Arvioinnin lähtökohdat

Valtuustoryhmien väliseen sopimukseen on otettu seuraava kirjaus koskien päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmää:

”Koko kaupunkia koskevan päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän tarkastelu käynnistetään vuoden 2011 alussa siten, että valtuustokauden aikana päätettävät muutokset voidaan ottaa käyttöön seuraavan valtuustokauden alusta.”

Edellisen kerran hallinnon järjestämispäätös tehtiin kaupunginvaltuustossa 26.4.2004 § 105. Tuolloin valtuusto päätti mm. sopimusohjausmallin käyttöönotosta, tilaajatuottajamallista, valtuuston ja valtuustoryhmien toimintamahdollisuuksien parantamisesta. Lisäksi otettiin käyttöön ns. strateginen ohjausmalli apulaiskaupunginjohtajien, virastojen ja lautakuntien osalta sekä parannettiin luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä vastamaan kunnallishallinnon nykytilaa. Samalla luotiin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ajankäytöllisesti mahdollisuus johtaa poliittista prosessia.

Kaupungissa on tehty myös kuluvan valtuustokauden aikana useita isoja hallinnon järjestämiseen liittyviä päätöksiä, jotka ohjaavat omalta osaltaan mallin valintaa. Tällaisia kaupunkitason rakennemuutoksia ovat mm. soten yhdistäminen, osaamissektorin virasto- ja lautakuntarakenteen muuttaminen, liikelaitosten yhtiöittäminen sekä konserniohjaus ja tiivistäminen. Uudella toimintamallilla pyritään täten vastaamaan niihin tarpeisiin ja haasteisiin, joita mm. käyttöotettu sopimusohjausmalli ja kasvava konsernimainen toimintatapa asettavat johtamiselle ja hallintomallille. Uudella johtamisjärjestelmällä tulee luoda aiempaa paremmat johtamisen mahdollisuudet sekä virka- että luottamushenkilöjohdolle. Valittavan toimintamallin (organisaatio, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä) tulisi mahdollistaa johtaa paremmin kaupunkia kokonaisuutena. Lisäksi mallin tulee huomioida poliittisen johdon mahdollisuudet osallistua jatkuvasti monimutkaistuvan kokonaisuuden johtamiseen (mahdollisuus panostaa poliittiseen johtamiseen).

Tehtävän tarkastelu toteutetaan samaan aikaan kun toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia; kuntalain kokonaisuudistus on käynnistetty, Kuntaliiton Uusi kunta 2017 selvitys on parhaillaan käynnissä. Lisäksi useat kaupungit ovat tehneet selvityksiä ja päätöksi johtamisjärjestelmistä ja toimintamalleista.

Nyt tehtävässä tarkastelussa arvioidaan muuttuvan toimintaympäristön valossa kaupungin nykyinen toimintamalli ja kehitystarpeet sekä tehdään ehdotukset uudesta toimintamallista sekä sitä tukevasta johtamis- ja päätöksentekojärjestelmästä.

Kuntalain kokonaisuudistus

Kuntalain uudistamisen jatkamiseksi asetettiin maaliskuussa 2011 kunnallishallinnon rakenne ja kunnan talous –työryhmät. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja erityisesti kunnallisen itsehallinnon, demokraattisen päätöksenteon ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien sekä palvelujen saatavuuden ja perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Kunnan talous -työryhmän tehtävänä on valmistella tarvittavat kiireelliset muutokset kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskeviin kuntalain säännöksiin. Lisäksi työryhmän tehtävänä on valmistella kuntalain kokonaisuudistukseen liittyen kunnan talouden ohjaamista, yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat ehdotukset. Valmisteilla olevilla muutoksilla on mahdollisesti vaikutuksia valittaessa tulevaisuuden päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmään.

Uusi kunta 2017 –kehitystyö

Suomen Kuntaliiton käynnistämän Uusi Kunta 2017 -kehitystyön tavoitteena on rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamalli siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. Kehitystyön taustalla ovat muun muassa kuntien erilaistuminen, tuottavuusodotukset, demokratian ja johtamisen haasteet sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain voimassaolon päättyminen vuonna 2012.

Uusi Kunta 2017 -kehitystyön tavoitteena on toimintamalli siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. Tavoitteena on, että kunnilla on käytettävissä tulevaisuuden haasteisiin vastaavia toimintamalleja palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen, rahoitukseen ja johtamiseen. Ohjelman keskeisenä kysymyksenä on se, selvitäänkö Suomessa tulevaisuudessa yhdellä vahvojen peruskuntien mallilla. Toisena tärkeänä kysymyksenä on se, miten varmistetaan kuntayhteisön kokonaisuuden hallinta siten, että kunnista ei tulisi valtion sektoriministeriöiden jakelukanavia, vaan kuntien ja valtion välisellä kumppanuudella turvataan palvelut kansalaisille jatkossakin.

Taustaa viiden kaupungin toiminnan ja johtamisen kehittämisen tilanteesta

Muutostekijöitä kuntajohtamisen tehtäväkenttään ja poliittiseen johtamiseen

Kuntalaki luo puitteet kunnan johtamisjärjestelmälle. Valtuusto päättää lain puitteissa koko johtamisjärjestelmästä. Siihen kuuluu mm. hallinnon rakenne eli organisaatio sekä toimivallan ja tehtävien jako eri viranomaisten kesken. Suomessa kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen ja ammatilliseen johtamiseen. Edellä mainittua edustavat valtuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat. Jälkimmäinen henkilöityy kunnanjohtajaan ja johtaviin viranhaltijoihin.

Kuntien johtamisen liittyviä yleisiä haasteita (mm. Kuntaliiton aineisto) ovat monimutkaisuus, siirtyminen hallinnosta hallintaan, julkisuuden kasvu ja hallinta, talouden kiristyminen ja tehtävien ylikuorma, kuntalais- ja asiakaslähtöisyyden vahvistamistarpeet, monikulttuurisuus, monitoimijamallien soveltaminen ja hallinta sekä henkilöstön saatavuus mukaan lukien päätöksentekijät ja johtajat.

Toimintaympäristön muutokset ovat muuttamassa kuntajohtajan perustyötä päätösten valmistelun ja niiden täytäntöönpanon johtamisesta kumppanuuksien ja verkostojen hallintaan, toimimiseen erilaisissa yhteistyöelimissä, foorumeissa, johto- ja ohjausryhmissä yhdessä valtionhallinnon, järjestöjen ja korkeakoulujen edustajien kanssa. Yhteistyön lisäksi näissä on mahdollista tuoda esiin kaupungin keskeisiä strategisia painotuksia ja saada vastavuoroisesti vaikutteita kaupungin strategiatyöhön.

Kuntaliiton toimitusjohtajan mukaan kuntien toiminnan kriittisiä menestystekijöitä tulevaisuudessa on nimenomaan onnistuminen kokonaisjohtamisessa, joka edellyttää hyvin yhteen nivottua laajaa luottamushenkilöiden panosta ja virkamiesten vahvaa johtamisosaamista. Kuntaliitossa on käynnistetty Uusi Kunta 2017 – kehitystyö. Tavoitteena on rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamalli siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. Kehitystyön yhtenä ”alatyönä” toimii uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen –hanke, jonka tavoitteena on yhdessä kuntien kanssa kehittää uuden sukupolven johtamistapoja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin. Edellä mainitussa kehittämistyössä on mukana yhdeksän kaupunkia mm. Espoon ja Jyväskylän kaupungit.

Seuraavassa on kuvaus Espoon, Jyväskylän, Lahden, Tampereen ja Vantaan kaupunkien toiminnan ja johtamisen kehittämisen vaiheistuksista. Kuvauksessa pyritään tuomaan esille yhteiskuntapoliittisen muutostarpeen erityisesti kuntajohtamisen kentässä. Monessa suomalaisessa kunnassa on parhaillaan käynnissä erityyppisiä keinoja muuttaa kunnan toimintaa ja yhtenä tavoitteena on tuottaa asukkaille laadukkaita palveluita kustannustehokkaammin. Kunnan johtamisjärjestelmä on lähtökohta tämän tavoitteen saavuttamiseen. Tampere on ainoana kaupunkina Suomessa valinnut pormestarimallin ja muut esillä olevat kaupungit ovat päättäneet kehittää kaupunginjohtajamallia omista lähtökohdistaan.

Espoo

Espoon kaupunginhallituksessa 2010 tehdyn päätöksen pohjalta aloitti kaupungissa 1.1.2011 palveluliiketoimiala, aiemmin toimineiden sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen/ympäristötoimen toimialojen lisäksi. Perustettu uusi toimiala muodostuu pelastuslaitos-, varikko-, Espoo Catering-, kiinteistönhoito-, katu- ja vihertuotantoliikelaitoksista. Samassa yhteydessä päätettiin perustaa toimialaa johtavan toimialajohtajan virka sekä päätettiin aloittaa valmistelu uusien johtosääntöjen osalta. Lisäksi aloitettiin valmistelu siten, että keskushallinnon konsernipalvelujen tulosyksikön toimintaan kuuluvat palvelutuotannon toiminnot siirretään palveluliiketoimen toimialalle 1.1.2012 lähtien.

Kaupungin organisaatio- ja johtamisjärjestelmän perusta on vuonna 1992 päätetyssä toimialarakenteessa. Päättävien elinten suhteita määriteltiin johtosäännöillä viimeksi vuonna 2008. Vuoden 2011 alusta kaupungissa on aloittanut em. palveluliiketoimiala. Espoossa ei ole selkeää tilaaja- ja tuottaja-mallia, ainakaan laajassa mittakaavassa, tosin ajattelua on toteutettu teknisen sektorin sisällä. Täsmennystarve tuli esiin uuden palveluliiketoimialan yhteydessä:Tämän johdosta tilaaja-tuottajamalli on parhaillaan virkamiesselvityksessä em. palveluliiketoimialan osalta. Päätöksenteon osalta asiaa ei ole aikataulutettu.

Johtamismallin osalta kaupungissa on päädytty kaupunginjohtajamalliin, valtuuston neuvottelutoimikunnassa on aiemmin keskusteltu myös pormestarimallista, mutta selkeä enemmistö oli kaupunginjohtajamallin kannalla. Uusi kaupunginjohtaja aloitti virassaan vuoden 2011 alussa. Kuntaliiton suosituksen mukaan käytössä on johtajasopimus, jonka johdosta kaupunginjohtaja on virassa toistaiseksi.

Jyväskylä

Jyväskylän kaupungissa on onnistuneen kolmen kunnan kuntaliitoksen (2009 Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti) jälkeen aloitettu laaja-alainen palvelu- ja organisaatiouudistus. Toimintaa johtavan organisaatiotoimikunnan tehtävänä on johtaa ja ohjata organisaatiouudistuksen valmistelua ja käsitellä uudistusta ohjaavat keskeiset linjapäätökset.

Palvelu- ja organisaatiouudistuksessa on tarkoituksena koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Tavoitteena on uudistaa konserni- ja palveluorganisaatio matriisimaisesti, ydinprosesseja ja jatkuvaa kehittämistä tukevaksi. Organisaation toiminnan ja ohjauksen perustana ovat vastuutetut ydinprosessit, jotka määritellään asiakasryhmien ja kehittämistarpeiden mukaisiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa toimikunnan mukaan nykyistä enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin ja asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin.

Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2011, että Jyväskylän kaupungin palveluorganisaatiossa on kuusi palvelukokonaisuutta vuoden 2013 alusta. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien tehtäväalueet ja työnjako määräytyvät palvelukokonaisuuksien mukaan. Organisaatiotoimikunta jatkaa touko- ja elokuussa 2011 palvelukokonaisuuksien sisältöjen, pääprosessien ja rajapintakysymysten käsittelyä. Palvelukokonaisuuksien johtajat nimitettäneen vuoden 2011 lopulla. Prosessiorganisaation ja toimivaltuuksien määrittely sääntövalmistelun yhteydessä käsitellään helmikuussa 2012.

Organisaatiotoimikunta tekee alkusyksystä 2011 ehdotuksen valtuustolle luottamushenkilöorganisaation lautakuntarakenteesta. Lautakuntarakenne kytkeytyy tiiviisti palveluorganisaation palvelukokonaisuuksiin.

Lahti

Lahden kaupungissa on ollut käytössä matriisitoimialamalli vuodesta 2005. Kaupungin ylimmän virkajohdon muodostavat kaupunginjohtaja, konsernipalvelujohtaja (konsernipalveluja ovat hallinto- ja talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, kehittämispalvelut) sekä kolme toimialajohtajaa (sivistystoimiala, sosiaali- ja terveystoimiala, tekninen- ja ympäristötoimiala). Toiminnot jakaantuvat edellä mainittuihin neljään sektoriin ja toimialajohtajat toimivat tilaajan edustajana tilaten tuotantorakenteen prosesseilta palvelut. Prosessin mahdollistavaan tilaaja-tuottajamalliin on Lahdessa siirrytty vaiheittain 1990–luvun alusta lähtien. Alussa erityisesti teknisen sektorin toimintoja liikelaitostettiin, sittemmin yhtiöitettiin ja tällä hetkellä kaikki liikelaitokset on yhtiöitetty. Seudullisia kuntayhtymiä ovat kansalaisopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattikoulu. Sosiaali- ja terveystoimen sektorin osalta tilaaja-tuottajamalli on edennyt vahvasti, esimerkiksi kaupungin neljästä terveysasemasta kolme on ulkoistettu.

Lahden kaupungissa ei ole tällä hetkellä vireillä erillistä palvelu ja/tai organisaatiouudistusta. Päijät-Hämeessä käytiin kuntarakennetunnusteluja 2010. Selvitysmiehen johdolla kartoitettiin mahdollisuutta siihen, että yhdeksän kuntaa (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki) olisivat voineet muodostaa yhden kunnan. Kuntien valtuustot Lahtea lukuun ottamatta päättivät syyskuussa 2010 kuitenkin olla lähtemättä mukaan kuntaliitokseen.

Tampere

Tampereen pormestarimalli on ollut käytössä viitisen vuotta. Uudistuksen lähtökohtana on ollut selvitys pormestarimallista, josta se laajeni koko organisaatiota koskevaksi tilaaja-tuottajamalliin perustuvaksi uudistushankkeeksi. Edellä mainitun uudistuksen peruskivet syntyivät monivuotisen selvitys-, kehittämis- ja neuvotteluprosessin kautta jo vuosina 2002–2003. Uuteen toimintamalliin ja pormestarimalliin siirryttiin vuoden 2007 alusta. Taustalta löytyy myös jo 1990-luvun puolivälissä tehty tilaaja- ja tuottajamallin kehittämistyö, jossa jo viriteltiin pitkälle osapuolten sopimusmalleja, kustannuslaskentaa ja tuotteistusta, mutta tuolloin kehittämisesitys kaatui.

Tampereen mallissa on pormestari ja neljä apulaispormestaria. Valtuuston keskuudestaan valtuustokaudeksi valitsema pormestari on päätoiminen luottamushenkilö ja on vastuullinen valtuustolle. Valtuuston valinnasta riippuu, onko pormestari enemmän poliittinen vai hallinnollinen johtaja. Pormestari johtaa yksiselitteisesti, joten kaksoisjohtajuutta ei ole. Apulaispormestarit eivät ole apulaiskaupunginjohtajiin rinnastettavissa ja heille ei kuulu hallinnollinen johtaminen vaan käytännössä he johtavat tilaajalautakuntia. Pormestari johtaa kaupunginhallitusta ja yhtä sen jaostoa ja toimii sekä tilaaja- että tuottajaorganisaation johtajana. Apulaispormestarit vastaavat palvelujen järjestämisestä johtaen tilaaja-lautakuntia. Tuottajina toimivat liikelaitosten ja hyvinvointipalvelujen johtokunnat. Tampereen mallissa molemmilla sekä tilaajilla että tuottajilla on talousarvio. Tampereella on palvelukokonaisuuksiin ja/tai ikäkaariajatteluun perustuvia lautakuntia; lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, osaamis- ja elinkeinolautakunta, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta ja yhdyskuntalautakunta.

Tampereen mallin arviointitutkimuksen havaintoja

Tampereen mallin arviointitutkimuksessa (Stenvall ja Airaksinen: Manse mallillaan 2009) pormestarimallin tavoitteiden koetaan pääosin toteutuneen. Malli on tuonut päätöksenteolle kasvot ja pienentänyt kuilua hallinnon ja politiikan välillä, kun valmistelu on avautunut. Sen sijaan kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistavoitteen toteutumisesta ei olla varmoja.

Apulaispormestarin roolin on koettu olevan osin pulmallinen; apulaispormestarien tehtäviä ja valtaa ei ole riittävän selkeästi määritelty. Heiltä odotetaan helposti esimerkiksi puuttumista tuotanto-organisaatioiden epäkohtiin, mihin heillä ei tilaajalautakuntien puheenjohtajina ole valtaa. Apulaispormestarit vastaavat lautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Heillä ei ole varsinaista organisaatiota alaisenaan, vaan lautakuntia palveleva tilaajaorganisaatio on osa konsernihallintoa.

Tampereen mallissa toiminta- ja johtamiskulttuuri on muuttunut. Pormestari toteuttaa vastuuttavaa ja keskustelevaa johtamista. Keskustelun valtuustossa on todettu lisääntyneen ja erimielisyyttä ja moniarvoisuutta hyväksytään enemmän. Valtuustoryhmien merkitys on vähentynyt ja nyt muutama poliitikko on erityisen keskeisessä asemassa.

Sopimuksellisuus on Tampereen mallin keskeinen ydin, joka linkittää tilaaja-tuottajamallin, pormestarimallin ja asiakaslähtöisen prosessiajattelun. Sopimukset tilaajan ja tuottajan välillä tehdään kumppanuutta korostaen yhdessä, mutta apulaispormestareilla on johtamisvalta vain tilaajaorganisaatioon. Sopimuksellisuudella erotetaan tilaajan (poliittisen johtamisen) ja tuottajan (virkamiesjohtamisen) rooleja.

Vantaa

Vantaan kaupunginhallitus piti tarpeellisena selvittää uuden kuntalain mukaisia kaupungin eri johtamismalleja ja niiden soveltuvuutta kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmään. Kaupunginhallituksen päätöksellä nimettiin Vantaan kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmää tarkasteleva toimikunta (johtotoimikunta). Toimikunnan tarkoituksena oli lähinnä aiheeseen liittyvän uuden materiaalin kokoaminen ja aiemman materiaalin päivittäminen johtamismallista käytävän keskustelun pohjaksi. Kaupunginhallitus täsmensi toimikunnan toimeksiantoa siten, että toimikunnan tehtävänä on tarkastella perusteellisemmin ensinnäkin kaupungin nykyistä johtamismallia edelleen kehitettynä sekä toiseksi Vantaan pormestarimallia. Tämän tarkastelun perusteella toimikunnan tuli tehdä kaupunginhallitukselle esitys valittavasta johtamisjärjestelmästä.

Vantaan kaupungin luottamushenkilötason johtamisjärjestelmästä on aikaisemmin valmistunut kaksi kaupunginhallituksen toimeksiantoon perustuvaa selvitystä. Ensimmäinen vuonna 2002 työnsä päätökseen saanut pormestaritoimikunta ei esittänyt ryhdyttäväksi johtamisjärjestelmän muuttamiseen Vantaalla. Toinen luottamushenkilöorganisaatiota ja pormestarijärjestelmää tarkasteleva toimikunta (LuPo -toimikunta) sai työnsä päätökseen 2008 ja ei myöskään esittänyt muutoksia kaupungin johtamismalliin, mutta teki esitykset mm. kokousten keskittämisestä maanantaipäiviksi, luottamustehtävistä maksettavien palkkioiden tarkistamisesta ja siirtymisestä sähköiseen kokousjärjestelmään.

Johtotoimikunta toteaa esityksessään, että johtamismallin määrittelyssä on lopulta kyse valintapohjaisesta ratkaisusta. Sekä kaupunginjohtajamalli mahdollisine päätoimisine puheenjohtajineen että pormestarimalli voivat olla hyviä oikein toteutettuna ja ovat sopeutettavissa Vantaan nykyiseen organisaatiorakenteeseen. Sekä puheenjohtaja / puheenjohtajat että pormestari / apulaispormestarit ja kaupunginjohtaja / apulaiskaupunginjohtajat voivat luoda kaupungille ja kaupungin politiikalle kasvot. Yhtenä keskeisistä tekijöistä oli toimikunnan esityksessä henkilövalinta; kuinka johtamis- ja yhteistyökykyinen ja ammattitaitoinen johtaja on ja miten poliittinen ja hallinnollinen organisaatio johtajaansa suhtautuu. Toimikunta piti myös tärkeänä huolehtia siitä, että roolijako luottamus- ja viranhaltijajohtajien välillä ja suhteessa valtuustoon on selkeästi määritelty.

Selvitystyönsä tuloksena lokakuussa 2010 johtotoimikunta päätyi esittämään, että Vantaan kaupungin johtamismalliksi valitaan nykyinen kaupunginjohtajamalli uudistuksin. Kaupunginhallitus päätti johtotoimikunnan jatkotyöstä kaupunginjohtajamallin pohjalta.

Vantaan kaupunginvaltuusto päättänee elokuussa 2011 konsernijohtamisen mallista (mm. kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan rooli, johtosäännöt, organisaatio, toimialajohtajat). Luottamushenkilöorganisaatiota koskevat päätökset kaupunginvaltuusto tekee viimeistään 2012.

Tarkastelun pääasialliset tavoitteet

Uuden toimintamallin kehitystyön tarkoituksena on arvioida kaupungin nykyjärjestelmä sekä muiden kaupunkien arvioimat ja käyttöönottamat mallit. Selvitystyössä tarkastellaan edellisessä hallinnon järjestämispäätöksessä ja sen jälkeen toteutettujen linjausten vahvuudet ja heikkoudet. Nykymallia arvioidaan muuttuvaan toimintaympäristön puitteissa.

Toimintamalleja arvioidaan ohjausryhmän toimesta asiantuntijoiden kuulemisen ja valtuuston työpajatyöskentelyn pohjalta. Lisäksi arvioidaan eri mallien soveltuvuus peilaten niitä kuntalain kokonaisuudistuksen ja Kuntaliiton Uusi kunta – hankkeen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Tarkoituksena on määrittää kaupungin toimintamalli ja sitä tukeva päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, joka vastaa aiempaa paremmin demokraattisen johtamisen asettamiin vaatimuksiin sekä vahvistaa kaupungin johtamista kokonaisuutena ja konsernina sekä strategista johtamista kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Prosessin aikataulu ja ohjaus

Prosessi käynnistyy kaupunginhallituksen päätöksellä, jonka jälkeen nimetty ohjausryhmä ja sen sihteeristö käynnistävät työnsä. Lisäksi valmistelun avuksi ja sitä tukemaan kiinnitetään ulkopuolinen asiantuntijakonsultti. Valtuuston osalta työ käynnistyy valtuuston puheenjohtajan ilmoituksen mukaisesti 15.8.2011 valtuuston seminaarilla, jossa kuullaan kunta-alan asiantuntijoita ja työ jatkuu valtuuston kokouksen yhteydessä pidettävässä työpajassa 29.8.2011. Ohjausryhmä valmistelee seminaarien työpajojen ja valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta ehdotuksen toimintamallista vuoden loppuun mennessä. Päätös valittavasta mallista tehdään kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2012 ja tarvittavat johtosäännöt ja muut sääntömuutokset tuodaan valtuuston päätettäväksi huhtikuussa 2012. Tämän jälkeen päätöksen mukaiset yksityiskohtaiset osiot valmistellaan kesän ja syksyn 2012 aikana.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva puheenjohtajatoimikunta lisättynä valtuuston ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajilla, toimii työn ohjausryhmänä. Ohjausryhmä valmistelee seminaarien työpajojen ja valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta ehdotuksen toimintamallista vuoden loppuun mennessä. Ohjausryhmä arvioi, miten työn etenemistä käsitellään eri kaupungin toimielimissä. Ohjausryhmän puheenjohtajan toimii voimassa olevan käytännön mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtaja esittelee asiat johtoryhmälle. Kaupunginjohtaja nimeää ohjausryhmälle valmistelevan sihteeristön, joka koostuu keskushallinnon ja hallintokuntien viranhaltijoista.