Talousjohtaja Jukka Laiho ja controller Kim Moisiolinna 23.3.2011:

Asianomaiset valtuustoryhmät ovat esittäneet kysymyksen Kaupunginhallitukselle liittyen vesihuollon perus- ja kulutusperusteisiin maksuihin (vastuutaho - Vesiliikelaitos), kaukolämmön hintaan ja sähkönsiirron kustannuksiin (vastuutahot - Oy Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot Oy) sekä jätehuollon kustannuksiin (vastuutaho - Turun Seudun Jätehuolto Oy). Lisäksi on esitetty seuraavasti: ”Kotitalouksissa sovellettava 1-veroluokan sähkövero kiristyi vuoden 2011 alusta jopa 93 %”. Kaupunginhallituksella ei ole toimivaltaa sähköverotuksen tasolle, minkä vuoksi mainittuun kohtaan ei voida ottaa kantaa.

Kaukolämmön ja sähkönsiirron hinnoittelu (Oy Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot Oy – kaupungin suora ja välillinen omistusosuus 100 % kummassakin)

Kaukolämmön myynti kuuluu osana Turku Energian energialiiketoiminta-alueeseen ja se on sekä liikevaihdoltaan että liikevoitoltaan Turku Energia konsernin merkittävintä liiketoimintaa. Kaukolämmön verkon omistus ja myyntitoiminta on luonteeltaan lähes alueellista monopolitoimintaa, koska sen markkinaosuus on n. 90 prosenttia ja asiakkaiden kynnys vaihtaa liittymisen jälkeen toiseen lämmitysmuotoon kaukolämmön hinnan noustessa on korkea. Toisin sanoen kysynnän hintajousto on alhainen eli kaukolämmön hinnan nousu vaikuttaa vain hyvin vähän sen kysyntään.

Kaukolämmön myynnin liikevoiton osuus on suurin koko Turku Energia konsernin yksiköiden liikevoitosta, minkä vuoksi kaukolämmön hinnoittelulla on suora vaikutus emoyhtiön tuloksen muodostumiseen ja edelleen Turku Energian tuloutukseen omistajalleen. Turku Energian osinkotuottotavoite kaupungille on 14 milj. euroa per vuosi (vuodet 2011 – 2014). Omistajan mahdollisuudet vaikuttaa kaukolämmön hinnan nousuun ovat näkemyksemme mukaan seuraavat:

toimenpide                                             omistajan vaikutusmahdollisuus

- lämmöntuotannon hinta                        - lämmöntuotannon uudisinvestoinneissa pyritään toteuttamaan tuotannollis-taloudellisesti optimaalisin kokonaisratkaisu

- toiminnan tehostaminen                       - verkostoliiketoimintaa voidaan tehostaa keskittämällä nykyinen verkosto-omaisuuden hallinta osana laajempaa lämmöntuotantoratkaisua

- tuloutuksen alentaminen                       - voidaan alentaa osinkotavoitetta, mikä otettava huomioon kaupungin talousarviossa

Sähkönsiirtoliiketoiminta on viranomaisen sääntelemää ja sähköverkkolupaan perustuvaa toimintaa. Energiamarkkinavirasto valvoo sähkönsiirron kohtuullista hinnoittelua määrittelemällä verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle kohtuullisen tuoton suuruuden. Sähkön siirto on eriytetty omaan yhtiöönsä (Turku Energia Sähköverkot Oy), joten sitoutuneen pääoman tuoton valvonta on avointa ja läpinäkyvää. Lisäksi sähköverkkoyhtiöille on määritelty yrityskohtainen tehokkuustavoite, joka merkitsee jatkuvaa lisääntynyttä kustannustehokkuusvaatimusta viranomaisen taholta.

Näkemyksemme mukaan sähkönsiirron regulointi on harmonisoimassa sähkönsiirron hintoja valtakunnallisesti, jolloin reguloinnilla on myös hintoja nostavaa vaikutusta kohti sallittua, maksimaalista kohtuullista tuottoa. Tämän vuoksi emme näe omistajan kannalta perustelluksi puuttua sähkön siirtoliiketoiminnan hinnoitteluun, koska hinnoittelua ja toiminnan tehokkuutta valvoo jo Energiamarkkinavirasto.

Sähkön myynti kuuluu osana Turku Energian energialiiketoiminta-alueeseen, mutta toiminta on ollut tappiollista vuosina 2009 ja 2010. Lähtökohtaisesti kaikkien yhtiön liiketoiminta-alueiden ja –yksiköiden tulisi tehdä positiivista tulosta, koska ao. liiketoiminnan harjoittamiseen sisältyy myös riskejä, joiden kantamisesta omistajan kuuluu saada korvaus. Tosin sanoen sitoutuneelle pääomalle tulee saada riskiin suhteutettua tuottoa.

Sähkön myynnin osalta riski on huomattava, johtuen mm. oman tuotannon alhaisesta määrästä ja sähkön hinnan voimakkaasta vaihtelusta, jolloin yhtiön riskienhallinnalta vaaditaan erityistä osaamista ja onnistumista. Näkemyksemme mukaan sähköenergian hinnan tulee vastata vähintään aiheutuneita kustannuksia, joten toiminnan tappiollisuudesta johtuen mahdollisuuksia hinnan alennuksiin ei ole. Lisäksi sähkön myynti on avointa kilpailulle, joten kuluttajat voivat halutessaan kilpailuttaa ja vaihtaa sähköntoimittajaa.

Vesihuollon perus- ja kulutusperusteisiin maksut (vastuutaho – Vesiliikelaitos)

Vesiliikelaitoksen liiketoiminta-ajatukseen on kirjattu seuraavaa: ”Vesilaitos hoitaa tavoitteidensa mukaiset uus- ja korvausinvestoinnit hankkimallaan rahoituksella”. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä vesiliikelaitoksen sitova taloudellinen tavoite korvaus peruspääomasta 6,242 milj. euroa toteutui suunnitellusti.

Vesiliikelaitos toteutti taksarakenneuudistusta ottamalla jäteveden perusmaksu käyttöön 1.7.2010 alkaen, mikä selittää vesihuollon perusmaksujen voimakkaan nousun vuoden 2010 aikana. Kulutusperusteisten maksujen nousua selittänee osaltaan veden hankinta Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Tekopopohjavesihankkeen kustannukset tullaan veloittamaan omakustannusperusteisesti yhtiön omistajilta ja hankkeen pääomakustannukset ovat merkittävät. Veden bruttokustannukset/myyty vesi-m3 tulevat edelleen kasvamaan vuoden 2011 tasolta (1,19 €/m3) tasolle 1,78 – 1,76 €/m3 vuosina 2012 -2014. Huomioitavaa on lisäksi, että veden muuttuvat kustannukset ovat ainoastaan vähäiset edellä mainitusta hinnasta. Toisin sanoen pääomakustannukset muodostavat suurimman osan veden hinnasta ja niihin ei käytännössä enää voida vaikuttaa, koska Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihankkeen investointikustannus on jo syntynyt ja rahoitus kilpailutettu ja pääosin käytetty hankintamenon kattamiseen.

Jotta pääomakustannusten vaikutus ei näkyisi veden hinnassa lainkaan, tulisi TSV:n osakkaiden (konsernin omistusosuus 64,68 %) käytännössä sijoittaa omistusosuuttaan vastaavan pääoman yhtiöön korvauksetta esim. oman pääoman sijoituksen ilman tuottovaatimusta. Näin yhtiö välttyisi vieraan pääomaan rahoituksilta ja siitä aiheutuvilta pääomakustannuksilta ja edelleen veden hinnan korotuksilta.

Käsityksemme mukaan mahdollisuudet vaikuttaa veden kulutusperusteiseen hinnoitteluun ovat siten erittäin rajalliset, koska suurin kustannuspaine aiheutuu tekopohjavesihankkeen investointikustannuksen kohdistumisesta veden hintaan vuodesta 2012 alkaen.

Jätehuollon kustannukset - Turun Seudun Jätehuolto Oy (kaupungin omistusosuus 34,82 %, osakkuusyhtiö)

Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) on neljäntoista kunnan omistama jätehuolto- ja jäteneuvontapalveluja tuottava yhtiö. TSJ hoitaa omistajiensa lakisääteisiä jätehuollon organisointi-, käsittely- ja neuvontatehtäviä. Turun Seudun Jätehuollon tytäryhtiö, TSJ Yrityspalvelut Oy tarjoaa jätehuollon kokonaispalveluja elinkeinoelämälle.

Yhtiön vuoden 2009 tulos oli lievästi tappiollinen ja vuoden 2010 tulos lievästi voitollinen, josta Turun kaupungille maksettavan osingon määrä on n. 60 tuhatta euroa. Näkemyksemme mukaan kiristyvät velvoitteet ja määräykset jätehuollon osalta eivät mahdollista yhtiön perimien taksojen alentamista asiakkailtaan.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Talouden vastuualueen lausunnosta ilmenee, että kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa valtuutettujen kyselyssä mainittuihin perus- ja kulutusmaksuihin ovat rajalliset.

Turku Energian tuloutusvaatimukset vahvistetaan valtuustossa vuosittain. Yhtiön kannattavuutta on mahdollista lisätä mm. kannattavilla sähkön ja lämmöntuotannon uusinvestoinneilla, joita koskeva esitys on parasta aikaa kaupunginhallituksen valmistelussa.

Veden hinnannousu perustuu pääosin valtuuston hyväksymiin investointeihin tekopohjavesihankkeeseen. Valtuusto on asettanut vesiliikelaitokselle sitovan korvauksen peruspääomasta.

Jäteyhtiön osalta kaupunginhallituksen on mahdollista luopua 60.000€ osingosta mutta tämän vaikutus jätemaksuihin on hyvin marginaalinen.

Veroratkaisut eivät kuulu kaupunginhallituksen toimivaltaan.

Liite 1                                 SDP:n ja Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettujen kysymys 10.3.2011

Oheismateriaali 1              Turku Energia Oy:n lausunto

Oheismateriaali 2              Vesiliikelaitoksen lausunto

Oheismateriaali 3              Turun Seudun Jätehuolto Oy:n lausunto

Kaupunginhallitus päättää lähettää kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen valtuutettujen 10.3.2011 päivättyyn kyselyyn.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä kaupunginhallituksen vastauksen tiedokseen.