Hallintopäällikkö Juha Heininen 23.8.2011

Konsulttiselvitys Turun seudun vesihuoltoyhtiön perustamissuunnitelmasta sekä alustavasta liiketoimintasuunnitelmasta on toimitettu selvityksessä mukana oleviin kuntiin. Kunta- ja palvelurakennehankkeen Turun kaupunkiseudun ohjausryhmä on 10.5.2011 päättänyt tiedustella selvityksessä mukana olevilta kunnilta sitoutuvatko kunnat ja millaisilla mahdollisilla reunaehdoilla jatkovalmisteluun seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamiseksi konsulttiselvityksessä mainituilla perusteilla.

Turun kaupunginhallitus on pyytänyt vesiliikelaitoksen johtokunnan lausuntoa asiasta 12.9.2011 mennessä.

Oheismateriaali 1              Lausuntopyyntö

Ehdotus kaupunginhallitukselle annettavaksi lausunnoksi:

Konsultti on laatinut seudullisen yhtiön perustamissuunnitelman ja alustavan liiketoimintasuunnitelman, joiden perusteella kunnilta pyydetään päätöstä osallistumisestaan seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamiseen. Perustamis- ja liiketoimintasuunnitelmaa on tarkoitus erityisesti omistuksen ja tuoton jaon suhteen täsmentää myöhemmin, kun on selvillä mitkä kunnat lähtevät mukaan hankkeeseen. Seudullisen vesiyhtiön kauppahinnan sekä päätösvallan, tuoton- ja omistuksenjaon määrittelyä varten konsultti on aiemmin laatinut raportin vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuksien nykykäyttöarvoista.

Seudullinen yhteistyö vesihuollossa on sekä Turun kaupungin että alueellisen valvontaviranomaisen strategian mukaista. Lainsäädäntö edellyttää kuntien palvelutuotantotapojen tehostamista, mihin seudullisen vesihuolto-organisaation perustamisella voidaan osaltaan vastata.

Seudulliseen vesihuoltolaitoksen selvitystyössä on mukana kuntia, joiden yhdyskuntarakenne sekä vesihuoltolaitokselle asetettavat tavoitteet ja resurssit kehittämiselle poikkeavat merkittävästi toisistaan. Yleisesti voidaan todeta, että eroista huolimatta seudullinen yhteistyö mahdollistaa voimavarojen kohdistamisen koko seudun vesihuollon ongelmakohtiin. Suurempi toiminnan volyymi lisää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta sekä antaa paremmat edellytykset toimintavarmuuden ja henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Seudullinen yhtiö on houkutteleva työnantaja ja henkilöstön riittävyys ja osaamistaso voidaan turvata nykyistä paremmin.

Seudullisen vesiyhtiön ja kuntien tehtävistä

Alustavassa liiketoimintasuunnitelmassa on esitetty kuntien ja seudullisen vesiyhtiön tehtävärajauksia.

Seudullinen vesihuoltoyhtiö vastaisi vesihuoltoverkostojen rakentamisesta yhtiön toiminta-alueella. Vesihuollon investointien kannattavuus ja alueiden vesihuollon rakentamiskelpoisuus tulisi voida ratkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vesihuoltoverkostojen rakentaminen riippuu kaavoituksesta tehtävistä ratkaisuista, jonka vuoksi on tärkeää, että kunnilla ja seudullisella vesiyhtiöllä on systemaattista yhteistyötä, kuten konsultin selvityksessä on esitetty.

Turun nykyinen toimintamalli ei tue konsultin esitystä. Toimintaa voitaisiin kehittää esimerkiksi muodostamalla kaupungin johdon alaisuudessa toimiva kaupunkisuunnitteluyksikkö, joka koordinoisi kaavoitusta ja infrastruktuurin rakentamista. Yksikkö tekisi yhteistyötä seudullisen vesiyhtiön kanssa neuvottelemalla ennen kaavoitukseen ryhtymistä. Vastaavalla tavalla yhteistyötä tarvitaan vesihuollon kehittämissuunnitelmien ja toiminta-alueiden laajentamisratkaisuissa. Tämä toimintamalli kannattaisi toteuttaa, vaikka seudullista vesihuoltoyhtiötä ei perustettaisikaan.

Turussa verkostoinvestoinnit uudisinvestointi- ja saneerauskohteissa on jo toteutettu alustavassa liiketoimintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Uudisinvestointikohteet ja menetelmäsaneeraukset yleensä kilpailutetaan, kun taas olemassa olevan infran saneeraaminen on yleensä edullisempaa kunnan omana tuotantona. Vesiliikelaitoksen ja Kunnallistekniikan välinen sopimus ei automaattisesti laajennu naapurikuntiin, vaikka sopimuksia voidaankin siirtää perustettaville yhtiöille. Työnjako kunnallisteknisen rakentamisen ja vesihuollon kesken on arvioitava uudelleen, sen mukaan, miten seudullinen hanke infratuotannon ja infratilaajan muodostamiseksi toteutuu.

Kiinteistöjen vesi- ja viemärisuunnitelmien tarkastus on nykyään hoidettu rakennusvalvonnan yhteydessä kaikissa selvitystyöhön osallistuvissa kunnissa. KVV-tarkastus liittyy olennaisesti rakennuslupaprosessiin ja on luonteeltaan viranomaistoimintaa, jonka vuoksi tehtävä tulisi säilyttää rakennusvalvontaviranomaisella myös seudullisessa vesihuollossa.

Vesihuoltolakiin ollaan valmistelemassa muutosta, jonka perusteella kunnille tulisi kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla. Mikäli vesihuoltolakia muutetaan maa- ja metsätalousministeriön työryhmän esittämällä tavalla, hulevesien hallinta ja viemäröinti ei kuuluisi enää vesihuollon määrittelyyn. Vesihuoltolaitos voisi edelleen huolehtia hulevesien viemäröinnistä, mutta sillä olisi oikeus periä palvelusta maksu. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että hulevesiverkostoja ei siirrettäisi seudulliseen vesiyhtiöön, vaan jätettäisiin kuntien omistukseen, jolloin laissa tarkoitettu kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta toteutuisi parhaiten.

Toimintamallit verkoston rakentamisen ja investointien koordinoinnista sekä erityisesti vesihuoltoyhtiön kannalta taloudellisesti kannattamattomien investointien rahoitusmalli tulee ratkaista ennen yhtiön perustamista. Nämä sekä seudullisen vesiyhtiön ja kuntien tehtävärajaukset on syytä kirjata jo perustamissuunnitelmaan.

Omaisuuden arvottaminen

Seudullisen vesiyhtiön kauppahinnan sekä päätösvallan, tuoton- ja omistuksenjaon määrittelyä varten konsultti on 1.2.2011 laatinut raportin vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuksien nykykäyttöarvoista.

Konsultin laskennassa käyttämän mallin osalta pitää todeta, että se ei perustu todellisiin kustannuksiin, vaan on laskennallinen malli, joka johtaa Turun osalta omaisuuden aliarvostukseen.

Verkosto-omaisuuden arvo tosiasiassa muodostuu sen perusteella, miten paljon sen kautta johdetaan vettä ja jätevettä. Voidaan yksinkertaistetusti todeta, että omaisuus, joka ei tuota, on kuluerä. Vaikka Turun verkosto on suurelta osin rakennettu yli 20 vuotta sitten, on sen tuottavuus hyvä ja sillä on suuri käyttöarvo. Tuloutusta määrittäessä käyttöomaisuuden arvioinnissa tulisi painottaa teknisen nykykäyttöarvon sijasta tuottoarvoa, joka johtaisi oikeampaan arvoon. Mikäli Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy liitetään jo alussa mukaan samaan kokonaisuuteen, lähenevät tuottoarvo ja tekninen nykykäyttöarvo toisiaan. Tämä johtuu siitä, että uusien laitosten arvo on suuri suhteessa verkosto-omaisuuteen ja kuntien osuudet niin yhtiöiden omaisuudesta kuin veloista perustuvat myyntiin.

Konsultin käyttöomaisuuslaskelmissa ei ole myöskään otettu huomioon Halisten vesilaitosta eikä säännöstelyrakenteita, koska seudullisesta varavesilaitoksesta ei toistaiseksi ole tehty päätöstä. On todennäköistä, että Halisten laitos tulee toimimaan seudullisena varalaitoksena. Nämä tulee ottaa huomioon Turun lopullisessa käyttöomaisuusarvossa, mikäli päätös varavesilaitoksesta ei johda toisenlaiseen ratkaisuun.

Vesihuollon maksut ja talous

Vesihuollon maksujen tulee vesihuoltolain mukaan olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset.

Alustavan liiketoimintasuunnitelman mukaan yhtiöllä on taloudelliset toimintaedellytykset, kunhan myöhemmin tässäkin lausunnossa esitetyt taloudelliset reunaehdot toteutuvat. Konsultin esittämä investointitason nosto on perusteltu, mutta sitä voidaan lykätä muutamalla vuodella, mikäli se on tarpeen esim. taksakehityksen vuoksi. Yhtiön kustannuksissa on otettu huomioon Turun kaupungin maavuokrat, mutta muiden kuntien osalta näitä ei välttämättä ole otettu huomioon. Muista verkkoyhtiöistä poiketen vesiliikelaitos maksaa vuokraa myös verkostojen sijoittamisesta. Tätä käytäntöä pitäisi yhdenmukaistaa, millä voi olla vaikutusta Kiinteistöliikelaitoksen tuloihin.

Taksarakenteen tulee olla sellainen, että investoinnit voidaan tehdä kannattavasti. Alustavassa liiketoimintasuunnitelmassa todetaan, että seudullinen vesihuoltoyhtiö toteuttaisi kustannuksellaan sellaiset kaava-alueet, jotka ovat taloudellisesti kannattavia. Aiheuttamis- ja kustannusten kattamisperiaatteen perusteella huonommin tuottavilla alueilla perittäisiin korkeampia liittymismaksuja, jonka maksaa kunta tai muu maanomistaja, joka hyötyy kaavasta. Periaatteena tulisi olla konsultin selvityksessä todetulla tavalla se, että vesihuoltoyhtiö rakentaa kaikki tarvittavat verkostot, mutta maksaa niistä vain kannattavan osuuden. Seudullisen vesiyhtiön tehtävänä ei ole tukea kunnissa toteutettavia kannattamattomia vesihuollon investointeja.

Seudullisen yhtiön toiminta-alueen yhdyskuntarakenne ja asiakaskunta tulee olemaan heterogeeninen riippumatta siitä kuinka monta kuntaa on yhtiön osakkaana. Kiinteät kustannukset ovat riippumattomia veden kulutuksesta. Jotta maksut vastaisivat paremmin kulurakennetta, tulee perusmaksujen painotusta lisätä kiinteiden kustannusten kattamiseksi. Perusmaksuja tulisi voida periä korotettuina esimerkiksi sellaisilla alueilla, joilla palvelujen tuottaminen on poikkeuksellisen kallista esim verkostopituuteen suhteutetun vähäisen veden käytön vuoksi.

Kuntien taksarakenteet ja – tasot poikkeavat toisistaan. Näiden harmonisointi seudullisessa yhtiössä vie aikaa ja on syytä tehdä vaiheittain. Kuntien tulisi ottaa tämä huomioon asettaessaan tuottovaatimuksia seudulliselta yhtiöltä.

Tässä yhteydessä voidaan lisäksi todeta, että riippumatta siitä toteutuuko seudullinen vesihuoltoyhtiö, edellä todettu taksarakenteeseen liittyvä tarkastelu tulee tehdä Turussa. Vesiliikelaitoksen johtokunta tullee käsittelemään asiaa syksyn seminaarissa.

Seudulliseen yhtiöön siirtyvä henkilöstö

Seudulliseen vesihuoltoyhtiöön mukaan lähtevät kunnat päättävät yhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä yhdessä yhtiön kanssa. Konsultin esittämän arvion mukaan vesiyhtiöön siirtyisi enintään 154 henkilöä, mikäli kaikki selvitystyössä mukana olevat kunnat siirtäisivät koko vesihuollon alalla toimivan henkilöstön yhtiöön. Konsultin arvion mukaan tällainen henkilöstömäärä olisi luonteeltaan tehokas henkilöstömitoitus tämän kokoluokan vesihuoltoyhtiölle.

Henkilöstömäärän optimaalisen mitoituksen osalta tulee erityisesti ottaa huomioon, että vesihuollon toimintavarmuus ja palvelutaso on oltava turvattuna myös poikkeuksellisten tilanteiden aikana.

Mikäli seudullinen yhtiö perustetaan, yhtiöön voidaan siirtää osakaskunnista koko nykyinen henkilöstö. Tämä ei johda liialliseen henkilöstömäärään, kun otetaan huomioon henkilöstön eläköityminen lähivuosina sekä seudullisen yhtiön siirtymäkauden välttämättömät kehittämistoimenpiteet. On myös tärkeää, että seudullisessa yhtiössä on henkilöstöä kaikista kunnista, jotka ovat yhtiön osakkaina. Kuntien vesihuollossa on erityispiirteitä, joiden tunteminen on tärkeää. Usein kyse on ns. hiljaisesta tiedosta, jota ei ole saatavissa kirjallisessa muodossa.

Seudulliseen yhtiöön siirtyvän henkilöstön työtehtäviä ja tehtäväjakoa joudutaan kuitenkin arvioimaan uudelleen uudistuneen toiminnan tarpeita vastaavaksi. Tähän sekä palkkojen harmonisointiin tulee varata muutaman vuoden sopeutumisaika.

Seudullisen yhtiön suhde Turun seudun vesi- ja puhdistamoyhtiöihin

Turun Seudun Vesi Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy on perustettu toteuttamaan seudullisia hankkeita. Puhdistamoyhtiön rooli on jo muuttunut tuotantoyhtiöksi ja vesiyhtiön asema tulee muuttumaan lähiaikoina. Tukkuyhtiömallin tarve kuntien välisen yhteistyön sopimiseen ja toteuttamiseen ei ole enää samalla tavalla tarpeen. Yhtiöiden erillisyydellä ja tilaaja-tuottajamallilla ei ole saavutettavissa etua.

Toisaalta seudullisen vesihuoltoyhtiön sekä TSV:n ja TSP:n yhdistämisestä olisi saavutettavissa useita etuja, jotka on todettu konsultin laatimassa perustamissuunnitelmassa. Toiminnan järkeistämisen, hallinnon keventämisen sekä talousohjauksen ja taloudellisuuden kannalta yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaisin ratkaisu.

Kun seudullisella yhtiöllä on vastuu talousveden tuotannosta jakelusta ja jäteveden puhdistamisesta, toiminta on läpinäkyvämpää ja kustannustehokkaampaa kuin jos toiminnot on eriytetty eri yhtiöihin.

Johtopäätös

Konsultin laatimassa perustamissuunnitelmassa ja alustavassa liiketoimintasuunnitelmassa on pääosin otettu huomioon selvitystyössä olevien kuntien erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet vesihuollon osalta. Edellä on esitetty Turun vesilaitoksen näkökulmasta tiettyjä tarkennuksia ja huomioon otettavia seikkoja.

Seudullisen vesihuoltoyhtiön hyöty konkretisoituu selvimmin tulevaisuudessa. Kuntien on joka tapauksessa sopeutettava vesihuoltoaan jo nyt vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Lainsäädännöstä johtuviin vaatimuksiin ja kuntien vesihuollolle asetettuihin tavoitteisiin voidaan vesiliikelaitoksen johtokunnan näkemyksen mukaan parhaiten vastata seudullisella yhtiömuotoisella organisaatiolla.

Liikelaitosjohtaja Irina Nordman:

Ehdotus

Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon.