Talousjohtaja Jukka Laiho ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 15.6.2011:

Johdanto

Vuoden 2012 talousarvion laadintaprosessi poikkeaa huomattavasti aikaisempien vuosien talousarvioiden laadinnasta. Valmisteluprosessia on kehitetty monella eri tapaa aikaisempiin vuosiin nähden. Kevään 2011 aikana järjestettiin virastojen ja laitosten ”kuulemiskierros” toiminnan kehittämistarpeista. Samalla virastoilta ja laitoksilta pyydettiin näkemystä siitä, miten kehittämistoimet vaikuttavat määrärahatarpeeseen ja henkilöstön määrän kehitykseen. Erityisesti hallintokuntia kehotettiin laatimaan tai tarkistamaan tätä varten omat toimintasuunnitelmansa.

Uuden talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun vaikuttaa myös merkittävästi talouden ja toiminnan tietojärjestelmän uudistaminen (Alfa). Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden budjetoinnissa käytetään ensimmäistä kertaa uuden tietojärjestelmän SAP-BPC –sovellusta.

Talousarvion rakenteeseen tulee muutoksia vuoden 2012 alusta alkaen neljän liikelaitoksen aloittaessa kolmena uutena Turku-konserniin kuuluvana yhtiönä.

Nyt tehdyn ohjelukuesityksen pohjana on ollut saatu palaute hallintokuntien kuulemiskierrokselta, talouden kehitysnäkymät ja vaatimus kaupungin talouden tasapainottamisesta.

Talouden kehitys

Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna ripeästi. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 viidenneksen, mutta viime vuonna vienti alkoi elpyä ja kasvun ennakoidaan nopeutuvan tänä vuonna. Ensi vuonna viennin taso yltänee jo lähes vuoden 2008 tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksessä heijastuu kuitenkin viennin tulevaan kehitykseen. Kotimainen kysyntä aleni vuonna 2009 kuutisen prosenttia lähinnä yksityisten investointien voimakkaan supistumisen johdosta, mutta myös yksityinen kulutus väheni. Vuonna 2010 sekä yksityinen kulutus että yksityiset investoinnit kääntyivät kasvuun. Erityisesti investointien arvioidaan kasvavan tänä vuonna merkittävästi. Myös yksityinen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna parisen prosenttia.

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Kaikkien kysyntäerien ennustetaan vaikuttavan positiivisesti kasvuun viennin roolin noustessa merkittävimmäksi. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 % ja työttömyysasteeksi 7,2 %. Turun alueen työttömyys on huomattavasti valtakunnan tason korkeampi 12,9 %, johtuen alueen rakennemuutoksesta. Tämä luo muuta maata suurempaa epävarmuutta kaupungin tuloihin ja menoihin. Suomen vahva julkisen talouden rahoitusasema heikkeni talouskriisin seurauksena jyrkästi, mutta vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena. Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9 % prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen vielä v. 2015.

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulojen ja valtionosuuksien on arvioitu kasvavan ja tämä antaisi mahdollisuuden käyttömenojen varovaiseen kasvuun taloussuunnitelmakautena. Turun verotulojen kehittyminen on pitkälti riippuvainen yleisestä taloudellisesta kehityksestä ja valtion tulevista toimista. Maahan saatavan uuden hallituksen viipyminen ja epävarmuus kunta-valtiosuhteen tulevasta kehityksestä tuo suurta epävarmuutta verotulojen ja valtionosuuksien ennakointiin.

Verotulojen ennustamisen apuna on käytetty Kuntaliiton veroennustekehikkoa, joka näyttää tuleville vuosille lievää kasvua kunnallisverotuottoihin. Mikäli voimassa olevien päätösten mukaisesti vuonna 2012 yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuutta lasketaan10 prosenttiyksiköllä takaisin vuoden 2008 tasolle, tullee verotulojen kasvu vuonna 2012 olemaan todella vaatimatonta. Valtionosuuksien osalta on lähdetty normaalin kasvun linjalta, mutta syksyllä saattaa olla edessä ongelmia, jos valtio oman taloutensa tasapainottamiseksi leikkaa kuntien valtionosuuksia.

Vuoden 2011 verotulojen arvioitu muutosprosentti on +5,3 ja vuoden 2012 verotulojen kasvuksi arvioidaan +1,0 %, vuoden 2013 kasvuksi 3,2 % vuoden 2014 kasvuksi 3,2 % ja vuoden 2015 3,1 %.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä yhtenä eränä. Valtionosuuksia tarkistetaan vuosittain indeksillä. Indeksi tarkistuksen on ennakoitu olevan noin 3,4 % vuonna 2012. Tarkempia tietoja valtionosuuksien määräytymisestä saadaan sen jälkeen, kun valtion talousarvioesitys on koossa. Turun saamiksi valtionosuuksiksi arvioidaan tässä vaiheessa vuodelle 2012 noin 335 milj. euroa.

Peruskaupungin ja hallinnon ohjeluvut kasvavat keskimäärin 2,9 % vuodelle 2012 verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Hallintokuntien on katettava yleinen hintatason nousu ja henkilöstökulujen kasvu ohjeluvun puitteissa, koska erillistä keskitettyä kaupungintasoista määrärahavarausta ei ole palkkakuluihin. Tämä merkitsee hallintokuntien talouden tuottavuuden kehittämistä edelleen, sillä keskimäärin kuntasektorin kustannustason muutos ennustetaan olevan 3,0 %. Ostopalveluiden kustannusten kasvuksi on ennustettu 6,0 % ja palkkojen kasvuksi 3,0 %.

Ohjelukujen laadinnan lähtökohtana on, että Turun kaupungin sisäisten palvelujen ja sisäisten vuokrien hinnat nousevat keskimäärin vain 1,5 prosenttia.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 16.6.2011:

Esitys hallintokuntien ohjeluvuiksi

Hallintokunnat tekivät kevään aikana käydyssä prosessissa ehdotuksensa 2012 ohjeluvuksi. Hallintokuntien esitysten mukaisen tuloslaskelman tulos olisi jäänyt 31 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitukselle esitettävän ohjelukutason mukaisen tuloslaskelman tilikauden tulos muodostuu noin 6 milj. euroa alijäämäiseksi. Rahoituslaskelmassa lisävelanoton tarpeeksi on arvioitu 40 milj. euroa.

Suunnitelmavuosille 2013 - 2015 ei anneta tässä vaiheessa ohjelukuja vaan ne tuodaan päätettäväksi talousarvion yhteydessä.

Talousarvioehdotus tullaan valmistelemaan niin, että vuonna 2012 alusta alkaen yhtiöinä toimivat kaupunginvaltuuston 24.1.2011 päätöksen mukaisesti Turun Kiinteistöpalvelut Oy, Turun Talotoimi Oy ja Turun Kuntatekniikka Oy. Näin ollen kaupungin liikelaitoksiksi jää vielä Turun Kiinteistöliikelaitos, Turun Tilaliikelaitos, Turun Vesiliikelaitos ja Turun satamaliikelaitos.

Liikelaitoksille esitetään myös taloudellista tavoitetta, joka vastaa liikelaitosten arvioitua liikeylijäämää lisättynä poistoilla.

Kuntalain 87e §:n mukaan liikelaitosten johtokuntien on kaupunginvaltuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.

Edellä olevien ehdotusten mukaisesti kokonaistarkastellut tuloslaskelma ja rahoituslaskelma muodostuvat seuraavaksi:

Ohjelukujen mukainen tuloslaskelma päätyy vuosikatteen osalta noin 51 milj. euroon, joka ei ihan vastaa suunnitelman mukaisia poistoja. Näin vuoden 2012 talousarvio päätyisi menojen ja tulojen osalta noin 5 milj. euron alijäämään. Rahoituslaskelman mukaan velanotto lisääntyisi 40 milj. euroa ja vaikutus maksuvalmiuteen olisi noin -7 milj. euroa. Kahden suhteellisen hyvän vuoden jälkeen yksi hieman alijäämäinen vuosi voidaan ottaa talousarvion lähtökohdaksi vaarantamatta talouden tasapainoa.

Hallintokunnat esittivät n. 120 milj € investointeja toteutettavaksi vuonna 2012. Investointien kokonaistasoa hallintokuntien esityksiin nähden on pienennettävä 20 milj €:lla. Tässä vaiheessa hallintokunnille ei anneta investointeja koskevaa ohjelukua vaan kaupungin investointien kokonaismäärää pienennetään esityksiin nähden 20 milj. €. Tämä toteutetaan siirtämällä esitettyjä investointeja myöhempää sekä käynnistämättömien hankkeiden mitoitusten uudelleen arvioinnilla. Käynnistämättömät hankkeet arvioidaan kustannusten leikkaamiseksi uudelleen mahdollisuuksien mukaan.

Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja laatii kaupunginjohtajalle ehdotuksen investointien vähentämisestä yhteistyössä muiden sektorien apulaiskaupunginjohtajien kanssa. Kohdekohtainen lista investoinneista tuodaan kaupunginhallitukselle talousarvioin yhteydessä.