Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 11.8.2011:

Turun kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2009 § 278, että Turkuun rakennetaan runkobussijärjestelmä ja että raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan myöhemmin pikaraitiotie. Samalla valtuusto päätti, että johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjoille selvitetään.

Helsingin seudulla on laadittu kaksi selvitystä johdinautoliikenteen toteuttamismahdollisuuksista. Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys (HKL D: 2/2009) valmistui vuonna 2009 ja sen jatkona laadittu Johdinautoliikenteen hankeselvitys (HSL 2011) vuonna 2011. Turun joukkoliikennetoimisto osallistui näistä jälkimmäisen selvityksen ohjausryhmätyöhön yhdessä Tampereen kanssa. Hankeselvityksessä laadittiin suunnitelma johdinautoliikenteen käynnistämiseksi Helsingissä. Siihen sisältyi vain Helsinkiä koskevien osien lisäksi runsaasti hyödyllistä tietoa mm. johdinautotekniikan viimeisimmistä kehitysvaiheista, johdinautolinjojen linjastosuunnittelusta, varikon sijoittamissuunnittelusta, organisointivaihtoehdoista ja johdinautoa koskevista teknisistä määrittelyistä. Projektin konsulttina toimi WSP Finland Oy.

Johdinautoliikenteen hankeselvityksestä on tehty Turun osalta tarkentava muistio, jossa arvioidaan karkealla tasolla, olisivatko johdinautot käyttökelpoinen ratkaisu Turulle ja voisivatko ne olla esimerkiksi välivaihe dieselbussien ja pikaraitiotiejärjestelmän välillä. Muistion laskelmat on tehty karkealla tasolla ja ne perustuvat Helsingin hankeselvityksen kustannustietoihin. Muistion pohjalta voidaan kuitenkin arvioida jollain tasolla johdinautojen toteutettavuutta Turkuun sekä erityisesti onko johdinautojärjestelmän toteuttamista syytä vielä arvioida tätä tarkemmin.

Johdinautot sijoittuvat joukkoliikennejärjestelmänä bussien ja raitiotien välimaastoon. Matkustajakapasiteetiltaan ja liikennekäyttäytymiseltään ne vastaavat busseja kun taas sähköinfrastruktuuri ja päästöt ovat lähellä raitiovaunuja.

Johdinautojen vahvuuksina dieselbussiin verrattuna ovat vähäpäästöisyys, vähämeluisuus ja energiatehokkuus. Lisäksi linjaston hahmotettavuus on usean kaupungin kokemuksen mukaan parempi kuin bussiliikenteessä ja asiakkaiden luottamus joukkoliikenteen pysyvyyteen ja siihen panostamiseen siten korkeampi. Tieto on mielenkiintoinen, sillä lähtökohtaisesti virtajohdot mielletään herkästi vain kaupunkikuvalliseksi rasitteeksi. Heikkoutena busseihin nähden ovat ainakin investointikustannukset (infra, myös ajoneuvot itsessään ovat selvästi kalliimpia) ja bussia korkeammat liikennöintikustannukset. Selvityksen mukaan niveljohdinautojen liikennöintikustannus on noin 6 % kalliimpi kuin vastaavilla dieselbusseilla.

Johdinautojen vahvuus raitiotiehen verrattuna on edullisempi infrastruktuuri ja soveltuvuus myös mäkiseen maastoon. Samoin johdinautot ovat liikenteessä joustavampia kuin raitiovaunut, sillä johdinauto voi ohittaa toisen pysäkillä ja nykytekniikalla myös kulkea pienehköjä osia reitistä kokonaan ilman ajojohtoja. Johdinautotekniikan tuoreimpia kehitysaskelia ovat apumoottori- ja akkujärjestelmät, jotka mahdollistavat ajoneuvojen aiempaa suuremman itsenäisen liikkumisen. Heikkoutena raitiotiejärjestelmään verrattuna on ainakin pienempi kapasiteetti (niveljohdinautolla sama kuin nivelbussilla), joten johdinautolla ei voida ratkaista kapasiteettiin liittyviä haasteita vilkkaasti käytetyillä bussilinjoilla. Myöskään johdinauton houkuttelevuus ei ole raitiovaunun kanssa samaa luokkaa, sillä johdinauto mielletään bussiksi.

Johdinautoliikenteen infrastruktuurilla on yhtäläisyyksiä raitioliikenteen kanssa. Sekä sähkönsyöttöasemat että virtajohtojen kannatinrakenteet ovat samanlaiset, vaikka itse virtajohdot poikkeavatkin toisistaan. Johdinautoilla virtajohtoja on kaksi kun taas raitiovaunuilla vain yksi.

Muistiossa on arvioitu Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksessä esitetyn runkolinjaverkoston soveltuvuutta johdinautolinjoiksi ja todettu, että tulevat raitiotielinjat ja muutamat niitä täydentävät vilkkaat linjat muodostaisivat riittävän laajan johdinautoverkoston. Käytännössä johdinautolinjoja menisi tällöin Runosmäkeen, Halisiin (ylioppilaskylän kautta), Kohmoon, Varissuolle, Harittuun, Uittamolle, Ilpoisiin, Linnakaupunkiin, Pernoon, Pansioon ja Härkämäkeen. Tämä muodostaisi 66 niveljohdinauton kokonaisuuden, jonka vuotuinen ajosuorite olisi vajaat 4,5 miljoonaa kilometriä. Väyläverkon pituus olisi 62,3 km.

Linja-autovarikon (Turun kaupunkiliikenne Oy:n Rieskalähteentien varikko) varustamisen johdinautovarikoksi on arvioitu edellyttävän noin viiden miljoonan euron investointia. Johdinautojärjestelmän investointikustannuksiksi on laskettu 84 miljoonaa euroa. Investointikustannukset sisältävät ajokaluston, ajojohtojen ja varikon kustannukset. Vuotuisiksi liikennöintikustannuksiksi on laskettu 16,2 miljoonaa euroa, kun vastaava luku dieselnivelbusseilla olisi 15,2 miljoonaa euroa. Ajojohdinverkon kunnossapitokustannuksiksi on laskettu 156.000 euroa vuodessa.

Johdinautojärjestelmästä Turussa ei ole laadittu yhteiskuntataloudellista laskelmaa, koska useita merkittäviä tekijöitä kuten matkustajamäärien muutosta tai kaupunkikuvavaikutuksia ei ole mitattu tai arvotettu. Muistiossa on hyödynnetty HSL:n johdinautoliikenteen hankeselvityksen kustannustietoja. Johdinautojärjestelmän hyötyjä ja kustannuksia on laskettu vuositasolla siten, että mukana ovat investointikustannukset, kunnossapitokustannukset, liikennöintikustannusten ero dieselbussiliikenteeseen, päätöskustannukset ja lipputulojen lisäys (arviona +5 %). Tällöin vuosittaiseksi vertailukustannukseksi on saatu -2,25 miljoonaa euroa eli johdinautojärjestelmä olisi vuositasolla sen verran dieselautojärjestelmää kalliimpi. Luku on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä kyseessä on olemassa olevan tiedon pohjalta arvioitu kustannus, eikä muistiota varten ole tehty erillisiä uusia selvityksiä.

Johdinautojärjestelmä on periaatteessa potentiaalinen järjestelmä Turulle. En kuitenkaan pidä sitä kannattavana välivaiheena siirryttäessä pikaraitiotieliikenteeseen. Kapasiteettitarve Runosmäen ja Varissuon suunnassa on jo nykyisellään niin suuri, että johdinautojen kapasiteetti ei riitä tiheälläkään vuorovälillä ratkaisemaan tilantarvetta etenkään ruuhka-aikoina.

Liite 1                                 Johdinautoliikenteen hankeselvitys –raporttia (HSL 2011) Turun osalta tarkentava muistio 18.8.2011

Linkit Internetistä luettaviin selvityksiin:

Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys (HKL D: 2/2009)

Johdinautoliikenteen hankeselvitys (HSL 2011)

Ehdotus       Joukkoliikennelautakunta merkitsee johdinautoliikenteen soveltuvuutta Turkuun koskevan muistion tiedokseen ja lähettää sen kaupunginhallitukselle.