Svante Wahlbeck 17.4.2011:

Allekirjoittanut esittää kunnioittavasti seuraavan valituksen perusteluineen

Päätös tulee hylätä tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, koska se ei täytä lain vaatimuksia eikä ympäristöministeriön kansallisten kaupunkipuistojen perustamiselle asettamia kriteerejä.

1. Valtuusto on tehnyt päätöksen kansallisen kaupunkipuiston aluerajauksista ja puiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta.

Vaikka Turun kaupunki toteaa esittelyssään (asian liite 1: esittely ja päätösehdotus), että puistolla ja hoitosuunnitelmalla saattaa olla oikeusvaikutusta, ei yksityisiltä maanomistajilta eikä yksityisilta kiinteistönomistajilta ole pyydetty suostumusta

Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu ei myöskään ole tapahtunut vuorovaikutuksessa kaikkien tahojen kanssa. Asian esittelyssä todetaan, että on kuultu ainoastaan suurimpia maanomistajia. Kaikkia maanomistajia tulee kohdella tasavertaisesti suuruudesta riippumatta, lisäksi tulee ottaa huomioon ne kiinteistönomistajat, joiden kiinteistöt sijaitsevat vuokra-alueella.

Hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei ole myöskään kuulutettu siten, että asianosaiset olisivat voineet esittää mielipiteensä suunnitelmasta.

2. Valtuuston päätös aluejaosta ei täytä ympäristöministeriön kansalliselle kaupunkipuistolle asettamia vaatimuksia. Alue ei muodostu yhtenäisestä alueesta, vaan kolmesta erillisestä alueesta, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Liikkuminen kansallisen kaupunkipuiston alueella on mahdotonta, koska nämä kolme erillistä aluetta eivät ole yhteydessä toisiinsa. Alueella ei ole helppo liikkua eikä siirtyä alueelta toiselle, eikä myöskään ole olemassa viheralueita, jotka yhdistäisivät alueosat toisiinsa. Ei ole olemassa kevytväyliä, jotka sitoisivat alueet toisiinsa, jotta kansallista kaupunkipuistoa voitaisiin pitää yhtenäisenä alueena. Alue ei myöskään muodosta sellaisia ekologisia käytäviä, joista puhutaan ympäristöministeriön kansalliselle kaupunkipuistolla asettamissa kriteereissä.

Ministeriön kriteerit mainitaan esittelyssä, ja on selvää, että aluerajaukset ja puiston jakaminen kolmeen erilliseen alueeseen ilman keskinäistä yhteyttä eivät täytä näitä kriteerejä eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista aluevaatimusta, tästä huolimatta valtuusto on hyväksynyt päätösehdotuksen.

Lain mukaan kansallisen kaupunkipuiston tulee muodostua alueesta, joka on osoitettu kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Allekirjoittanut katsoo, että lain mukaan puiston, joka saattaa muodostua eri käyttötarkoituksiin osoitetuista alueista, tulee muodostua yhtenäisestä alueesta eikä useista hajallaan olevista alueista, jotka eivät rajoitu toisiinsa tai jotka eivät edes ole yhteydessä toisiinsa.

Lakitekstissä mainitaan vain ”alue”, ”kansallinen kaupunkipuisto”, ”puisto” tai ”alue”, missään lakitekstin pykälissä ei käytetä monikkomuotoa.

3. Pyydetään, että valitusta koskevat mahdolliset vastaukset, lausunnot ja vastineet annetaan ruotsin kielellä.