Bryggman-säätiö-nimisen säätiön sääntöluonnos

 

1 §

Nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Bryggman-säätiö, ruotsiksi Bryggmanstiftelsen, ja sen kotipaikka on Turku.

 

2 §

Säätiön tarkoitus

 

Säätiön tarkoituksena on vaalia arkkitehti Erik Bryggmanin ja sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin humaania arkkitehtuuriperintöä sekä edistää ja tukea arkkitehtuurin, rakennetun ympäristön ja rakentamisen monitieteellistä tutkimusta ja kehittämistyötä. Lisäksi säätiön tarkoituksena on perustaa Bryggman-instituutti, ylläpitää sitä ja huolehtia instituutin toiminnan rahoituksesta.

 

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan perustamalla Bryggman-instituutin ja hankkimalla sen toimintaan rahoitusta apurahoina, lahjoituksina sekä julkisen ja yksityisen sektorin pysyväisluonteisina

rahoitussopimuksina.

 

3 §

Säätiön omaisuus

Säätiöllä on peruspääoma, rahastoja sekä käyttörahasto. Peruspääoma on säätiötä perustettaessa 74800 euroa. [Sääntökohta voi täydentyä, mikäli perustajaehdokkaita ilmenee lisää kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen.]

 

Säätiön varat ja tulot, jos niitä ei välittömästi käytetä tai saada käyttää säätiön tarkoituksiin, on

sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

 

Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan

muillakin säätiölain sallimilla tavoilla.

 

4 §

 

Säätiön toimielimet

 

Säätiön toimielimiä ovat valtuuskunta ja hallitus.

 

5 §

Valtuuskunta

 

Säätiöllä on valtuuskunta, johon kuuluu 20 – 24 jäsentä.

 

Kukin perustajajäsen nimeää valtuuskuntaan yhden jäsenen, jotka on nimettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen hallituksen syyskokousta. Valtuuskunta nimeää loput jäsenet. Valtuuskunta nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

 

Valtuuskunnan jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

 

Jos jäsen eroaa kesken toimikauden, valitsee hänet valinnut laitos tai yhteisö hänen tilalleen uuden jäsenen kulumassa olevan toimikauden loppuun.

 

Valtuuskunta on neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on tukea Bryggman-instituutin käynnistymistä ja toimintaa.

 

Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa. Kutsu valtuuskunnan kokouksiin toimitetaan kullekin jäsenelle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

 

6 §

Hallitus ja sen tehtävät

 

Säätiön päättämisvaltaa käyttävä elin on hallitus. Hallituksessa on kuusi (6) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan valitsee Turun kaupunki. Muut jäsenet nimeää valtuuskunta.

 

Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta.

 

Hallitus valitsee itselleen tarvittaessa esittelijän ja sihteerin. Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia, joiden toimikauden, kokoonpanon ja tehtävät se määrää.

 

Hallituksen tehtävänä on muun muassa

− edustaa säätiötä

− hoitaa säätiön varoja sekä huolehtia niiden turvatusta ja tuloa tuottavasta sijoittamisesta

− päättää säätiön toimintaperiaatteista ja tulojen käytöstä näiden sääntöjen ja säätiölain mukaan

− huolehtia säätiön toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä

− huolehtia yhdessä Bryggman-instituutin johdon kanssa yhteyksistä keskeisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin arkkitehtuurin ja rakentamisen toimijoihin, korkeakouluihin, Turun kaupunkiin ja muihin Varsinais-Suomen kuntiin, eri viranomaisiin, luovien toimialojen laitoksiin ja yhteisöihin sekä elinkeinoelämään

− todeta säätiön valtuuskuntaan ja hallitukseen nimetyt jäsenet ja ilmoittaa jäsenet nimeämään oikeutetuille tahoille kulloinkin erovuoroisista jäsenistä.

 

7 §

Säätiön toimintasääntö

 

Hallitus vahvistaa säätiön toimintasäännön, jossa määritellään instituutin toimintaa koskevat menettelytavat sekä instituutin johtajan ja muiden toimihenkilöiden tehtävät ja toimivalta.

 

8 §

Hallituksen kokoukset

 

Kutsu hallituksen kokouksiin toimitetaan varsinaisille ja varajäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Lisäksi hallitus kokoontuu, jos vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti pyytää.

 

Hallitus on päätösvaltainen, mikäli saapuvilla on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä.

 

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaistaan henkilövaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt.

 

Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

 

9 §

Säätiön nimen kirjoittaminen

 

Säätiön nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa säätiön toimihenkilölle oikeuden kirjoittaa säätiön nimen yksin tai yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

 

10 §

Kokouspalkkiot

 

Valtuuskunnan ja hallituksen jäsenille saadaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio. Hallituksen jäsenille saadaan maksaa myös kohtuullinen palkkio säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä. Tilintarkastajien palkkio maksetaan yleisen tilintarkastuspalkkiokäytännön mukaisesti.

 

11 §

Sääntömääräiset kokoukset

 

Hallitus kokoontuu kevätkokoukseen viimeistään kunkin vuoden huhtikuussa ja syyskokoukseen viimeistään kunkin vuoden marraskuussa. Muita kokouksia hallitus pitää tarvittaessa.

 

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

− esitetään säätiön toimintakertomus, tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta ja tilintarkastuskertomus

− päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja/tai muista toimenpiteistä, joihin tilinpäätös saattaa antaa aihetta

− käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

− vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle

− todetaan hallitukseen valitut jäsenet

− todetaan seuraavaksi kalenterivuodeksi valitut tilintarkastajat ja varatilintarkastajat

− käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

12 §

Tilikausi ja tilintarkastus

 

Säätiön tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava helmikuun aikana tilintarkastajalle, jonka on annettava kertomuksensa maaliskuun kuluessa hallitukselle.

 

Säätiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka Turun kaupunki nimeää.

 

Mikäli tilintarkastuskertomus antaa aihetta, hallituksen on maaliskuun loppuun mennessä kokoonnuttava päättämään asian mahdollisesti edellyttämistä toimenpiteistä.

 

13 §

Vuosiselvitys varainhoidosta

 

Oikeaksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista on vuosittain toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle ennen toukokuun loppua. Samalla lähetetään myös selostus siitä, onko tilintarkastajien lausunto antanut aihetta toimenpiteisiin hallituksen taholta.

 

14 §

Säätiön ja Bryggman-instituutin henkilöstö

 

Hallitus perustaa säätiön ja Bryggman-instituutin vakinaiset toimet.

 

Hallitus voi ottaa säätiölle asiamiehen ja Bryggman-instituutin johtajan. Johtaja voi hallituksen niin päättäessä toimia myös asiamiehenä.

 

Hallitus päättää muiden vakinaisten toimihenkilöiden ottamisesta ja palkkauksesta. Hallitus voi oikeuttaa johtajan ottamaan määräaikaiset työntekijät ja päättämään heidän palkkauksestaan.

 

15 §

Sääntöjen muuttaminen ja säätiön lakkauttaminen

 

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää säätiön hallitus. Hallituksen on ennen sääntöjen muuttamista hankittava Turun kaupungin ja Turun yliopiston lausunnot ehdotettavista muutoksista. Sääntöjen muutokselle on saatava patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus.

 

Mikäli säätiö lakkautetaan, luovutetaan säätiön jäljellä olevat varat ja muu omaisuus käytettäväksi Bryggman-instituutin toiminnan tukemiseen. Mikäli instituuttikin on lakkautettu, luovutetaan säätiön jäljellä olevat varat ja muu omaisuus Suomen Arkkitehtiliitto ry:n ylläpitämälle Sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahastolle.