojen ja jätelietteen tyhjentäminen tulee määritellä ja hoitaa osana kunnallista jätehuoltoa. Erityisesti haja-asutusalueilla tulee selvittää ja parantaa edellytyksiä ja mahdollisuuksia hyödyntää biojätettä ja jätelietettä maan parannusaineena ja lannoitteena vahvistettujen määräysten mukaisesti.

Vakinaisesti asuttujen kiinteistöjen jätekeräyksen tulee tapahtua pääsääntöisesti kiinteistöllä; rajallinen määrä kiinteistöjä voi myös kerätä jätteensä yhteisiin jäteastioihin. Ainoastaan poikkeustapauksissa tulee samalla alueella sallia tuplajärjestelmä, jossa on sekä kiinteistökohtaiset jäteastiat että yleiset alueelliset jätepisteet.

Lajitteluasemien sijoittelun samoin kuin lajitellun ja ympäristölle vaarallisen jätteen vastaanottopaikoista muodostuvan verkoston on oltava tarkoituksenmukainen ja turvattava hyvä palvelutaso myös haja-asutusalueiden asukkaille. Yhtenä tavoitteena voitaisiin pitää sitä, että jätepoliittisen asiakirjan turvin taattaisiin vähintään nykyinen palvelutaso haja-asutusalueiden ja saaristoalueiden asutukselle.

Saaristo-olosuhteissa on varmistettava edellytykset joustavasti räätälöidylle jätekeräykselle ja yhteisaluksilla toteutettaville jätekuljetuksille.

Lajitellun jätteen alueellisen vastaanoton ja käsittelyn rahoittamiseksi ja palvelutason turvaamiseksi voidaan periä vuotuinen perusmaksu niiltä kiinteistöiltä, joilla ei ole omia lajitellun jätteen keräysastioita.

Jätekuljetuksiin ei oteta kantaa, ts. että jätepoliittisen asiakirjan luonnoksen 7. kohta poistetaan

Lausuntojen huomioiminen lopullisessa jätepolitiikkaehdotuksessa

Useat kunnat ottivat kantaa joko sopimusperusteisen kuljetuksen puolesta tai totesivat, että kuljetusjärjestelmät tulisivat olla tasavertaisia. Kyseiset lausunnot on huomioitu kohdassa 7, jonka muotoilu vastaa uutta jätelakia.

Lausunnoissa korostettiin, että lopullinen jätepolitiikka tulisi saattaa päätettäväksi vasta kun uusi jätelaki on hyväksytty ja huomioitu. Näin tehtiin ja lopullinen jätepolitiikka lähetettiin kuntien hyväksyttäväksi vasta uuden jätelain hyväksymisen jälkeen. Laki aiheutti muutostarpeen kohtaan 8 (yhteislautakunta-asia). Myös  tavoitteiden perusteluissa otettiin huomioon uuden jätelain sisältö.

Yksittäiset lausunnot on lisäksi huomioitu seuraavasti:

- läheisyysperiaatetta korostetaan kohdan 4 lisäksi kohdassa 5

- kohtaan 3 on lisätty kierrätyskeskusten lisäksi muita jätehuollon toimijoita

- lausunnoissa esitetyt palvelutasoasiat, käytännön lajitteluasiat, tekniset energiahyödyntämisratkaisut, lieteasiat, jne. ovat sisällöltään sellaisia, että ne huomioidaan hyväksytyn politiikan perusteella laadittavassa toimintasuunnitelmassa ja seudullisissa jätehuoltomääräyksissä.

Edellä olevien muutosten jälkeen valmistunut jätepolitiikkaehdotus lähetettiin 30.6.2011 Turun seudun jätehuolto Oy:n osakaskunnille lopullista päätöksentekoa varten.

Jätelain edellyttämä toimielin 

Koska uusi jätelaki edellyttää, että Turun seudun jätehuolto Oy:n osakaskunnat perustavat yhteisen toimielimen (jätelautakunnan) lain voimaantuloon (1.5.2012) mennessä, on työryhmä pyytänyt osakaskuntia samalla nimeämään edustajansa (esim. yksi virkamiesedustaja ja yksi luottamushenkilö) ao. toimielimen perustamista valmistelevaan työryhmään 7.9.2011 mennessä. Valtaosa osakaskunnista on nimennyt työryhmään sekä viranhaltija- että luottamushenkilöedustajan.

Kyseinen toimielimelle tulee jätelain mukaan perustamisensa jälkeen kuulumaan seuraavanlaisia tehtäviä:

- jätteen keräyspaikasta määrääminen

- järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyvät päätökset eli ainakin järjestelmän periaatteet, toteuttamistapa ja palvelutaso

- järjestetyn jätteenkuljetuksen alueen rajaaminen

- jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen järjestämiseen liittyvät päätökset eli ainakin järjestelmän periaatteet ja toteuttamistapa

- jätehuoltomääräyksien hyväksyminen ja poikkeusten myöntäminen jätehuoltomääräyksistä,

- jätetaksan hyväksyminen

- jätemaksujen määrääminen ja maksuunpano

- jätemaksua koskevien muistutusten käsittely ja

- päätökset kunnan jätemaksun suorittamisesta.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 31.10.2011:

Turun seudun kuntien jätepolitiikkaa valmistellut työryhmä on lähettänyt jätepolitiikka –asiakirjan Turun seudun jätehuolto Oy:n osakaskuntiin niiden  päätöksentekoa varten. Asiakirjaan on lausuntokierroksen jälkeen tehty tarkistuksia, jotka ilmenevät edellä olevasta esittelytekstistä. Jätepolitiikka –asiakirjassa on huomioitu 1.5.2012 voimaantuleva jätelaki. Näkemykseni mukaan jätepolitiikka –asiakirja on sisällöltään hyväksyttävissä.

Kaupunginvaltuusto on 26.10.2009 § 239 hyväksynyt ilmasto- ja ympäristöohjelman. Jätepolitiikassa on kyse ilmasto- ja ympäristöohjelman täytäntöönpanosta jätesektorin osalta. Seudullinen jätepolitiikka ei ole miltään osin ristiriidassa ilmasto- ja ympäristöohjelman kanssa. Em. syystä kaupunginhallitus voi hyväksyä seudullisen jätepolitiikan.

Jätelain johdosta tulee Turun seudun jätehuolto Oy:n osakaskuntien perustaa yhteinen toimielin 1.5.2012 alkaen. Yhteisen toimielimen perustamista valmistelevaan työryhmään tulisi nimetä Turun kaupungin puolelta virkamiesedustajaksi ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen. Muiden kaupunkien/kuntien esimerkkiä noudattaen, tulisi toiseksi edustajaksi nimetä luottamushenkilö. Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokisen tulisi toimia työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän sihteeriksi voitaisiin nimetä ympäristö- ja kaavoitusvirastosta ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt ja lainsäädäntöasiantuntijaksi rakennuslakimies Harri Lehtinen.

Seudullisen toimielimen perustamista koskeva valmistelutyö tulee kytkeä tehtyjen päätösten mukaisesti PARAS –ohjausprosessiin. Työryhmän valmistelema malli tulee saattaa Teknisen sektorin seudullisen yhteistyön koordinaatiotyöryhmän (TekSek) kautta Kunta- ja palvelurakennehankkeen Turun kaupunkiseudun ohjausryhmän käsiteltäväksi. Ohjausryhmän kautta asia tulee päätettäväksi Turun seudun jätehuolto Oy:n osakaskuntiin.

Kaupunginhallituksen tulisi evästää yhteisen toimielimen perustamista valmistelevaan työryhmään valittavia Turun kaupungin edustajia ainakin seuraavilla periaatteilla. Perustettavan seudullisen toimielimen kokoonpanon tulee pohjautua kuntien asukaslukuihin. Toimielimen puheenjohtaja tulee valita asukasluvultaan suurimman kunnan edustajista perustettavassa toimielimessä. Koska perustettavan toimielimen valmisteluorganisaationa tultaneen pitkälti käyttämään Turun kaupungin organisaatiota, tulee sen organisoinnissa noudattaa isäntäkuntamallia, jossa isäntäkuntana toimii Turun kaupunki. Vastaavia periaatteita sovelletaan myös aluepelastuksessa ja seudullisessa joukkoliikenteessä.

Liite 1Turun seudun kuntien jätepolitiikka 2011-2020

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että liitteenä 1 oleva Turun seudun kuntien jätepolitiikka 2011-2020 hyväksytään,

että seudullisen toimielimen perustamiseen liittyvä valmistelutyö liitetään edellä esitetyllä tavalla PARAS -ohjausprosessiin,

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevan työryhmän viranhaltijaedustajaksi nimetään ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen,

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi esitetään valittavaksi ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen,

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevan työryhmän sihteeriksi esitetään valittavaksi ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt ja lainopilliseksi asiantuntijaksi rakennuslakimies Harri Lehtinen ja

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevaan työryhmään nimetään luottamushenkilöedustaja.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää ohjeistaa seudullisen toimielimen perustamista valmistelevaan työryhmään nimeämiään Turun kaupungin edustajia siten,

että seudullisen toimielimen kokoonpanon tulee pohjautua kuntien asukaslukuihin,

että toimielimen puheenjohtaja tulee valita asukasluvultaan suurimman kunnan edustajista perustettavassa toimielimessä ja,

että toimielimen organisoinnissa tulee noudattaa isäntäkuntamallia, jossa isäntäkuntana toimii Turun kaupunki.

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä 1 oleva Turun seudun kuntien jätepolitiikka 2011-2020 hyväksytään siten tarkistettuna, että kohta 7 muutetaan seuraavaan muotoon:

Jätteiden kuljetukset hoidetaan jätelain edellyttämällä tavalla.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti ilmoittaa, että mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Turun seudun kuntien jätepolitiikan 2011-2020 tulee kaupunginhallitus päättämään,

että seudullisen toimielimen perustamiseen liittyvä valmistelutyö liitetään edellä esitetyllä tavalla PARAS -ohjausprosessiin,

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevan työryhmän viranhaltijaedustajaksi nimetään ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen,

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi esitetään valittavaksi ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen,

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevan työryhmän sihteeriksi esitetään valittavaksi ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt ja lainopilliseksi asiantuntijaksi rakennuslakimies Harri Lehtinen ja

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevaan työryhmään nimetään luottamushenkilöedustaja ja

että seudullisen toimielimen perustamista valmistelevaan työryhmään nimettäviä Turun kaupungin edustajia ohjeistetaan seuraavasti:

- seudullisen toimielimen kokoonpanon tulee pohjautua kuntien asukaslukuihin,

- seudullisen toimielimen poliittisen kokoonpanon tulee noudattaa sopimuskuntien kunnallisvaalituloksen voimasuhteita,

- toimielimen puheenjohtaja tulee valita asukasluvultaan suurimman kunnan edustajista perustettavassa toimielimessä ja

- toimielimen organisoinnissa tulee noudattaa isäntäkuntamallia, jossa isäntäkuntana toimii Turun kaupunki.

Liite 2Turun seudun kuntien jätepolitiikka 2011-2020 (7.11.2011 muutoksin)

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.