Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunginhallitus | 325 | 20.06.2011 | 18 |
4749-2011 (001)
Lausunnon antaminen lakiluonnokseen asiakkaan aseman kehittämisestä julkisissa hyvinvointipalveluissa (Pj)
Tiivistelmä:
Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa lakiluonnokseen asiakkaan aseman kehittämisestä julkisissa hyvinvointipalveluissa. Lailla pyritään turvaamaan kuluttajaoikeuden periaatteiden toteutuminen julkisissa ja eräissä muissa sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluissa. Kaupunginhallitukselle esitetään annettavaksi lausunto, jonka mukaan asiasta tulisi säätää kunkin palvelun osalta erikseen eikä asiakkaansuojaa yleisesti koskevalla lailla.
Kh § 325
Hallintojohtaja Antti Perälä ja va. kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors 15.6.2011:
Oikeusministeriö asetti 6 päivänä lokakuuta 2010 työryhmän selvittämään, miten kuluttajaoikeuden periaatteiden toteutuminen voidaan turvata julkisissa hyvinvointipalveluissa. Sen konkretisoimiseksi, millaista uutta sääntelyä erojen vähentämiseksi tarvittaisiin ja millaisia vaikutuksia sääntelyllä olisi palvelujen asiakkaisiin, järjestäjiin ja tuottajiin, työryhmä on laatinut esimerkinomaisen luonnoksen laiksi asiakkaansuojasta julkisissa ja eräissä muissa sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluissa.
Työryhmän laatimaan lakiluonnokseen sisältyvät säännökset palvelun markkinoinnista, asiakkaan neuvonnasta, asiakkaan oikeuksista palvelun ollessa virheellinen ja virheeseen liittyvien vaatimusten käsittelystä. Esityksessä ehdotettu noudattaa pitkälti kuluttajaoikeudessa määriteltyä.
Lakiluonnoksen soveltamisala koskee julkisia sosiaali-, terveys-, kuntoutus ja koulutuspalveluja. Sikäli, kun tarkoituksena on saattaa asiakkaan asema julkisten palvelujen käyttäjänä lähemmäs kuluttajaoikeudellisia periaatteita, tulisi asiaa koskevan lainsäädännön ulottua hyvinvointipalveluihin nyt esitettyä kattavammin.
Asiakkaan suojan kehittäminen julkisten palvelujen osalta on sellaisenaan perusteltua. Keskeinen kysymys kuitenkin on pitääkö asiasta säätää nyt ehdotetulla tavalla. Lakiteknisesti vaihtoehtona olisi hajautettu sääntelymalli, jossa yksityisoikeudellista asiakkaansuojaa koskevat säännökset lisättäisiin kutakin palvelua koskevaan erityislainsäädäntöön
Esityksessä todetaan, että asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen ja palvelujen tuotantotapojen muutos on hämärtänyt yksityisten ja julkisten palveluiden välistä rajaa. Toteamus pitänee osittain paikkansa, mutta lakisääteisten julkisten palveluiden taustalla on aina lailla asetettu järjestämisvelvollisuus, joka pohjautuu asiakkaan palvelutarpeeseen. Tehtävien järjestämistavasta päätetään erikseen. Julkisyhteisön ja asiakkaan välinen oikeussuhde on perusluonteeltaan hallinto-oikeudellinen ja asiakkaan asema poikkeaa kuluttajan asemasta.
Kuten työryhmän esityksessäkin todetaan, on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan oikeuksia ja asemaa koskevia säännöksiä kuhunkin toimialaan liittyvissä ”perussäädöksissä”, kuten sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa, terveydenhuoltolaissa sekä sosiaalihuollon asiakaslaissa ja potilaslaissa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvää sääntelyä on lukuisissa muissa erityislaeissa. Näihin kaikkiin säädöksiin sisältyy kuhunkin toimialaan liittyviä erityispiirteitä palveluiden laadusta ja sisällöstä. Myös asiakkaan oikeussuojan tarve vaihtelee eri toimialoilla ja palveluissa.
Esityksenkin mukaan Sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontaa toteutetaan jo nyt varsin monen eri viranomaistahon toimesta. Keskeisimpiä valvontaviranomaisia ovat Eduskunnan oikeusasiamies, aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Esitetty malli tarkoittaisi sitä, että kuluttajaneuvontaan, kuluttajariitalautakuntaan ja markkinaoikeuteen tarvittaisiin erityistä asiantuntemusta hyvinvointipalveluiden sisällöstä ja yksittäistä asiaa tultaisiin käsittelemään useassa viranomaisessa. Niukkojen resurssien kohdentamisen kannalta tämä ei tunnu tarkoituksenmukaiselta ja valvontajärjestelmän päällekkäisyys on osittain ongelmallista jo nyt.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.9.2010 työryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön peruslinjauksia. Työryhmä jätti loppuraporttinsa 27.4.2011. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportissa esitetty on syytä ottaa huomioon, kun arvioidaan kuluttajaoikeuden periaatteiden toteutumista ja millä tavoin ne voidaan turvata julkisissa hyvinvointipalveluissa.
Edellä olevan perusteella Turun kaupunki toteaa lausuntonaan, että voimassa oleviin erityislakeihin pohjautuva sääntely turvaa parhaiten asiakkaiden ja potilaiden oikeudet eikä erillistä hyvinvointipalvelujen asiakassuojaa koskevaa lakia olisi tarkoituksenmukaista säätää.
Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:
EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa oikeusministeriölle edellä olevan lausunnon lakiluonnokseen asiakkaan aseman kehittämisestä julkisissa hyvinvointipalveluissa.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 11-2.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Eklund, Lundahn, Elo, Hihnala, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Leppä, Laaksonen, Sarlund ja Arve.
Artesolan tekemän palautusehdotuksen puolesta äänesti lisäksi häntä kannattanut Hovirinta.
Jakelu
lausOikeusministeriö
tiedPerälä Antti