Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Valitusperusteet

Walhbeckin valituskirjelmässä on kyse kansallista kaupunkipuistoa koskevasta asiasta. Valituksen mukaan kaupunkipuistoa valmisteltaessa ei vuorovaikutus ole ollut riittävää. Yksityisiltä kiinteistönomistajilta ja maanvuokralaisilta ei ole hankittu suostumuksia alueiden liittämiseksi suunnittelualueeseen eikä asianosaisille ole varattu tilaisuutta esittää mielipidettä hoito- ja käyttösuunnitelmaan eikä hankkeesta ole julkaistu kuulutuksia. Myöskään aluejako ei täytä ympäristöministeriön kansalliselle kaupunkipuistolle asettamia vaatimuksia, sillä alue muodostuu kolmesta erillisestä alueesta, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Valituksen mukaan puiston tulee muodostua yhtenäisestä alueesta eikä useista hajallaan olevista alueista, jotka eivät rajoitu toisiinsa tai jotka eivät edes ole yhteydessä toisiinsa.

Päätöksen valituskelpoisuus

Valtuuston päätös koostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin päätöksessä on kyse kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi nimetystä Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:stä. Päätös on kuntalain mukaista tavanomaista kunnallista päätöksentekoa ja siten valituskelpoinen.

Tämän lisäksi valtuusto on päättänyt, että kyseiselle Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:lle haetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä. Ympäristöministeriön päätöksestä, jolla kaupunkipuisto mahdollisesti perustetaan, voidaan valittaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 190.5 §:n mukaisesti hallintolainkäyttölaissa säädetyllä tavalla.

Valtuuston päätöksessä on kyse kansallisen kaupunkipuiston perustamisen valmistelusta. Asiaa eli kaupunkipuiston perustamista ei ole päätöksellä ratkaistu, joten päätös ei ole hallintolainkäyttölain 5.1 §:n mukaan valituskelpoinen. Myöskään kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

Walhbeckin valituskirjelmässä on kyse kansallista kaupunkipuistoa koskevasta asiasta. Valitus koskee näin ollen sitä osaa valtuuston päätöksestä, joka ei ole valituskelpoinen hallintolainkäyttölain eikä myöskään kuntalain mukaan. Valitus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Kansallisen kaupunkipuiston valmistelusta

Kansallisen kaupunkipuiston valmistelun aikana on järjestetty kaksi lausuntokierrosta selvitysvaiheessa 2008 ja suunnitteluvaiheessa 2010. Lausunnoilla mukana ovat olleet viranomaiset, suurimmat kiinteistönomistajat, kaikkia alueen toimijoita edustavat kaupunginosaseurat ja osallisiksi ilmoittautuneet. Yleinen vuorovaikutus on toteutettu tiedottamalla hankkeesta mm. virallisin kuulutuksin ja tiedottein sekä yleisötilaisuuksin. Ajankohtaista materiaalia on jatkuvasti pidetty saatavilla kaupungin internet-sivuilla. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa on esitelty yleisötilaisuudessa 10.2.2010 ja suunnitelma on kuulutettu julkisesti nähtäville muistutusosoituksineen molemmilla virallisilla kielillä 6.2.2010. Turun kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitys on kuulutettu 9.2.2008.

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu on näin ollen toteutettu MRL 70.2 §:n mukaisesti vuorovaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa. Myös hankkeesta tiedottaminen muutoinkin on ollut MRL:n hengen sekä kuntalain ja hallintolain säännösten mukaista. 

MRL 68.3 §:n mukaan puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Omistajan suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä.

Valtuuston hyväksymään, kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitettävään alueeseen kuuluvat kiinteistöt sijaitsevat alueilla, joille on lainvoimaisissa kaavoissa ja muissa oikeusvaikutteisissa päätöksissä annettu kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen (MRL 68.1 § 1) kannalta riittävästi määräyksiä erityisarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Tästä syystä MRL 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä ei ole katsottu tarpeellisiksi eikä yksityisten omistajien suostumusten kerääminen ole siten ollut tarpeen.

Kansallisen kaupunkipuiston edellytyksistä

MRL 68.1 §:n mukaan kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Ympäristöministeriön laatimat, kansallisen kaupunkipuiston perustamisen arvioinnin tueksi laaditut kriteerit ovat luonteeltaan ohjeellisia eikä niillä ole juridista sitovuutta sinänsä. Kriteerit ovat kuitenkin olleet kansallisen kaupunkipuiston valmistelun lähtökohtia.

Kansallinen kaupunkipuisto perustuu Aurajoen kansallismaisemaan sekä valtakunnallisesti arvokkaisiin Ruissalon ja Aurajokilaakson maisema-alueisiin. Keskustan jokivarsi puistokatuineen ja historiallisine rakennuksineen sekä alajuoksun teollisuusperintökohteet ja Linnanaukon maisema ovat Aurajoen kansallismaiseman urbaani osa. Aurajoen varsi on esihistorialliselta ajalta saakka asuttua ja viljeltyä ikivanhaa kulttuurimaisemaa.

Aurajoen kansallismaiseman avainkohteet sijaitsevat kansallisen kaupunkipuiston alueella kuvaten hallinnon, kirkkohistorian, tieteen, kaupankäynnin, elinkeinojen ja kansankulttuurin vaiheita kansallisen historian kannalta merkittävällä tavalla. Tästä on kansallismaiseman nimityksen ohella osoituksena lukuisat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat Ruissalon ja Aurajokilaakson maisema-alueet, jotka sisältyvät kaupunkipuistoalueeseen.

Kansallinen kaupunkipuisto muodostaa Turun viherverkoston arvokkaan sydämen, jossa poikkeuksellinen luonto, vesistöt, muinaisjäännökset, vanhat viljelymaisemat, korttelialueet ja valtakunnallisesti edustava puistohistoria limittyvät ainutlaatuisella tavalla tarinaksi ihmisen ja luonnon urbaanista yhteiselosta.

Aurajoki sitä seurailevine ulkoilureitteineen mahdollistaa luontevan siirtymisen ydinkeskustasta esikaupunkialueille ja aina ympäröivälle maaseudulle saakka, kulki sitten jalan, pyörällä tai kanootilla. Kansallisen kaupunkipuiston aluetta pitkin kulkevat Yleiskaavassa 2020 osoitetut pääviheryhteydet keskustasta ympäröiville alueille Aurajoki- ja Vähäjokivarsia sekä Jaaninojaa myöden, Vartiovuoren kautta Kupittaalle, Samppalinnasta Mäntymäkeen ja Linnanaukolta Korppolaismäen kautta Majakkarantaan. Linnanaukon suunnalla joki avautuu Pukinsalmeksi, jota pitkin moni kaupunkilainen suuntaa saaristoon ja erityisesti Ruissaloon.

Kansallisen kaupunkipuiston alueella Aurajoki sekä sen sivu-uomat Vähäjoki ja Jaaninoja ovat viherverkoston luonnollinen runko ja samalla kaupunkialueen merkittävin ekologinen verkosto. Alueen toinen varsin selkeä ekologinen käytävä kulkee Itäisen Turun väljästi rakennetuilta alueilta Kupittaanpuiston kautta Mäntymäen pientalovyöhykkeelle ja Sirkkalan korttelin kautta suoraan Vartiovuoren mäkipuistoon.

Ruissalo toimii maisemaa eheyttävänä jakajana sekä linkkinä urbaanin ympäristön ja saariston välillä. Ruissalo on maisemallisesti yhteydessä Airistolle ja Saaristomereen, jotka muodostavat tunnettuina maisemanähtävyyksinä jatkoa kansalliselle kaupunkipuistolle. Kaupunkipuistoalueen päättyessä mantereen puolella, jatkoa seuraa saumattomana maaseutuyhteytenä valtakunnallisesti arvokkaan Aurajoen kulttuurimaiseman muodossa Oripäähän saakka.

Valtuuston hyväksymä, kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitettävä alue on näin ollen ympäristöministeriön kriteerien mukainen muun ohella alueen yhtenäisyyden, liikkumismahdollisuuksien ja ekologisten käytävien osalta.

Yhteenveto

Valitus tulee ensi sijassa jättää tutkimatta, sillä kansallista kaupunkipuistoa koskevassa asiassa on kyse valmistelusta eikä lopullisesta päätöksestä, jolla asia eli kansallisen kaupunkipuiston perustaminen olisi ratkaistu. Tämän vuoksi Turun kaupunki on hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta huolimatta päättänyt jättää kaupunkipuistoa koskevan hakemuksen ympäristöministeriölle.

Mikäli hallinto-oikeus valituksen tutkii, tulee valitus hylätä perusteettomana.

Lisäksi kaupunginhallitus pyytää, että hallinto-oikeus ratkaisisi Wahlbeckin valituksen kiireellisenä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa tutkija Samuli Saarinen, puh. 044 907 4061, sähköposti samuli.saarinen@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.