Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, talousjohtaja Jukka Laiho ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 20.10.2011:

Johdanto

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2012 talousarvioksi ja vuosien 2012 - 2015 taloussuunnitelmaksi julkaistiin 20.10.2011. Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusta 24.10.2011.

Vuoden 2012 talousarvion laadintaprosessi poikkesi huomattavasti aikaisempien vuosien talousarvioiden laadinnasta. Valmisteluprosessia on kehitetty monella eri tapaa aikaisempiin vuosiin nähden. Kevään 2011 aikana järjestettiin virastojen ja laitosten ”kuulemiskierros” toiminnan kehittämistarpeista. Samalla virastoilta ja laitoksilta pyydettiin näkemystä siitä, miten kehittämistoimet vaikuttavat määrärahatarpeeseen ja henkilöstön määrän kehitykseen. Erityisesti hallintokuntia kehotettiin laatimaan tai tarkistamaan tätä varten omat toimintasuunnitelmansa.

Uuden talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun vaikuttaa myös merkittävästi talouden ja toiminnan tietojärjestelmän uudistamisprojekti (Alfa). Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden budjetoinnissa käytetään ensimmäistä kertaa uuden tietojärjestelmän SAP-BPC –sovellusta. Talousarviorakenne muuttuu vuoden 2012 alusta alkaen, kun neljä aikaisemmin liikelaitoksena toiminutta yksikköä aloittaa kolmena uutena Turku-konserniin kuuluvana yhtiönä.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 24.1.2011 § 17, että Kiinteistöpalvelu-, Talotoimi-, Viher- ja Kunnallistekniikkaliikelaitosten toiminnot yhtiöitetään ja että Turun Kiinteistöpalvelut Oy, Turun Talotoimi Oy ja Turun Kuntatekniikka Oy perustetaan siten, että perustamisasiakirjat tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus päätti 12.9.2011 § 402 hyväksyä Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ja Turun Viherliikelaitoksen yhtiöittämissuunnitelman ja perustaa Turun Seudun Kuntatekniikka Oy:n sekä hyväksyä perustamisasiakirjat ja esitetyn linjauksen yhtiön rahoituksesta. Talousarvioehdotus ei sisällä näiden uusien yhtiöiden osalta toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita eikä tunnuslukuja. Nämä tiedot valmistuvat näiden yhtiöiden osalta vasta myöhemmin yhtiömuotoisen toiminnan päästessä käyntiin. Yhtiöiden eläke ja varhaiseläke maksut jäävät kaupunginhallituksen toimielimen menoiksi. Tätä rasitetta vastaan yhtiöiltä edellytetään sopimusta, jolla yhtiöt korvaavat keskushallinnolle ko. menoerän. Järjestely on käytännön toteutukseltaan erilainen kuin yhtiöitä suunniteltaessa ennakoitiin.

Taloussuunnitelmakaudella muutettaneen muitakin liikelaitoksia yhtiöiksi. Nämä muutokset tulevat heijastumaan monella eri tapaa kaupungin tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaa. Näitä muutoksia ei vielä ole voitu sisällyttää yksityiskohtaisesti tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan taloussuunnitelmavuosille, koska asiat ovat monin kohdin vasta suunnitteluvaiheessa.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Turun kaupungin väestö tulee kasvamaan lähivuosina hyvin maltillisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2020 väestöä olisi 179 600 henkeä. Vähäinen väestön kasvu ei sinällään aiheuta kaupungin palvelutuotannolle erityisiä ongelmia. Sen sijaan palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien sisällä tapahtuvat muutokset. Merkittävintä on yli 85-vuotiaiden vanhusten määrän nopea kasvu.

Talouden kehittyminen

Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysynee yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna.

Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuonna. Valtion alijäämä pysyy kuitenkin yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu.

Työllisyysnäkymät

Turun työttömyysaste oli vuoden 2011 elokuussa 12,8 % (12,9 % elokuussa 2010). Vuoden 2010 marraskuussa työttömyysaste putosi edellisvuoden arvon alle. Lasku on sittemmin jatkunut, mutta melko hitaasti. Turun työllisyysnäkymien odotetaan muuttuvan suunnittelukaudella hieman paremmiksi sillä telakkateollisuus on saanut uusia tilauksia ja ensi vuonna aloitetaan uuden risteilijäaluksen rakentaminen.

Henkilöstö    

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö oli vuonna 2010 koko henkilöstön osalta 12.824,1 henkilötyövuotta. Valtuustoryhmien välisen sopimuksen mukaan kaupungin teettämät henkilötyövuodet on saatava vähenemään tasapainotustoimenpiteiden ja muun tuottavuuden kasvun seurauksena sekä eläköitymisen kautta vähintään 200 henkilötyövuotta/vuosi. Vuonna 2012 henkilöstöä siirtyy perustettaviin uusiin yhtiöihin yhteensä noin 1150 vakinaista henkilöä.

Käyttötalous

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 20.6.2011 § 317 hallintokunnille annettavat ohjeluvut vuoden 2012 talousarvio valmistelua varten. Hallintokuntien tuli antaa omat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun 16. päivään mennessä. Hallintokuntien esitykset käyttötalouden osalta olivat noin 9,9 milj. euroa yli ohjenettoluvun.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä käyttötalouden tulojen ja menojen erotus eli toimintakate on 950,5 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 talousarvioon on 5,6 %. Toimintakatteen kasvu suunnitelma vuodelle 2013 on 2,5 %, vuodelle 2014 2,0 % ja vuodelle 2015 2,2 %. Vuosille 2013 – 2015 on hallintokunnille liikelaitoksia lukuun ottamatta merkitty pääosin 2 %:n kasvu nettomenoon.

Merkittävin menoerä toimintakatteen kasvua ajatellen on palkat ja palkkojen sivukulut. Talousarvion laatimisohjeissa ennakoitiin palkankorotuksiin tarvittavan 2,5 %. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekivät 13.10.2011 raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan pääsääntöisesti 25 kuukauden ajaksi siten, että ensimmäinen sopimuskorotus 13 kuukauden jakson osalta olisi 2,4 prosenttia, ja tätä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus on 1,9 prosenttia. Mikäli tämä raamisopimus toteutuu, sopimukseen sitoutuneiden alojen palkansaajille maksetaan lisäksi 150 euron kertaerä vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde ja niillä arvioidaan ennusteen mukaan katettavan tämän vuoden palveluiden ja hallinnon nettomenoista noin 61 prosenttia. Verotuloista kunnallisvero on merkittävin ja viimeisimmän ennusteen mukaan vuoden 2011 kertymäksi arvioidaan n. 525,8 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista olisi noin 82 prosenttia. Yhteisöveroa kertyisi n. 76,4 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista olisi noin 12 prosenttia. Kiinteistöveroa ennustetaan kertyvän n. 41 milj. euroa ja sen osuus kokonaisveroista olisi noin 6 prosenttia.

Kaupunginjohtajan ehdotuksessa kaupungin veroperusteita ei vuonna 2012 muuteta. Verotuloarviot talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle perustuvat kuntaliitolta saatuun kuntakohtaiseen ennustekehikkoon.

Kunnallisveron kertymistä arvioitaessa on otettu huomioon työllisyystilanteen kehittyminen hivenen parempaan suuntaan telakkateollisuuden piristymisen vuoksi. Telakkateollisuuden hiljeneminen vaikutti monien alihankintayritysten yhteisöveron maksukykyyn. Vuonna 2012 tullaan muuttamaan yhteisöveron jako-osuutta 5 prosenttiyksikköä kuntien kannalta huonompaan suuntaan. Lisäksi yhteisöverokantaan tehdään 1,5 prosenttiyksikön alennus 24,5 prosenttiin.

Verolainsäädäntöön tehdään monia muutoksia, jotka aiheuttavat kunnille verotulomenetyksiä. Verotulomenetykset ovat alustavan laskelman mukaan Turulle 9,1 milj. euroa. Nämä tultaneen korvaamaan kunnille peruspalvelujen valtionosuutta korottamalla. Verotuloennusteessa vuoden 2012 kunnallisveron kasvu on arvioitu vain 1,3 prosentiksi taloustilanteen ja verolainsäädännön muutosten johdosta.

Arvio Turun vuoden 2012 valtionosuuksista pohjautuu vuoden 2012 peruspalvelubudjettitarkasteluun sekä valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen. Vuosien 2013 - 2015 valtionosuusarviot perustuvat valtionvarainministeriön 5.10.2011 julkaisemiin valtiontalouden tarkistettuihin kehyksiin vuosille 2012 - 2015.

Vuoden 2012 valtionosuuksien on talousarvioesityksessä arvioitu nousevan 3,8 % vuoden 2011 tasosta. Kokonaismääräksi tulee noin 335,5 milj. euroa. Valtionosuuden kuntakohtainen määrä ei ole vielä tässä vaiheessa lopullinen, sillä tarvittavaan laskenta-aineistoon tulee vielä myöhemmin monia tarkennuksia erityisesti opetusministeriön hallinnonalaan liittyen. Valtionosuuksien kasvun takana ovat verotulojen kompensaatiot ja yksikköhintojen indeksi korotukset sekä kustannustenjaon tarkistus. Tulevina vuosina ei ole odotettavissa kovin merkittäviä valtionosuuksien kasvuja.

Investoinnit

Keväällä ei annettu investointien osalta yksityiskohtaisia ohjelukuja, mutta kaupunginhallitus linjasi, että kaupungintasolla tulee saavuttaa 20 milj. euron alenema tehtyihin esityksiin nähden. Syksyllä hallintokunnat esittivät investointeja yhteensä 141 milj. euroa bruttomenona. Annetut esitykset ylittivät huomattavasti aikaisempien vuosien investointitason. Kaupunginjohtajan esityksessä investointeja on jouduttu tarkistamaan talouden tasapainottamiseksi ja velanoton lisääntymisen hillitsemiseksi. Investointeja on kaupunginjohtajan esityksessä bruttomenona 123 milj. euroa ja nettomenona 100 milj. euroa, joka vastaa kaupunginhallituksen ohjeistusta.

Talouden tasapainon saavuttaminen

Hallintokuntien talousarvioesitysten jälkeen koottiin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, johon oli huomioitu viimeisimmät verotuloennusteet ja lisäksi kaupunginhallituksen omaan toimielimeen kohdistuvat määrärahat. Tämän koonnin mukaan tuloslaskelma oli 18,6 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin nettolainanottoon kohdistui yli 90 milj. euron lisäpaine.

Palvelutuotannon ylläpitämiseksi nykyisessä laajuudessaan tulee talousohjelman toteuttamisen lisäksi löytää keinoja kaupungin tulorahoituksen lisäämiseksi ja tuloslaskelman alijäämän kattamiseksi. Tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä maksujen korottamista, omaisuuden myyntiä ja henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Nykyinen palvelutaso on voitu ylläpitää viime vuosina, koska talouskasvu on mahdollistanut verotulojen kasvun ja myös valtionosuuksia on voitu korottaa. Tällä hetkellä näyttää siltä että tilanne on kääntymässä ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Verotulojen kasvu on heikkenemässä, eikä valtionosuuksissa ole näköpiirissä entisen laista kasvua.

Henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvat säästöt (mm. vuosittainen lomauttaminen) eivät periaatetasolla ole kestävä ratkaisu alijäämäisen talouden ongelmien ratkaisuun. Vuosien 2013 - 2015 talouden tasapainottamiskeinona näitäkin toimenpiteitä saatetaan joutua käyttämään, mikäli taloustilanne käy erityisen vaikeaksi. Talkoovapaan pitämistä ja niiden myöntämistä suositaan mahdollisuuksien mukaan ja eläköityminen tulee käyttää mahdollisuutena henkilöstömenojen vähentämiseen läpi koko kaupungin organisaation.

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa vuoden 2012 toimintakatteeksi muodostuu 950,5 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 talousarvioon nähden tulee noin 5,6 % (kasvu ei ole vertailukelpoinen, koska vuoden 2012 luvuista puuttuvat yhtiöitettävät liikelaitokset). Palveluiden ja hallinnon nettomenojen kasvu on 3,4 % ja liikelaitosten nettotulon lasku -13,4 %. Tilikauden ylijäämä on 1,2 milj. euroa vuosikatteen ollessa 47,1 milj. euroa positiivinen. Vuosikate vastaa 78,7 % poistoista ja 46,4 % vuoden 2012 nettoinvestoinneista. Suunnitelma vuosien osalta tulos on alijäämäinen. Tuloslaskelman tilannetta tulee muuttamaan sataman ja vesilaitoksen yhtiöittäminen selkeästi parempaan suuntaan. mutta samalla rahoituslaskelman antolainat tulevat lisääntymään eikä yhtiöittämisellä ole merkittävää vaikutusta rahoitusaseman kehittymiseen.

Vuoden 2012 talousarviossa on investointimäärärahoja 123,4 milj. euroa ja investointituloja 22 milj. euroa. Investointituloja kertyy erityisesti kiinteistöliikelaitosten pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista. Vuosina 2013 - 2015 investointien nettomeno on noin 100 milj. euroa vuodessa.

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2012 alussa n. 435 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja n. 365 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia n. 50 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia n. 20 milj. euroa. Nettovelka, kun otetaan huomioon antolainat ja kassan tilanne vuoden 2012 alussa on 76 milj. Vuoden 2012 aikana nettovelka kasvaa 121 milj. euroon.

Lainakannan muutokset ovat vuonna 2012 60 milj. euroa, vuonna 2013 60 milj. euroa, vuonna 2014 60 milj. euroa ja vuonna 2015 75 milj. euroa. Näin ollen pitkäaikainen velka tulee kasvamaan merkittävästi seuraavan neljän vuoden aikana. Koko taloussuunnitelmakaudella vuosien 2012 - 2015 aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan heikkenevän voimakkaasti.

Yhteenvetona on todettava, että vuoden 2012 talousarvion valmistelu tapahtuu aikana, jolloin talouden näkymät ovat hyvin epävarmat ja talouden kasvun oletetaan olevan joka tapauksessa melko hidasta. Kaupunginjohtajan talousarviota rakennettaessa on kuitenkin pyritty siihen, että lyhytaikaisella säästämisellä ei viedä pohjaa pitkän aikavälin rakennemuutoksilta, tuottavuuden kasvulta ja kaupungin elinvoimaisuudelta.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 27.10.2011:

Kaupunginhallitukselle on jaettu kaupunginjohtajan esitys vuoden 2012 talousavioehdotukseksi ja vuosien 2012 - 2015 taloussuunnitelmaehdotukseksi 20.10.2011. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksissaan 24.10.2011 ja 31.10.2011.

Jaettua materiaalia on syytä täydentää ja korjata muutamien kohtien osalta:

1) Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistölaitos (sivu 138):

Poistetaan Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan investointiohjelmasta Keskustan kehittäminen ja pääliikenneväylät, Museaaliset kohteet – 700.000 €. Siirretään vastaavasti Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan käyttötalousosion menoihin – 700.000 € kohdennettuna otsikolla Museaalisten kohteiden kunnostus ja hissiavustukset. Kiinteistöliikelaitoksen sidottua liikeylijäämä + poistot tulotavoitetta alennetaan puolet eli 350.000 €. Muutoksella vältetään tulosvaikutteinen alaskirjaus investointikohteiden luovuttamisesta kolmannelle osapuolelle vuonna 2012. Muutos vaikuttaa tuloslaskelmaan siten, että vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä pienenee 350.000 euron verran.

2) Joukkoliikennelautakunta (sivu 123) ja Ympäristö- ja kaavoituslautakunta (sivu 129)

Turun joukkoliikennelautakunta muuttuu seudulliseksi joukkoliikenneviranomaiseksi 1.1.2012 ja sen myötä joukkoliikennetoimiston talousarvio muuttuu. Joukkoliikennetoimiston talousarvio siirtyy ympäristö- ja kaavoituslautakunnalta seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle. Kaupunginjohtaja esittää uutta lauselmaa: Joukkoliikennetoimiston talousarvio ja joukkoliikennelautakunnan talousarvio voidaan siirtää erillisen esityksen perusteella myöhemmin seudullisen joukkoliikennelautakunnan budjetin pohjaksi. Tässä yhteydessä otetaan kantaa myös uuden seudullisen joukkoliikenneviranomaisen henkilöstösuunnitelmaan ja -mitoituksiin.

3)Rahoitusosa (sivu 174)

Talousarvion rahoitusosan kohtaan antolainasaamisten lisäykset lisätään 8.500.000 euroa kaupungin yhtiöitettäville liikelaitoksille. Rahoituksen rahavirta, vaikutus maksuvalmiuteen tulee tämän korjauksen jälkeen olemaan - 20.343.386 euroa.

4)Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun Satamaliikelaitos (sivu 147)

Satamalle merkitään vuosille 2013-2015 Korvaus peruspääomasta 6.000.000 euroa. Merkinnällä ei ole nettovaikutusta koko kaupungin tuloslaskelmaan, sillä ko. erä on satamalla menona ja koko kaupungin yhdistelmässä korkotuloa. Liikelaitosten maksamat korkotulot peruspääomasta ovat vuosina 2012-2015 noin 30 milj. euroa vuodessa muutoksen jälkeen. Mikäli Sataman yhtiöittämisen aikataulu suunnittelukaudella varmentuu, tehdään tarvittavat muutokset ko. kohtaan.

5)Talouden kehitysnäkymät (sivu 12)

Sivun 12 kolmanneksi viimeinen kappale: ”Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2012 alussa 435 milj. euroa….”, pitää olla 401 milj. euroa.

Lause, joka alkaa ”Nettovelka, kun otetaan huomioon antolainat…”, siirretään sivun loppuun, toiseksi viimeiseksi kappaleeksi.

Sivun 12 toiseksi viimeinen kappale:” Pitkäaikaisten lainojen nettomuutokset ovat 2012 35 milj. euroa, vuonna 2013 50 milj. euroa” Pitää olla: Pitkäaikaisten lainojen nettomuutokset ovat vuosina 2012 – 2014 60 milj. euroa ja vuonna 2015 75 milj. euroa.

6)Tilaliikelaitoksen johtokunta (sivu 142)

Kaupunginjohtajan esityksessä investointiohjelmaksi on hanke: Teatteritalon peruskorjaus sivulla 143. Hankkeen määrärahaksi merkitään vuodelle 2012 0,35 milj. euroa, vuodelle 2013 10 milj. euroa ja vuodelle 2014 10 milj. euroa. Investointisuunnitelmat tulevat tarkentumaan hankesuunnitelman laatimisen jälkeen.

7)Tilaliikelaitoksen johtokunta (sivu 141 ja 144)

Kohdassa: Kaupunginjohtajan esitykseen sisältyvät muutokset: Tilaliikelaitos alentaa kulttuuritoimen hallinnassa olevien museaalisten tilakokonaisuuksien, Vanha Suurtori, Käsityöläismuseo ja Apteekkimuseo, vuokraa yhteensä 273.926 eurolla, mikä kompensoidaan Tilaliikelaitokselle vastaavasti peruspääoman tuloutusta alentamalla. Lauselma on informatiivinen ja koska tilaliikelaitoksen talousarvioesitys sisälsi jo vuokran alennuksen ja vähennyksen peruspääoman tuloutukseen, poistetaan ao. kj merkinnät sivulta 141 eikä 273.926 euroa vähennetä toista kertaa tilaliikelaitoksen tulostavoitteesta.

Edellä esitettyjen muutosten jälkeen vuoden 2012 talousarvioehdotuksen vuosikate on 47,0 milj. € ja tilikauden ylijäämä 1,2 milj. €.

Uutena liitteenä talousarvioehdotukseen liitetään lista talousarvion yhteydessä käsiteltävistä asioista muiden toimielinten kuin kaupunginhallituksen osalta. (Liite 2).