Turun kaupunginvaltuusto on 7.3.2011 § 59 hyväksynyt Turun Kulttuuripää-kaupunkipuisto 2011 aluerajauksen ja aluetta koskevan hoito- ja käyttö-suunnitelman. Turun kaupunginhallitus esittää tällä hakemuksella kunnioit-tavasti ympäristöministeriölle, että se päättää perustaa Turun Kulttuuripää-kaupunkipuisto 2011:n alueelle maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, muutos 1129/2008) mukaisen kansallisen kaupunkipuiston. Lisäksi Turun kaupunginhallitus esittää, että ympäristöministeriö vahvistaa Turun Kulttuu-ripääkaupunkipuisto 2011 hoito- ja käyttösuunnitelman MRL:n 70 §:ssä tar-koitettuna kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmana.

 

1. Perusta

 

Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaan kaupunkimaisen ympäristön erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoita-miseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on kaa-voituksella osoitettu kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyt-töön. Perustamishakemuksen laatii kunta ja perustamispäätöksen antaa ympäristöministeriö. Kaupunkipuisto perustetaan pääasiassa julkisessa omistuksessa oleville alueille.

 

MRL 68 § 1,2:

 

”Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmai-seman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiir-teiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perus-taa kansallinen kaupunkipuisto.”

 

”Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tar-koituksen kannalta sopivaan käyttöön.”

 

2. Turun rooli kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa

 

Turun kansallisen kaupunkipuiston rooli perustuu Turun historialliseen ase-maan Suomen vanhimpana kaupunkina, Itämeren satamakaupunkina

hallinnon, kirkon, tieteen, kaupan ja teollisuuden keskuksena. Suomen pisin urbaani traditio näkyy kaikkialla kaupunkipuistossa lukuisina valtakunnalli-sesti merkittävinä arkkitehtuurikohteina sekä tietysti keskuskaupungin syn-nylle ominaisina luonnonmaiseman piirteinä.

 

Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809–1812, ja 1840-luvulle saakka myös Suomen suurin kau-punki. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historialli-sissa tapahtumissa, ja kaupunki on vaikuttanut laajalti koko Suomen histori-aan. Historiansa, poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla.

 

Turun ja usein koko maan kaupunkihistorian kannalta tärkeimmät muistin paikat, kuten Turun linna, historiallinen keskusta ja Koroistenniemi sijaitse-vat kaikki Turun kansallisen kaupunkipuiston alueella, ajan virran, Aurajoen varrella. Vaikka Turun rooli kaupunkipuistojen verkostossa perustuukin ker-tomukseen Suomen ensimmäisestä suurkaupungista, mahtuu monumentti-en ohella monimuotoiseen puistoalueeseen runsaasti valtakunnallisesti ja alueellisesi arvokkaita arjen ympäristöjä, kaupunkiluontokohteita ja muinais-jäännöksiä, jotka yhdessä muodostavat virkistyksen, identiteetin ja ekologi-an kannalta tärkeän ja sisällöltään ainutlaatuisen arvoympäristöjen verkos-ton.

3. Turun kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitettävän alueen erityiset arvot

 

Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet ovat Turun viherverkoston ydin. Kun turkulaisilta kysyttiin Turun viheralueiden aarteista, ylitse muiden nousivat Ruissalo, Aurajokivarsi ja keskustan suuret puistot – siis kansalli-nen kaupunkipuisto. Aurajoen rannat ovat turkulaisten yhteistä olohuonetta, mäkipuistot toimivat monien tapahtumien näyttämönä, ja Ruissalo on ainut-laatuisen monipuolinen ja arvoiltaan rikas ulkoilualue aivan kaupungin kyl-jessä. Yhdessä nämä kaikkien tuntemat aarteet muodostavat kokonaisuu-den, jolla on paikkansa kaupunkilaisten arjessa ja juhlassa.

 

Turun kansallinen kaupunkipuisto perustuu Aurajoen kansallismaisemaan sekä valtakunnallisesti arvokkaisiin Ruissalon ja Aurajokilaakson maisema-alueisiin. Keskustan jokivarsi puistokatuineen ja historiallisine rakennuksi-neen sekä alajuoksun teollisuusperintökohteet ja Linnanaukon maisema ovat Aurajoen kansallismaiseman urbaani osa. Aurajoen rantamille halki vuosisatojen leimansa antaneen satamatoimen iäksi lasketaan jo runsaat 850 vuotta. Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue alkaa Turussa Koroistenniemeltä jatkuen Oripäähän saakka. Aurajoen varsi on esihistorialliselta ajalta saakka asuttua ja viljeltyä ikivanhaa kulttuurimaise-maa. Alueelta tavataan lukuisia esihistoriallisia asuinpaikkoja, kalmistoja ja kulttipaikkoja. Jokivarren talonpoikaiskylät Kuralan ja Halisten kylämäet kuu-luvat, monien muiden kaupunkipuiston kohteiden tavoin, valtakunnalliseen Rakennettu kulttuuriympäristö -luetteloon (Museovirasto 2009), samoin Ko-roisten piispantila ja samaan Koroistenniemen historialliseen maisemaan kuuluvat Kaarinan (Pyhän Katariinan) ja Maarian kirkot pappiloineen.

 

Koroistenniemen satama- ja kauppapaikka sekä tätä ympäröivät historialli-set asutuskeskittymät olivat tiettävästi pohjana Suomen ensimmäisen hal-linnollisen keskuskaupungin synnylle. Turkua edeltävä kaupan ja asutuksen keskus on syntynyt viimeistään keskiajalla hyvien yhteyksien ansioista Aura-joen ja Vähäjoen risteykseen, jonne piispanistuin siirrettiin vuonna 1229. Il-meisesti tarpeesta luoda hiippakunnalle ja piispanistuimelle sopivat ja

 

arvokkaat puitteet, Turusta alettiin rakentaa varsinaista kaupunkia 1200-luvun lopulla. Koroinen oli käynyt ahtaaksi ja sen satama liian matalaksi suurille laivoille. Kaupungin rakentaminen alkoi Unikankareen kummulta, jol-le pystytettiin tuomiokirkko ja sen yhteyteen piispankartano, kauppatori ja raatihuone. Keskustan ulkopuolelle rakennettiin dominikaaniluostari.

 

Turun palon 1827 jälkeen kaupunki järjestettiin uudelleen C.L. Engelin laa-timan asemakaavan mukaisesti. Paloa edeltävästä kaupungista periytyviä rakenteita on kaupunkipuistossa mm. Vanhan Suurtorin ympäristössä sekä Luostarinmäen käsityöläismuseon alueella, joka on laajin palosta säilynyt kaupunkimainen rakennuskokonaisuus. Lisäksi kaupunkipuistoon kuuluu mm. Qwenselin korttelina tunnettu kokonaisuus, joka edustaa harvinaiseksi käynyttä 1600- ja 1700-luvun porvariasutusta. Paloa edeltävään, piilossa olevaan kaupunkirakenteeseen voi tutustua Aboa Vetus & Ars Nova muse-ossa, jossa Rettigin palatsin arkeologisten kaivausten yhteydessä on otettu esiin maanalainen rauniokortteli.

 

Keskustan nykyinen korttelijako ja aluehierarkia perustuvat pääpiirteissään Engelin suunnitelmaan. Sen tärkeimmät osat kaupunkipuistossa ovat histo-riallinen keskusta puistoineen, jokivarren ja pääkatujen puukujanteet sekä kukkulat, jotka rakentamattomina alueina muuttuivat maisemapuistoiksi 1800- ja 1900 -lukujen taitteen molemmin puolin. Turun puistohistoria alkaa jo keskiajalta, jolloin Turun linnassa viljeltiin yrtti- ja hyötykasveja puutarha-maisesti järjestetyillä ”kaalimailla”. Julkisten puistojen esiasteena voidaan pitää Ruissaloa ja Kupittaata, jotka olivat jo 1600-luvulla kaupungin ulkopuo-lisia virkistyskohteita. Julkisia istutuksia tehtiin Turussa 1700-luvulla, jolloin ainakin Aurajokiranta ja Suurtorin alue saivat ensimmäiset lehtipuuistutuk-set. Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen akateeminen puutarha 1600-luvulla. Kansallisen kaupunkipuiston alueella olevasta puutarhasta on jäljellä tosin enää Pietari Kalmin istuttamaksi sanottu jokirannan maisemaa Sibelius-museon kohdalla hallitseva kookas tammi. Turun yliopiston kasvi-tieteellinen puutarha sijaitsee nykyisin Ruissalossa, jossa se palvelee tutki-muksen lisäksi myös tunnettuna matkailunähtävyytenä.

 

Virkistyskäyttöön suunnitelluista rakennetuista puistoista laajimmat ja histo-riallisesti merkittävimmät kohteet suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston alueella ovat Samppalinnan-, Vartiovuoren- ja Puolalanpuiston maisema-puistot, Kupittaanpuisto ja Ruissalon Yleinen Käytävä eli Kansanpuisto sekä Vanhan Suurtorin alueella olevat Brahen-, Porthanin- ja Tuomiokirkonpuisto. Puutarhataiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä vanhoja puistoja ovat myös Kakolan-, Lönnrotin-, Runebergin-, Sairashuoneen- ja Barkerin-puisto. Moniin näihin puistoihin sisältyy merkittäviä julkisia taideteoksia ja huomattavia rakennusperintökohteita kuten Vartiovuoren observatorio, Ka-kolanmäen keskusvankila ja Puolalanpuiston Taidemuseo.

 

Turun Yliopistonmäellä sijaitsee nimensä mukaisesti laaja kampusalue ope-tus-, hallinto- ja asuinrakennuksineen. Yliopistonmäki, entiseltä nimeltään Ryssänmäki on Turun vanhan keskustan välittömässä läheisyydessä, mistä syystä alueella asui merkittävää väkeä, akatemian ja kirkon johtoa, korkean aseman virkamiehiä sekä vauraita porvareita jättäen jälkensä alueen arkki-tehtuuriin. Arkkipiispan asunto, pikemminkin palatsi, on edelleen Piispanka-dulla. Sosiaalista monimuotoisuutta alueelle ovat tuoneet 1800- ja 1900-luvuilta peräisin olevat tehdas- ja kasarmialueet, näihin liittyvät työväestön asuinrakennukset ja tietysti nykyiset opiskelijat. Turun yliopiston laitosra-kennukset muodostavat yhtenäisen Aarne Ervin 1950-luvulla suunnittele-man kokonaisuuden. Muita alueen modernistisen rakennuskannan

 

arkkitehteja ovat Erik Bryggman ja Aarne Ehojoki. Alueella toimii Turun yli-opiston ja kauppakorkeakoulun lisäksi Åbo Akademi.

 

Yliopistonmäki ja Piispankadun alue kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin, samoin hieman muusta kampusalueesta eril-lään, mutta edelleen kansallisen kaupunkipuiston alueella oleva Turun yli-oppilaskylän länsiosa Pyhän Katariinan keskiaikaisen kirkon läheisyydessä. Tuomiokirkon lisäksi keskiajalta on peräisin myös kaupunkipuistoalueen pohjoisosassa oleva Maarian kirkko sekä Koroistenniemen piispankirkon jäännökset. Muita kaupunkipuiston kirkkoja ovat Mikaelinkirkko Puistokadun varrella ja Martinkirkko Urheilupuiston laidalla. Urheilupuistoa reunustaa li-säksi kaupunkikuvallisesti merkittävä Betaniankadun pistetaloalue, joka yh-dessä valtakunnallisesti arvokkaan Kupittaan ruotsalaistaloalueen kanssa edustavat kaupunkipuistossa jälleenrakennuskauden kulttuuriperintöä. Ur-heilupuisto puolestaan kuvastaa puistohistoriassamme reformivaihetta, jos-sa keskiössä oli kaupunkilaisen työväestön vapaa-ajankulttuuri.

 

Ilmastollisesti poikkeuksellisen edullisella Ruissalon saarella sijaitsevat maamme laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt. Ruissalon lehdot kuu-luvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari kuuluu Na-tura 2000 -verkoston alueisiin. Ruissaloa luonnehtii vanhojen peltojen, puu-tarhojen, historiallisten huviloiden, tammimetsien ja monimuotoisen luonnon rikas perintö. Saari on suosittu virkistysalue, joka samalla antaa suojaa run-saalle kasvi- ja eläinlajistolle. Mm. erakkokuoriaista ei tiedetä elävän Suo-messa muualla kuin Ruissalossa. Linnuston tiheys on osassa saaren itä-osaa tasaisesti yli tuhat paria neliökilometrillä. Ilmeisesti missään muualla Suomessa tämä raja ei ylity yhtä laajalla alueella. Vehreä Ruissalo rantahu-viloineen on perinteinen maisemanähtävyys, jota ihaillaan myös mereltä Turkuun saavuttaessa.

 

Aurajokivarsi Tuomiokirkolta Koroisiin, Jokipuisto, on ruutukaavan ulkopuo-lisena alueena kehittynyt luonnostaan vapaamuotoiseksi rantapuistoksi, jos-sa kasvaa runsaasti luonnonvaraisia jalopuita. Jokipuiston alueelta tavataan mm. jalavanopsasiiven ainut vakiintunut kanta maassamme. Koroistennie-men ketoalueen kasvit kertovat alueen esihistorialliselle ajalle ulottuvasta kulttuurivaikutuksesta. Perinteisen maankäytön luomat luontotyypit ja pai-koin säilyneet avo-ojat ovat kaupunkioloissa erittäin arvokkaita. Koroisten-niemen niitty on luokiteltu valtakunnallisesti huomattavaksi perinnemaise-maksi, samoin läheiset Kuralan kylämäen haat, Komosten keto Halisissa ja Nummen kallioniitty. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia ovat Ruissalon kedot ja Ruissalon kartanon laitumet sekä Marjaniemen vanha hevoslaidun.

 

Aluekohtaiset erityisarvot ks. liite 7 Perustamisselvitys

 

4. Kansallisen kaupunkipuiston alue

 

Turun kansallisen kaupunkipuiston pinta ala on noin 2 200 ha, joista kau-pungin omistamia alueita 2 125 ha. Puiston kokonaisalasta maa-alueita on 1 260 ha ja vesialueita 940 ha, joista kaupungin omistamia vesialueita 917 ha. Puistoalue ulottuu Ruissalosta Turun ja Naantalin kaupungin rajalta Aurajo-kea pitkin Kaarinan kaupungin rajalle asti.

Kaupunkipuisto sijaitsee seuraavien kaupunginosien alueella:

 

Keskusta I–IX

 

11 Nummi

13 Kurala

14 Kohmo

21 Kupittaa

61 Satama

67 Ruissalo

83 Kaerla

81 Raunistula

91 Räntämäki

94 Halinen

99 Koroinen

 

Kaupunkipuistoon kuuluvat Ruissalon saari ja sitä ympäröivät saaret Ruis-salon osayleiskaava-alueen rajauksen mukaisesti, Aurajokimiljöö sekä Sirk-kalan kortteli, Kupittaan historiallinen puisto ja ruotsalaistaloalue. Puolustus-voimien hallinnassa oleva Kallanpään alue Ruissalosta ei kuulu aluerajauk-seen. Koroistenniemeltä Aurajokeen yhdistyvä Vähäjokilaakso on mukana Maarian kirkon ja hautausmaan alueelle asti. Aurajoen yläjuoksulla jokivar-ren virkistysalueiden lisäksi puistoon kuuluvat Halisten ja Kuralan talonpoi-kaiskylät. Keskustan alueelta jokivarteen yhdistyvät Puolalanpuisto kaupun-kikuvallisesti merkittävän Aurakadun päätteenä sekä Mikaelinkirkko ja Man-nerheiminpuisto, jotka Puistokadun kautta yhdistyvät myös Port Arthurin eli Portsan puukaupunginosaan. Portsa voitaisiin myöhemmin liittää mukaan aluerajaukseen yhdessä viereisen Kakolanmäen kanssa. Perustamisvai-heessa kaupunkipuiston alueelle on Kakolasta esitetty keskusvankilan pää-rakennuksen ohella Kakolanpuisto, Linnanlehto ja Chiewitzin serpentiini.

Rajauskartalla on esitetty nuolia osoituksena, että kaupunkipuiston rajausta voidaan tulevaisuudessa eheyttää suunnilla, joissa on kaupunkipuistoon so-pivia arvoja, mutta joita ei ole toistaiseksi liitetty mukaan esimerkiksi maan-käyttötilanteesta johtuen. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi täydentäviä suuntia ovat Telakkaranta, Majakkaranta, Mäntymäki, Hirvensalon länsiran-nat sekä mahdollisesti laajeneva kävelykeskusta.

 

Ks. liite 1 Turun Kulttuuripääkaupunkipuisto: Turun kansallinen kaupunki-puisto, rajaus ja erityisarvot

 

5. Maanomistus ja puistoa koskevat määräykset

 

Kansalliseksi kaupunkipuistoksi sopivista alueista 95 % on Turun kaupungin omistuksessa. Suuri osa näistä alueista on julkisia, yleis- ja asemakaavan viheralueita, mutta erityisesti kaupungin ydinalueilla myös arvokkaita katu- ja korttelialueita. Muita huomattavia kiinteistönomistajia ovat säätiöt ja yli-opistot (1,7) % ja seurakunnat (1 %). Mukana on jonkin verran myös yksi-tyisomistuksessa olevia maita.

 

MRL 68 § 3:

 

”Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omista-jan suostumuksella. Omistajan suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä.”

 

Kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitetyn alueen kiinteistöt sijaitsevat alueilla, joihin liittyy puiston tarkoituksen kannalta riittävästi erityisarvojen säilyttämis-

 

tä koskevia, lainvoimaisissa kaavoissa tai muissa oikeusvaikutteisissa pää-töksissä annettuja suunnittelumääräyksiä (ks. kohta 7 sekä liitteet 2–5). Puistoalueen rajaaminen tai hoito- ja käyttösuunnitelma eivät siten ole edel-lyttäneet alueidenkäyttöä koskevien, MRL 70 §:ssä tarkoitettujen lisämäärä-ysten antamista. Näin ollen omistajien suostumuksien kerääminen ei ole ol-lut tarpeen.

 

6. Kansallisille kaupunkipuistoille asetettujen kriteerien täyttyminen

 

Sisältö

 

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy sisältää kaupunkiluonnon monimuotoi-suuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäris-töjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.

 

Aurajoen kansallismaiseman avainkohteet sijaitsevat kansallisen kaupunki-puiston alueella kuvaten hallinnon, kirkkohistorian, tieteen, kaupankäynnin, elinkeinojen ja kansankulttuurin vaiheita kansallisen historian kannalta mer-kittävällä tavalla. Tästä on osoituksena kaupunkipuistoalueeseen kuuluvat lukuisat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (Rakennettu kult-tuuriympäristö, museovirasto 2009), valtakunnallisesti arvokkaat Ruissalon ja Aurajokilaakson maisema-alueet (Arvokkaat maisema-alueet, ympäristö-ministeriö 1992) sekä Aurajoen kansallismaisema (Kansallismaisema, ym-päristöministeriö 1993).

 

Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät kohteet ovat Ruissalon lehdot ja perinnebiotoopit, Aurajoen varsi luonnonmukaisine ja hoidettuine viheralueineen, Vähäjoen ja Jaaninojan osin avoimena säilyneet laaksot, keskustan luonnontilaiset ja osin hoidetut kukkulapuistot, Korppo-laismäen ja Tuomaanpuiston metsikkö- ja ketoalueet sekä Halisten, Kuralan ja Koroisten alueen perinnebiotoopit sekä muinaismuistoalueiden erityinen lajisto.

 

Laajuus ja eheys

 

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen.

 

Kansallinen kaupunkipuisto muodostaa Turun viherverkoston arvokkaan sy-dämen, jossa poikkeuksellinen luonto, vesistöt, muinaisjäännökset, vanhat viljelymaisemat, korttelialueet ja valtakunnallisesti edustava puistohistoria limittyvät ainutlaatuisella tavalla tarinaksi ihmisen ja luonnon urbaanista yh-teiselosta.

 

Aurajoki sitä seurailevine ulkoilureitteineen mahdollistaa luontevan siirtymi-sen ydinkeskustasta esikaupunkialueille ja aina ympäröivälle maaseudulle saakka, kulki sitten jalan, pyörällä tai kanootilla. Kansallisen kaupunkipuis-ton aluetta pitkin kulkevat Yleiskaavassa 2020 osoitetut pääviheryhteydet keskustasta ympäröiville alueille Aurajoki- ja Vähäjokivarsia sekä Jaa-ninojaa myöden, Vartiovuoren kautta Kupittaalle, Samppalinnasta Mänty-mäkeen ja Linnanaukolta Korppolaismäen kautta Majakkarantaan. Lin-nanaukon suunnalla joki avautuu Pukinsalmeksi, jota pitkin moni

 

kaupunkilainen suuntaa saaristoon ja erityisesti Ruissaloon. Siirtyminen Ruissaloon kaupunkipuisto-alueen sisällä tapahtuu vesitse; mantereella kaupunkipuistossa alueelta toiselle voi siirtyä lisäksi kävellen ja usein myös polkupyörällä.

 

Kansallisen kaupunkipuiston alueesta on yleiskaavan virkistysalueita n. 830 ha ja asemakaavoitettuja puistoja n. 220 ha. Yksistään Ruissalon luonnon-suojelualueet kattavat lähes kolmanneksen koko puiston alueesta.

 

Ekologisuus ja jatkuvuus

 

Ekologiselta kannalta on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymi-sen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja alue on jatku-va eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnon-alueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.

 

Kansallisen kaupunkipuiston alueella Aurajoki sekä sen sivu-uomat Vähäjo-ki ja Jaaninoja ovat viherverkoston luonnollinen runko ja samalla kaupunki-alueen merkittävin ekologinen verkosto. Joet ovat edelleen yhteydessä ve-sitse saaristoon taaten kaupunkipuiston jatkuvuuden ekologisesti, maise-mallisesti ja toiminnallisesti. Aurajoen rantakasvillisuus on paikoin miltei luonnontilaista Tehtaankadun kohdalle asti, mistä eteenpäin kasvillisuus jat-kuu yhtenäisenä hoidettuna puistona Tuomiokirkkosillan kupeeseen, josta edelleen vihernauha jatkuu pääosin yhtenäisinä puistoistutuksina jokivartta Linnanaukolle. Tätä käytävää pitkin lajiston on helppo siirtyä Aurajokivarren maaseudulta tuomiokirkon läheisille puistoalueille ja näiden kautta edelleen mäkipuistoihin ja rakennettujen osien viheralueille. Alueen toinen varsin sel-keä ekologinen käytävä kulkee itäisen Turun väljästi rakennetuilta alueilta Kupittaanpuiston kautta Mäntymäen pientalovyöhykkeelle ja Sirkkalan kort-telin kautta suoraan Vartiovuoren mäkipuistoon.

Ruissalo toimii maisemaa eheyttävänä jakajana sekä linkkinä urbaanin ym-päristön ja saariston välillä. Ruissalo on maisemallisesti yhteydessä Airistol-le ja Saaristomereen, jotka muodostavat tunnettuina maisemanähtävyyksinä jatkoa kansalliselle kaupunkipuistolle. Kaupunkipuistoalueen päättyessä mantereen puolella, jatkoa seuraa saumattomana maaseutuyhteytenä val-takunnallisesti arvokkaan Aurajoen kulttuurimaiseman muodossa Oripäähän saakka.

 

Kaupunkikeskeisyys

 

Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä.

 

Turun kansallisen kaupunkipuiston painopiste on Aurajokivarressa, jonka ympärille Turku on satojen vuosien ajan rakentunut. Tuomiokirkko ja histori-allinen keskusta sijaitsevat joen välittömässä läheisyydessä ensimmäiseksi numeroidussa kaupunginosassa. Keskustan jokivarresta on muodostunut vapaa-ajan ja virkistyksen keskusta, hallinnollisten ja kaupallisten toiminto-jen keskittyessä lähemmäs Kauppatoria, jonka ohitse kaupunkipuistoalue jatkuu Aurakatua Puolalanpuistoon.

 

7. Aluetta koskevat kaavat ja suojelupäätökset

 

Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka on kaavoituk-sella osoitettu kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön

 

(MRL 68 § 2). Rajausperusteena voidaan soveltaa kaikkia kaavatasoja.

 

Ehdotetun Turun kansallisen kaupunkipuiston rajauksen perusteena ovat lainvoimaisten kaavojen virkistys-, suojelu- ja maisema-aluemerkinnät sekä aukiot, jotka kattavat yhteyksien kannalta tärkeitä Aurakatua ja Puistokatua lukuun ottamatta koko esitetyn puistoalueen (ks. liitteet 2–5). Ruissalo on Saaronniemeä lukuun ottamatta asemakaavoittamatonta, muilta osin kau-punkipuistoksi esitetty alue on asemakaavoitettua, vanhimmat lainvoimaiset asemakaavat ovat vuodelta 1897 (asemakaava 1/1897). Turun kaupunki-seudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004, Turun yleiskaava 2020 on hyväksytty Turun kaupunginvaltuustossa 18.6.2001, ja Ruissalon osayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriös-sä 9.2.1998. Maakuntakaavan ja koko kaupungin yleiskaavan tarkistaminen on vireillä. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisvalmistelut ovat eden-neet yleiskaavan tarkistuksen valmisteluihin liittyen osana viherverkkosuun-nitelmaa.

 

Ruissalon Natura2000 -luonnonsuojelualueiden ala on 352 ha eli 28 % kau-punkipuiston maa-alasta, yleiskaavan virkistys- ja loma-alueita on 875 ha eli 70 % ja asemakaavoitettuja puistoja 215 ha eli 17 % puiston maa-alasta. Asemakaavalla suojeltuja rakennuksia alueella on 281 kpl ja ase-makaavalla suojeltuja kortteleita 15 kpl. Alueen rakennettua ympäristöä on lisäksi suojeltu rakennussuojelu- ja kirkkolailla, asetuksella valtion omista-mista rakennuksista ja rautatiesopimuksella (ks. liite 2 Rajausperusteet: muu oikeusvaikutteinen rakennussuojelupäätös) sekä muinaismuistolain no-jalla (ks. liite 3: kiinteät muinaisjäännökset). Maakuntakaavan rakennussuo-jelumerkinnät kattavat keskustan osalta lähes kaikki kaupunkipuiston raken-netut alueet. Kansallisen kaupunkipuiston alueella on kaksi valtioneuvoston periaatepäätöksen 1995 mukaista valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Ruissalo–Hirvensalo ja Aurajokilaakso) sekä 18 valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi luetteloitua (Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto 2009) kohdetta:

 

Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue

Halisten kylämäki

Kakolanmäki

Koroistenniemi

Kupittaan ruotsalaistaloalue

Kuralan kylämäki

Maarian kirkko ja pappila

Martinkirkko

Puolalanmäki ja Turun Taidemuseo

Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen

Ruissalon huvila-alue

Turun linna

Turun läntinen ylioppilaskylä

Turun Piispankatu

Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue

Turun yliopisto

Varkaantie

Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsi-työläiskorttelit

 

Alueella on voimassa eräitä vanhentuneita asemakaavoja, joissa arvora-kennuksilta puuttuvat suojelumääräykset tai joissa asemakaavan toteutuma-ton käyttötarkoitus ei vastaa ajanmukaista alueidenkäyttöä (ks. liite 5).

 

Yleiskaava ja maakuntakaava osoittavat, että näillä alueilla on säilytettäviä erityisarvoja, jotka tulee ottaa tarkemmassa suunnittelussa huomioon. Ase-makaavojen muuttaminen yksin kaupunkipuiston perustamisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista. Vanhentuneet asemakaavat tarkistetaan ylempien kaavojen ohjauksessa kaavamuutosten tullessa ko. alueilla muutoin ajan-kohtaisiksi.

 

Kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitetyllä alueella on vireillä kaavat 30/2007 ”Kirjastosilta” (”Pennisilta”) kaupunginosissa II ja VI, 38/2008 ”Pinella ja Gy-lichin pylväikkö” kaupunginosassa II, 7/2009 ”Raunistulansilta” Nummen ja Raunistulan kaupunginosissa sekä 9/2009 ”Y-Hovi” Ruissalossa. Alueeseen sisältyvät osittain asemakaavamuutokset 20/2009 ”Fortuna kortteli” kaupun-ginosassa VII, 9/2010 ”Uhrimäki” Nummen kaupunginosassa sekä 24/2009 ”Säkömäki” Kohmon kaupunginosassa.

 

Kansallisen kaupunkipuiston aluetta koskevat vireillä olevat asemakaavamuu-tokset eivät ole ristiriidassa kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden kanssa. Kaavamuutosten 30/2007 ja 7/2009 tavoitteena on kevyenliikenteen edelly-tysten parantaminen ja uuden kevyen liikenteen sillan rakentaminen arvok-kaaseen ympäristöön. Kaavamuutoksen 20/2007 tavoitteena on lisäksi kult-tuuritilojen yhteen liittäminen sekä kaupunkitilan elävöittäminen. Asemakaa-vamuutoksen 38/2008 tarkoituksena on sovittaa nykyvaatimukset täyttävä ra-vintolatoiminta kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ravintolakiinteistössä sekä ajanmukaistaa kohteen suojelumääräykset. Kaavamuutoksen 9/2009 tarkoi-tus on määritellä suullisin sopimuksin syntyneen vapaa-ajanasuntojen alueen maankäyttö mahdollisia rakennuslupia varten. Kaavamuutoksen 20/2009 päämääränä on keskeisellä paikalla olevan korttelin nykyisen kaavan ajan-mukaistaminen ja alueen elävöittäminen rakennuskannan käyttöä edistämällä sekä tutkimalla arvokkaaseen ympäristöön sopivan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kaavamuutosalueesta vain korttelin 1 tontit 1 ja 5 kuuluvat esitettyyn kaupunkipuiston alueeseen. Kaavamuutoksesta 9/2010 kaupunki-puiston alueeseen sisältyvät korttelin 23 tontit 1, 2, 7 ja 9, joiden rakennusten suojeluarvo määritellään sekä osa Aurajoen varren Nummenranta-nimisestä viheralueesta, johon ei liity maankäytön muutoksia. Kaavamuutoksessa 24/2009 tavoitteena on uusia muutosalueen vanhentunut pientaloasemakaa-va ja turvata kaupunkipuistoon esitetyn maisemallisesti arvokkaan peltoalu-een säilyminen avoimena maisemana. Vireillä olevat asemakaavat ja niihin liittyvät asiakirjat ovat saatavilla Turun seudun karttapalvelusta (http://opaskartta.turku.fi/) kohdasta Tarkennettu haku: Asemakaavat, Vireillä olevat.

 

Turun kaupunkisuunnittelun historia on pitkä ja merkittävä. Kaupunkipuiston alueellakin on voimassa jo historialliseksi luonnehdittavien kaupunkisuunni-telmien osia. Keskustan alueella on osin voimassa aikanaan koko kaupunki-alueen kattanut asemakaava 1897, joka tunnetaan myös ns. puutarhamaa-kaavana, sillä siinä osoitettiin kortteli- ja tonttijaon lisäksi kaupungin palotur-vallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tärkeät istutettavat alueet palokujia myö-den. Kaavalla tarkistettiin C.L. Engelin asemakaavaa 1828. Mikaelinkirkon korttelissa on voimassa osittain toteutumaton asemakaava vuodelta 1914, jonka on laatinut Lars Sonck Suomen ensimmäisenä pidetyn arkkitehtikilpai-lun voittajana. Martin alueen 1940- ja 1950-luvun asemakaavoissa on havait-tavissa selkeitä viittauksia aiempaan Bertel Jungin moderniin suurkaupunkivi-sioon 1920-luvun alusta. Koroisten alueella on voimassa jälleenrakennuskau-delta peräisin olevia, jokivarren teollisuuden tarpeisiin laadittuja kaavoja, jotka eivät ole toteutuneet. Teollisuuskorttelit (26, 29, 30, 40) sijaitsevat maakunta- ja yleiskaavan virkistysalueella, joka on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi.

 

Kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitettyä aluetta koskevat tärkeimmät suoje-lupäätökset ja kaavamerkinnät käyvät ilmi liitteestä 2 Rajausperusteet ja 3 Perinnemaisemat ja kiinteät muinaisjäännökset.

 

Kaupunkipuiston perustamisedellytysten toteutuminen suunnittelutilanteen suhteen on aluekohtaisesti selvitetty liitteessä 7 Perustamisselvitys.

 

Suunnittelutilanne ja kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus on kuvattu yleis- ja asemakaavayhdistelmissä liitteissä 4 Ajantasayleiskaava ja 5 Ajan-tasa-asemakaava.

 

8. Hoito- ja käyttösuunnitelma

 

Turun kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitettävälle alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, joka pohjautuu lainvoimaisten kaavojen suunnittelu-määräyksiin ja aluetta koskeviin muihin oikeusvaikutteisiin päätöksiin ja hy-väksyttyihin suunnitelmiin. Suunnitelmaan sisältyvät erityisarvojen määritte-lyyn perustuvat hoidon tavoitteet ja kaupungin omistamia alueita koskevat toimenpidesuositukset. Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt suunnitel-man 7.3.2011.

 

Ks. liite 8 Hoito- ja käyttösuunnitelma

 

9. Valmistelu ja vuorovaikutus

 

Turun kansallisen kaupunkipuiston perustaminen sisältyy Turun kulttuuri-pääkaupunki 2011 -valmisteluihin (Turku palaa, Turku Euroopan kulttuuri-pääkaupungiksi 2011) sekä kaupunginvaltuuston 16.2.2009 § 59 hyväksy-mään Turun arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Perustamisen valmistelu kuuluu ympäristö- ja kaavoitusviraston tehtäviin osana yleiskaavoitusta.

 

Turun kaupunginhallitus päätti 26.3.2001 § 357, että kaupunki ryhtyy tarvit-taviin valmisteluihin kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Turkuun. Päätöksen mukaan kaupunkipuisto perustettaisiin vaiheittain ensin Ruissa-loon ja myöhemmin Aurajokivarteen. Ruissaloa koskeva ehdotus kansalli-sen kaupunkipuiston rajauksesta merkittiin nykyiseen yleiskaavaan (Yleis-kaava 2020), joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.6.2001.

 

Turun kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitys valmistui 28.2.2007 sisältäen ehdotuksen kaupunkipuiston koko laajuudesta sekä selvitykset maanomistuksesta sekä kaavallisten edellytysten ja kaupunkipuiston kritee-rien täyttymisestä. Selvitys laadittiin yhteistyössä Lounais-Suomen ympäris-tökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) sekä Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston, Kiinteistöliikelaitoksen ja museokeskuksen kanssa.

 

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 29.1.2008 § 55, että kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitys ja sen pohjalta laadittu ehdotus puiston sisällöksi kuulutetaan julkisesti nähtäville (kuulutus 9.2.2008), ja asiasta hankitaan lausunnot viranomaisilta, suurimmilta kiin-teistönomistajilta ja alueella toimivilta järjestöiltä. Lautakunta päätti 9.12.2008 § 781, että saatujen lausuntojen johdosta tarkistettua aluekoko-naisuutta esitetään kaupunginhallitukselle alueeksi, jolle laaditaan kansalli-sen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaupunginhallitus hyväk-syi esityksen 12.1.2009 § 17 ja lähetti päätöksensä kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Valtuusto merkitsi asian tiedokseen 9.3.2009 § 71.

 

Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen asetti 26.3.2009 § 9 hoito- ja käyttösuunnitelmaa valmistelevan työryhmän, jonka puheenjoh-tajana toimi viheraluepäällikkö Lauri Laine ja jäseninä ympäristö- ja kaavoi-tusviraston, Kiinteistöliikelaitoksen ja museokeskuksen asiantuntijoita. Suunnitelma valmistui 25.1.2010. Suunnitelma kuulutettiin julkisesti nähtävil-le 6.2.2010, ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 10.2.2010, minkä jälkeen ympäristö- ja kaavoitusvirasto hankki asiasta lausunnot. Lausunnot pyydet-tiin selvitysvaiheessa lausunnoilla mukana olleilta sekä lisäksi kunnallistek-nisiltä liikelaitoksilta. Esitystä Turun kansalliseksi kaupunkipuistoksi ja sen hoito- ja käyttösuunnitelmaksi tarkistettiin saatujen lausuntojen johdosta.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 25.1.2011 § 45 esittää kaupungin-hallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Turun Kulttuuripääkaupunki-puisto 2011:n perustamista. Kulttuuripääkaupunkipuisto perustettaisiin alka-neen kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi, ja alueelle haettaisiin MRL:n mukaisen kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä. Esitykseen sisältyi myös aluetta koskevan hoito- ja käyttösuunnitelman hy-väksyminen. Esitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 28.2.2011 § 108 ja kaupunginvaltuustossa 7.3.2011 § 59.

 

Yleinen vuorovaikutus on toteutettu tiedottamalla hankkeen etenemisestä säännöllisesti kuulutuksin, tiedottein sekä julkaisemalla aineistoa hankkeen internet-sivuilla. Lisäksi valmistelun tärkeimmissä vaiheissa on järjestetty yleisötilaisuuksia, ja hanketta on esitelty muiden tilaisuuksien yhteydessä. Yksityisiltä maanomistajilta tai kaupungin tonttivuokralaisilta ei erikseen pyydetty lausuntoa, koska puiston perustamisen on katsottu mahdollistuvan lainvoimaisten kaavojen puitteissa eikä siten ole ilmennyt tarvetta hankkia omistajien suostumuksia.

 

Valtuuston päätöksestä 7.3.2011, jolla on päätetty hakea kansallisen kau-punkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä, on valitettu Turun hallinto-oikeuteen (ks. valituskirjelmä ja kaupungin siihen antaman lausunto, liitteet 9 ja 10).

Edellä kuvatun perusteella Turun kaupunki katsoo, että Turun Kulttuuripää-kaupunkipuisto 2011 täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, muu-tos 1129/2008) lukuun 9 sisältyvät edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Turun kaupunki esittää kunnioittavasti ympäristöministeriöl-le, että se päättää perustaa maankäyttö- ja rakennuslain 68 §:ssä tarkoite-tun kansallisen kaupunkipuiston Turkuun esityksen mukaiselle alueelle. Li-säksi Turun kaupunki esittää, että kaupunginhallituksen 7.3.2011 hyväksy-mä Kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:n hoito- ja käyttösuunnitelma vahviste-taan MRL:n 70 §:ssä tarkoitettuna kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmana.

 

 

 

Turussa _____ päivänä _______ kuuta 2011.

 

 

 

Jarkko Virtanen                                       Ari-Pekka Korhonen

apulaiskaupunginjohtaja                         kaupunginsihteeri

 

 

 

 

 

 

Liitteet:

 

1. Turun Kulttuuripääkaupunkipuisto 2011: Turun kansallinen kaupunkipuis-to, rajaus ja erityisarvot

2. Rajausperusteet (2a Keskusta ja 2b Ruissalo)

3. Perinnemaisemat ja kiinteät muinaisjäännökset

4. Ajantasayleiskaava

5. Ajantasa-asemakaava (4a, 4b ja 4c)

6. Maanomistus

7. Perustamisselvitys

8. Hoito- ja käyttösuunnitelma

9. Valitus kaupunginvaltuuston 17.3.2011 päätöksestä

10. Lausunto Turun hallinto-oikeudelle