Talousasioiden vastuualueen talousjohtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja 28.3.2011:

Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen sisällytetään konsernituloslaskelma ja konsernitase liitteineen sekä konsernin rahoituslaskelma.

Edellä mainitut tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat sidotaan tasekirjaan.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu kuntalakia sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain soveltamisesta.

2. Turun kaupungin tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2010

Tilinpäätöksen toimintakate oli – 859,6 milj. euroa (- 834,7 milj. euroa v. 2009). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni 3,0 %.

Toimintatuotot olivat 296,4 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat 37,4 milj. euroa (+ 14,5 %). Kasvusta 17,3 milj. euroa on muihin toimintatuottoihin sisältyviä tonttien myyntivoittoja.

Kaupungin toimintakulut olivat 1 188,1 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat 61,9 milj. euroa (+ 5,5 %). Kuluista 48,5 % on henkilöstökuluja ja 35,1 % palvelujen ostoja.

Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1 156,0 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Oman rakentamisen valmistusarvo oli 32,1 milj. euroa (32,6 milj. euroa v. 2009). Suurin osa oman rakentamisen valmistusarvosta on tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen investointirahoilla rahoitetun omaisuuden perusparannusmenoja.

Henkilöstökulut yhteensä olivat 576,2 milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvu oli 20,9 milj. euroa (+ 3,8 %). Henkilöstökulujen vertailussa on huomioitava palkattomien talkoovapaiden ja lomautusten vähentävä vaikutus vuoden 2009 henkilöstökuluihin. Palvelujen ostot yhteensä olivat 417,1 milj.euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 30,8 milj. euroa (+ 8,0 %). Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ostot ulkopuolisilta olivat 266,5 milj. euroa (+ 8,8 milj. euroa).

Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 24,9 milj. eurolla (+ 3,0 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Varsinaisen toiminnan menot kasvoivat 5,5, prosenttia vuodesta 2009. Nettomenojen kasvu jäi 3 prosenttiin tavanomaista suurempien myyntivoittojen ansiosta. Vertailussa on huomioitava talouden säästötoimenpiteiden vaikutus vuoden 2009 toimintamenojen tasoon.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 56,2 milj. euroa (6,5 %). Verorahoituksen kasvu ei täysin kattanut toimintamenojen kasvua. Toimintatuotoilla katettiin 25,6 % toimintakuluista (23,7 % v. 2009). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 75,4 %.

Rahoitustuotot olivat 24,4 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 31,7 milj. euroa. Rahoituskulut yhteensä olivat 7,3 milj. euroa.

Vuosikatteeksi jäi 88,6 milj. euroa.

Suunnitelmanmukaiset poistot olivat 56,8 milj. euroa. Tytäryhtiöosakkeista kirjattiin yhteensä 15,4 milj. euron arvonalentumiset.

Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu jätteenpolttoliikelaitoksen liiketoiminnan myyntivoitot 4,8 milj. euroa ja satunnaisiin kuluihin 2,5 milj. euroa jätteenpolttolaitoksen purkamiskustannuksiin tehtyä varausta ja 0,9 milj. euroa Myllysillan purkukustannuksia.

Tilikauden tulos on + 17,8 milj. euroa.

Tilinpäätöksen ylijäämä oli 13,2 milj. euroa.

Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Kaupunginhallituksen on kuntalain 69 §:n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

Tilikauden tuloksesta on tehty 3,0 milj. euron uusi investointivaraus Suikkilantien rakentamiseen. Poistoeroa on purettu investointivarauksilla rahoitettujen kohteiden suunnitelmanmukaisten poistojen määrällä yhteensä 1,2 milj. euroa. Vahinkorahastosta on tuloutettu 0,9 milj. euroa Myllysillan purkamismenojen ja 1,2 milj. euroa Myllysillan toteutuneiden investointimenojen katteeksi. Investointimenoa vastaavaa rahaston tuloutusta kumoamaan on tehty kohteeseen liittyvä 1,2 milj. euron poistoeron lisäys. Turun Ammattikorkeakoulun investointirahastoon on siirretty 3,8 milj. euroa.

Kaupunginhallitus päättänee esittää toimintakertomuksen antamisen yhteydessä, että tilikauden tuloksesta vähennetään ja siihen lisätään edellä mainitut poistoeron ja vapaaehtoisten varausten sekä rahastojen muutokset.

Tuloksenkäsittelyerien jälkeen kaupungin ylijäämäksi muodostuu 13 194 353,19 euroa.

Turun kaupungilla on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää 80 486 382,60 euroa. Kun tilikauden 2010 ylijäämä siirretään kertyneisiin ylijäämiin, ovat kertyneet ylijäämät yhteensä 93 680 735,79 euroa.

3. Liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden tulokset

Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen yli-/alijäämät vuodelta 2010 ovat:

Omien rahastojen yli-/alijäämät vuodelta 2010 ovat:

Edellä mainitut yli-/alijäämät sisältyvät tilikauden aikana erilliskirjanpidoissa hoidettujen liikelaitosten ja rahastojen tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen sisäiset erät eliminoituna. Tuloksissa on ns. peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen väliset sisäiset erät mukana. Yli-/alijäämät on kirjattu liikelaitosten ja rahastojen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämäriville.

4. Rahoitusasema ja sen muutokset

Kaupungin koko kassavaranto oli vuoden 2010 alussa 106,4 milj. euroa ja vuoden lopussa 159,7 milj. euroa (ei sisällä omien rahastojen sijoituksia) eli kassavaranto nousi vuoden aikana 53,3 milj. euroa. Alim­mil­laan koko kassava­ranto oli vuoden aikana 51,4 milj. euroa ja ylimmil­lään 160 milj. euroa. Keskimäärin kassavaranto oli vuoden aikana 93,2 milj. euroa. Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana hyvänä. Lyhytaikaisia kuntatodistus- tai muita limiittejä käytettiin vain yllättävien menojen yhteydessä. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa 100,0 milj. euroa.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2010 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) 265,0 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhennykset) vuoden 2010 lopussa oli 1,94 %. Kaupungin pitkäaikainen velka kasvoi alkuvuoden aikana 30, milj. euroa. Vuoden aikana lyhennettiin 20,0 milj. euroa lainoja ja nostettiin 50,0 milj. euron pitkäaikainen laina. Uusi laina oli Norjassa sijoittajille suunnattu joukkovelkakirjalaina, joka laskettiin liikkeelle joulukuussa. Lisäksi konserniyhtiöistä Turun Seudun Vesi Oy nosti vuoden aikana yhteensä 50,0 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on jakautunut varsin tasaisesti, vaikka kaikki pitkäaikaiset lainat ovat kertalyhyenteisiä. niin ne erääntyvät suhteellisen pitkän ajan kuluessa lukuun ottamatta vuonna 2009 nostettua 100 milj. euroa, joka erääntyy jo 2011. Muutoin lainat erääntyvät vuoteen 2025 mennessä. Lainakanta on myös jakaantunut useisiin eri rahoittajalähteisiin.

Korollisen kokonaisvelan määrä vuoden 2010 lopussa oli 350 milj. euroa. Kaupungin korollinen kokonaisvelka nousi 21,0 milj. euroa vuoden aikana. Korollisen kokonaisvelan keskikorko oli 1,57 % vuoden lopussa. Korolliseen kokonaisvelkaan sisältyi muuta lyhytaikaista korollista velkaa 85,0 milj. euroa, joka muodostui henkilöstökassaan tehdyistä talletuksista (51,5 milj. euroa) ja konserniyhtiöiden tekemistä kassatalletuksista (33,5 milj. euroa). Näiden määrä säilyi lähes ennallaan.

Merkittävissä leasing- tai takausvastuissa ei tapahtunut vuoden aikana suuria muutoksia. Takausvastuut olivat 233,9 milj. euroa ja leasingvastuut olivat yhteensä 40,0 milj. euroa vuoden 2010 lopussa. Suurimmat leasingvastuut koostuvat leasingpuitesopimukseen sisältyvät käyttöomaisuushankinnat sekä Sataman kiinteistöleasingkohteesta. Takausvastuissa suurimmat vastuut ovat takaukset kaupungin vesi- ja vuokrataloyhtiöille.

Kaupungin omien ja lahjoitusrahastojen omaisuusarvot nousivat positiivisen markkinatilanteen seurauksena. Rahastojen tuotot olivat runsas 10 %. Vahinkorahaston kirjanpitoarvo vuodenvaihteessa oli 48,5 milj. euroa ja markkina-arvo 50,8 milj. euroa.

Taseen loppusumma on 1 421,7 milj. euroa 31.12.2010. Taseen loppusumma kasvoi 71,0 milj. euroa.

Pysyvien vastaavien kirjanpitoarvo 31.12.2010 oli 1 009,3 milj. euroa, josta aineellisten hyödykkeiden osuus oli 751,6 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo kasvoi 11,6 milj. euroa. Sijoitukset taseessa olivat 251,9 milj. euroa. Sijoitusten määrä väheni 23,8 milj. eurolla. Vähennyksestä 15,4 milj. euroa johtuu osakkeiden arvonalennuskirjauksista.

Vaihtuvien vastaavien kirjanpitoarvo 31.12.2010 oli 317,5 milj. euroa. Saamiset lisääntyivät vuoden aikana 24,1 milj. euroa ja rahavarat yhteensä 53,3 milj. euroa.

Oma pääoma kasvoi 14,8 milj. euroa. Omaan pääomaan on lisätty tilikauden ylijäämä 13,2 milj. euroa. Omien rahastojen pääomat ovat kasvaneet 1,6 milj. euroa.

Tilinpäätöksessä 2010 on oikaistu edellisten tilikausien 31.12.2009 mennessä kertyneiden, mutta kirjaamatta jääneiden säästövapaiden lomapalkkavelat, yhteensä 4,8 milj. euroa. Vertailutietona esitettävään taseeseen on tehty oikaisuja vastaavat muutokset riveille Edellisten tilikausien ylijäämä ja Siirtovelat.

Vieras pääoma kasvoi 58,7 milj. euroa. Korollinen vieras pääoma kasvoi 22,4 milj. euroa.

5. Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista.

Kaupungin vuosikate oli 88,6 milj. euroa. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin.

Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella katettiin investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitusprosentti oli 115,3.

Omaisuutta myytiin 29,8 milj. eurolla, josta maa-alueiden luovutustuloja 26,7 milj. euroa. Antolainojen lyhennyksistä kertyi 8,8 milj. euroa. Uutta lainaa nostettiin 50 milj. euroa. Korollisten velkojen lyhennykset olivat 27,6 milj. euroa.

Kaupungin rahoitusasema parani vuoden aikana johtuen pääosin odotettua paremmasta verotulojen kehityksestä. Rahoitustilannetta paransivat myös jätteenpolttoliiketoiminnan myynnistä kertyneet satunnaiset tuotot sekä tontti- ja rakennusmaiden myynneistä kertyneet tavanomaista suuremmat myyntitulot. Vuodelle 2010 suunniteltuja investointeja jäi toteutumatta ja ne siirtyivät seuraavalle vuodelle, jolloin vahvistunut kassa tulee supistumaan investointimenojen toteutuessa.

6. Konsernitilinpäätös

Konsernin toimintatuotot kasvoivat 112,1 milj. euroa (17,0 %) ja toimintamenot 117,3 milj. euroa (7,8 %). Konsernin toimintakate heikkeni 4,4 %.

Konsernin vuosikate oli 142,5 milj. euroa. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset.

Tilikauden tulos oli 32,4 milj. euroa. Tuloksesta tehtiin uusia investointivarauksia 4,1 milj. euroa, joista 3,0 milj. euroa tehtiin Turun kaupungin investointeihin ja 1,1 milj. euroa tytäryhteisöjen asuintalo- ja muihin investointivarauksiin. Rahastojen lisäyksiin sisältyy Turun kaupungin tuloksesta tehty 3,8 milj. euron siirto ammattikorkeakoulun investointirahastoon.

Tuloksenjärjestelyerien jälkeen konsernin ylijäämäksi tilikaudelta 2010 muodostui 23,7 milj. euroa.

Turku-konsernin lainakanta vuoden päättyessä oli 1 158,6 milj. euroa (1 101,6 milj. euroa v. 2009). Konsernin lainat asukasta kohden olivat 6 533,69 milj. euroa (6 256,9 euroa /as. v. 2009). Lainakantaan sisältyy lyhytaikaisina korollisina velkoina kaupungin henkilöstökassatalletuksia yhteensä 51 milj. euroa.

Konsernin omavaraisuusaste oli 40,0 % (40,7 % v. 2009).

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 155,7 milj. euroa (184,1 v. 2009). Tulorahoitus ei riittänyt konsernin investointien rahoittamiseen.

Konsernin bruttoinvestointimenot olivat yhteensä 190,8 milj. euroa. Suurimmat investoijat olivat Turun kaupunki, Turun Seudun Vesi Oy ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri.

Konsernin korolliset velat lisääntyivät 57,0 milj. euroa (49,0 milj. euroa v. 2009). Pitkäaikaisten velkojen muutos oli 52,0 milj. euroa. Suurimmat lisäykset aiheutuivat vesiyhtiön lainoista, sairaanhoitopiirin lainoista ja kaupungin lainoista.

Konsernin rahavarat kasvoivat 75,4 milj. euroa. Tästä emokaupungin rahavarojen lisäys oli 53,3 milj. euroa.

7. Talousarvion toteutuminen

7.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Kuntalain 69 pykälän mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

Ehdotus toimintakertomukseksi ja selvitys toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on liitteenä 1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvitykseen sisältyy tuloskortiston sisältämien tavoitteiden toteutuminen toimielimittäin, kuntalain tarkoittama käyttötalousosan toteutumisvertailu sekä kunkin apulaiskaupunginjohtajan katsaus toimialansa tavoitteiden toteutumisesta.

Toteutumisvertailuihin sisältyvät myös liikelaitoksille ja konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisselvitykset.

Talousarviovertailussa on huomioitu kaupunginvaltuuston tilikauden aikana tekemät muutokset.

Kaupungin käyttötalouden toimintamenot ylittyivät 16,7 milj. euroa. Kun toimintatuotot ylittyivät 9,0 milj.euroa, jäi nettomenojen ylitykseksi 7,7 milj. euroa. Suurimmat käyttötalousosan poikkeamat olivat kaupunginhallituksella, peruspalvelulautakunnalla, opetuslautakunnalla, ammattiopetuslautakunnalla sekä kulttuurilautakunnalla.

Kaupunginhallituksen toimintatulot olivat 5,4 milj. euroa alle talousarvion. Toimintatuloihin oli budjetoitu jätteenpolttoliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksesta saatu myyntivoitto. Liiketoiminnan ja omaisuuden luovutuksesta kertyi myyntivoittoa yhteensä 5,1 milj. euroa, josta 4,8 milj. euroa kirjattiin tilinpäätöksessä satunnaisiin tuottoihin. Tilaliikelaitoksen hallinnassa olleen tontin myyntivoitto sisältyy tuloslaskelman toimintatuottoihin.

Peruspalvelulautakunnan toimintatulot ylittyivät 9,3 milj.euroa ja toimintamenot ylittyivät 9,9 milj. euroa. Nettomenojen ylitys oli 0,6 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostoihin käytettiin 10,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Tästä sairaanhoitopiirin osuus oli 5,7 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät 1,8 milj. euroa lähinnä vammaispalveluiden kuljetusmenoissa ja perusterveydenhuollon menoissa. Muut ylitykset liittyvät vanhustenhuollon ja vammaispalvelujen ostoihin. Avustuksiin varattuja määrärahoja säästyi 2,0 milj. euroa. Toimintatuotoissa suurin ylitys oli vanhustenhuollon maksutuloissa, kun hoitotukea maksettiin 1.1.2010 alkaen myös laitoshoidossa oleville. Toteutuneisiin tuloihin sisältyy myös projektien tuloja, joilla katetaan projektien menoja. Projektien menoja ja tuloja ei ole sisältynyt talousarvioon.

Opetuslautakunnan toimintamenojen ylitys oli 4,8 milj.euroa johtuen lähinnä henkilöstökulujen ylityksestä. Talousarviota laadittaessa ennakoitua resurssivähennystä ei pystytty toteuttamaan.

Ammattiopetuslautakunnan toimintamenot ylittivät talousarvion 1,0 milj. eurolla. Toimintatuotot ylittyivät vastaavalla määrällä, joten nettomenot toteutuivat talousarvion mukaisesti.

Kulttuurilautakunnan nettomenot ylittivät talousarvion 0,7 milj. euroa. Toimintatulojen 1,7 milj.euron ylitys ei riittänyt kattamaan toimintamenojen 2,4 milj.euron ylitystä. Kulttuurilautakunnan yksiköistä kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri ja museokeskus ovat nettoyksiköitä, joille sitovana talousarviona on toimintatulojen ja – menojen erotus on sitova. Kaupunginteatterin nettomenot ylittyivät 0,8 milj.euroa, joka selittää myös kulttuurilautakunnan nettomenojen ylittymisen. Kulttuurilautakunta on 16.3.2011 päättänyt suunnitelmasta, jolla teatterin talouden tasapainottamisesta vuosien 2011–2013 aikana.

Liikelaitoksista merkittävimmät poikkeamat olivat Turun Satamaliikelaitoksen, Turun Kiinteistöliikelaitoksen ja Turun Tilaliikelaitoksen tavoitteiden toteutumisessa. Satamaliikelaitoksen liikeylijäämä + poistot – tavoite alittui 2,4 milj. euroa. Satamaliikelaitoksen tulokseen vaikuttivat suunnitellun kiinteistömyynnin siirtyminen vuoden 2011 alkupuolelle. Kiinteistöliikelaitoksen saavutti liikeylijäämä + poistot – tavoitteen ja ylitti talousarvion 5,8 milj. eurolla. Keskeiset tekijät olivat tonttiluovutusten myyntivoitot ja maankäyttösopimustulot, joita kertyi arvioitua enemmän. Tilaliikelaitoksen liikeylijäämä + poistot – tavoite ylittyi 6,6 milj. eurolla. Tilaliikelaitoksen investointitaso jäi suunniteltua alhaisemmaksi, jonka vuoksi rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden ostoihin varatut alittuivat. Vuodelle 2010 määriteltyä korjausvelan tasoa ei saavutettu.

7.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Tuloslaskelmaosan toteutuminen esitetään tässä kaupungin kokonaistarkastelua kuvaavan tuloslaskelmaosan vertailuna. Talousarvion tuloslaskelmaosan määrärahoihin ja tuloeriin sisältyvät palvelutoimen lisäksi myös liikelaitosten sekä omien rahastojen menot ja tulot. Sisäisiä eriä ei ole eliminoitu talousarviosta eikä toteutumisesta. Toteutunut 2010 sarakkeeseen sisältyy palvelujen ja hallinnon sekä liikelaitosten toimintamenot ja toimintatulot sekä lisäksi rahastojen rahoitustuotot ja -kulut rivi riviltä yhdisteltynä.

+ tulojen ylitys/menojen alitus

- tulojen alitus/menojen ylitys

Verotuloja toteutui 43,3 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Syksyllä 2009 vuoden 2010 talousarviota laadittaessa talouden taantuman ennakoitiin jatkuvan. Veroennusteet perustuivat tähän näkemykseen. Vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna verotulot kasvoivat 6,3 % (36,4 milj. euroa). Kunnallisverotulot kasvoivat 4,0 prosenttia, yhteisöverotulot 19,5 prosenttia ja kiinteistöverotulot 24,3 prosenttia.

Yhteisöveroja tilitettiin kunnille vuonna 2010 yli 215 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2009. Parempi yhteisöveron kuntaryhmän kertymä ja Turun jako-osuuden nousu vuodesta 2009 lisäsivät tilityksiä yli 8 milj. euroa talousarvioon nähden.

Kiinteistöveroa toteutui 2,3 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän.

Turun saamat valtionosuudet ylittyivät muutettuun talousarvioon merkityn määrän noin 5,2 milj. eurolla. Ylitys johtui pääosin edellä kuvatusta valtionosuusjärjestelmän muutoksesta. Muutoksen kaikkia yksityiskohtia mm. perusopetuksen valtionosuuksien laskemisesta, ei ollut tiedossa vielä talousarviota valmisteltaessa. Ammatillinen peruskoulutus on lisääntynyt arvioitua enemmän ja tämän johdosta valtionosuudet ovat myös kasvaneet. Lisäksi kuntien omarahoitusosuudet on tarkistettu vastaamaan muuttuneita tilanteita siten, että peruspalveluiden valtionosuuden omarahoitusosuus on kasvanut budjetointiajankohdasta noin 2,6 milj. euroa ja muun opetustoimen ja kulttuuritoimen rahoitusosuus on laskenut 0,7 milj. euroa.

Korkokulut alittuivat 6,4 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan nosto toteutettiin vasta joulukuussa. Lisäksi korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden.

Käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan ja investointiosan toteutumisvertailut esitetään luvussa Talousarvion toteutuminen.

7.3. Investointiosan toteutuminen

Kaupungin investointimenot yhteensä mukaan lukien liikelaitokset olivat 77,8 milj. euroa.

Palvelujen ja hallinnon investointimenoihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa 14,5 milj. euroa. Palvelutoimen sekä hallinnon investointeihin käytettiin 11,7 milj. euroa.

Kiinteistöliikelaitoksen alkuperäisen talousarvion mukaiset investoinnit olivat yhteensä 32,6 milj. euroa ja toteutuneet investoinnit 26,7 milj. euroa. Määrärahasta käytettiin pääliikenneväylien ja keskustan kehittämiseen 3,8 milj. euroa ja Myllysillan rakentamiseen 1,2 milj. euroa. Määräraha alittui 0,7 milj. euroa. Kiinteistölaitoksen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden myyntituloja kertyi 26,7 milj. euroa eli 2,7 milj. euroa budjetoitua enemmän.

Tilalaitoksen investointimenot yhteensä olivat 30,3 milj. euroa (19,5 milj. euroa v. 2009). Uudisrakennuksiin käytettiin5,9 milj. euroa (1,4 milj. euroa v. 2009) ja perusparannuksiin 24,4 milj. euroa (18,0 milj. euroa v. 2009). Alkuperäisessä talousarviossa varauduttiin 41,5 milj. euron investointeihin. Määrärahaa lisättiin vuoden aikana 3,5 milj. euroa. Toteutuneet investoinnit olivat 14,6 milj. euroa pienemmät. Tilalaitoksen käyttöomaisuuden myynnit olivat 1,6 milj. euroa. Myyntivoittoja kertyi 0,5 milj. euroa. Talousarviossa ei ollut merkitty investointituloja. Tilalaitoksen investointiosassa sitovia ovat hankkeen kustannusarvio ja toteuttamisaikataulu.

Muiden liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 13,1 milj. euroa (18,3 milj. euroa v. 2009), josta vesilaitoksen investoinnit olivat 10,4 milj. euroa ja sataman 1,7 milj. euroa. Muiden liikelaitosten investointimäärärahat eivät ole kaupunginvaltuustoon nähden sitovia.

7.4. Rahoitusosan toteutuminen

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 68,8 milj. euroa budjetoitua parempana. Poikkeamaa selittävät keskeiset tekijät ovat verotulojen, valtionosuuksien ja nettorahoitustuottojen budjetoitua parempi toteutuminen. Omaisuuden luovutustuloja jäi toteutumatta yhteensä 1,8 milj. euroa.

Talousarvioon merkitystä 90 milj. euron pitkäaikaisesta lainasta nostettiin 50,0 milj. euroa.

8. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat ja näkymät vuodelle 2011

Vuoden 2010 tilinpäätöksen tunnusluvuilla tarkasteltuna kaupungin talous näyttää olevan tasapainossa. Toimintatuottojen ja verorahoituksen kasvu kattoi toimintamenojen kasvun. Kaupungin vuoden 2010 vuosikatteella voitiin rahoittaa investointimenot. On kuitenkin huomattava, että vuosikate sisältää satunnaisia tuottoja, joiden kertymistä taloussuunnitelmavuosina ei voida pitää varmana.

Verotulojen kasvu perustui kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin nostoon sekä yhteisöveron kuntaosuuden nostoon, joka päättyy 2012 lopussa. Verotulojen kehittyminen riippuu talouden ja työllisyyden kehittymisestä. Varsinais-Suomen ja Turun työllisyyden kehitykseen ratkaisevasti vaikuttavat telakkateollisuuden ja myös matkapuhelinteollisuuden tilanne.

Investointeja siirtyi kuluvan vuoden puolelle, jolloin toteutuvat investointimenot rasittavat nyt vahvistunutta kassaa. Pitkäaikaista velkaa ei pystytä lyhentämään. Taloussuunnitelmakaudella investointitaso pysyy korkealla ja lainamäärä kasvaa 180,0 milj. euroa.

Käyttötalouden menojen hallinta sekä korkeat investointimenot tulevat jatkossakin olemaan talouden keskeiset haasteet.

9. Tasekirja

Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, kaupungin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman sekä näiden liitetiedot. Lisäksi tasekirjaan sisältyvät talousarvion toteutumisvertailut.

Tasekirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Turun kaupungin tilinpäätös 2010 (Toimintakertomus, Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, Tuloslaskelma, Tase, Rahoituslaskelma, Konsernituloslaskelma, Konsernitase, Konsernin rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot), joka on jaettu kaupunginhallituksen jäsenille 21.3. pidetyssä kokouksessa, liitetään kokouksen asiakirjoihin.