Kaupunginhallituksen jäsen Mikko Laaksonen 14.3.2011:

Tiedustelen seuraavaa:

Asunto-osakeyhtiö Sairashuoneenkatu 8 on anonut tonttinsa sisäpihalla sijaitsevan puutalon purkamista. Museokeskus lausuu seuraavasti kohteen arkkitehtonisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta ja vastustaa purkamista:

”Muurarimestari ja arkkitehti Erik Johan Wennerqvistin laatimien piirustusten mukaan vuonna 1831 Lasaretin ja Linnan lääkärille, herra A. W. Walleniukselle rakennettu puutalo on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas. Se on vanhimpia VIII kaupunginosassa säilyneistä rakennuksista, ja ainoa jäljellä oleva, joka enää konkreettisesti liittyy alueella toimineeseen vanhaan Lasarettiin eli läänin- ja kaupunginsairaalaan. Rakennuksen suunnittelija, vuonna 1828 muurarimestaritutkinnon suorittanut E. J. Wennerqvist (1800-1872) kuuluu Turun palon jälkeisen jälleenrakennuskauden merkittävimpiin ja tuottoisimpiin arkkitehteihin. Runsaslukuisesta tuotannosta huolimatta hänen suunnittelemiaan rakennuksia on Turun kaupunkialueella jäljellä vain muutama (Kerttulinkatu 2 ja Hämeenkatu 26).”

Lisäksi on todettava, että asunto-osakeyhtiön Alex Nyströmin 1910-11 suunnittelema jugendtyylinen kerrostalo on myös arvioitu suojelunarvoiseksi museokeskuksen 2002 laatimassa inventoinnissa.

Tiedustelen seuraavia asioita:

- Onko kohteessa käynnissä asemakaavanmuutos kyseisten rakennusten suojelemiseksi?

- Mikäli ei, millä päätöksillä asemakaavanmuutos kyseisten rakennusten suojelemiseksi voidaan välittömästi käynnistää, ja mikä taho tekee päätöksen?

- Mikäli rakennuslautakunta esittelystä poiketen myöntää purkuluvan, millä toimenpiteillä kaupunginhallitus voi estää ko. kohteen purkamisen asemakaavanmuutoksen laatimisen ajaksi?

Pyydän vastausta seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen 21.3.2011 mennessä.

Vs. apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto:

EhdotusKaupunginhallitus päättää lähettää kirjallisen kysymyksen asianmukaisesti valmisteltavaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen 17.3.2011:

Vastaus Mikko Laaksosen kaupunginhallituksen kokouksessa 14.3.2011 tekemään kirjalliseen kysymykseen Asunto Oy Sairashuoneenkatu 8 puutalon suojelemisesta.

Kysymykset:

1. Onko kohteessa käynnissä asemakaavanmuutos kyseisten rakennusten suojelemiseksi?

2. Mikäli ei, millä päätöksillä asemakaavanmuutos kyseisten rakennusten suojelemiseksi voidaan välittömästi käynnistää, ja mikä taho tekee päätöksen?

3. Mikäli rakennuslautakunta esittelystä poiketen myöntää purkuluvan, millä toimenpiteillä kaupunginhallitus voi estää ko. kohteen purkamisen asemakaavanmuutoksen laatimisen ajaksi?

Vastaukset:

1. Kohteessa ei ole vireillä asemakaavanmuutosta eikä sellaista ole myöskään anottu.

2. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaavoitusohjelmasta, joka sisältää strategisesti merkittävät asemakaavat. Valtuustolla on oikeus myös päättää mitä priorisoidaan ja mitä siirretään tuonnemmaksi. Kaavoitusohjelma hyväksytään asunto- ja maankäyttöohjelman yhteydessä.

Johtosääntönsä (6 §) mukaisesti kaupunginhallitus johtaa toimielimenä myös kaavoituksen ja muiden kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelua. Siten kaupunginhallituksella on toimivalta päättää käynnistää tontin asemakaavan muuttaminen ja siten tässä kyseessä olevassa tapauksessa edellyttää myös vaihtoehtona tutkittavaksi pihalla tontin perällä olevan vanhan asuinrakennuksen suojelemisen mahdollisuus.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta oman johtosääntönsä mukaisesti toimii maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna kaavoitusviranomaisena ja lautakunnan ratkaisuvaltaan ja tehtäviin kuuluu päättää maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n tarkoittamien muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä. Edellä olevan perusteella voi myös lautakunta päättää käynnistää kyseessä olevan tontin asemakaavaan tarkistamisen, etenkin koska kyseessä tässä tapauksessa olisi ensisijaisesti olemassa olevan tilanteen toteaminen ja vanhentuneen asemakaavan ajantasaistaminen merkintöjen ja määräysten mm. rakennusten suojeluarvojen osalta.

Yleensä asemakaavoitus käynnistyy omistajan anomuksesta. Merkittävistä käynnistettävistä asemakaavoista laaditaan kaavoitusohjelmat asunto- ja maankäyttöohjelmaan. Merkitykseltään vähäisiä asemakaavoja laaditaan strategisesti merkittävien kaavoituskohteiden ohella resurssien puitteissa. Kaavanmuutokset käynnistyvät asemakaavatoimiston laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, josta ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää.

Mikäli on olemassa todellinen uhka, että purkulupa myönnetään, pitää alue saattaa rakennuskieltoon ja päättää asemakaavan muuttamisesta ennen purkuluvan myöntämistä.

3. Jos purkulupa myönnetään, on mahdollista, että jokin yhdistys tekee asiasta valituksen ja rakennussuojeluesityksen, jolloin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi asettaa tontin toimenpidekieltoon jotta suojelun mahdollisuus saadaan tutkittua ja ratkaistua.

Purkulupahakemukseen on Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto antanut alla olevan kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastarin valmisteleman ja asemakaavapäällikkö Timo Hintsasen allekirjoittaman 26.1.2011 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että asemakaavatoimisto ei puolla purkulupaa:

Asemakaavapäällikön lausunto:

Tontin asemakaava on vuodelta 1897. Siinä tontti jakautuu pituussuunnassa rakennettavaksi tarkoitettuun osaan (kaakkoisreuna) ja istutettavaan osaan. Tontin rakennusoikeus on 1131 k-m² ja se määräytyy vuoden 1964 rakennusjärjestyksen 52 § mukaan. Nykyinen kivirakenteinen kerrostalo on rakennettu jo vuonna 1928 ja siihen on rakennettu huomattavasti enemmän eli noin 2660 k-m². Olemassa oleva rakennusoikeus on siis jo ylitetty vähintään 1600 m²:llä.

Tontin rakennuskanta on museon suojelutavoitteissa kuvattu seuraavasti: ”Jugendtyylinen asuinkerrostalo, alakerrassa liikehuoneistoja, A. Nyström 1910-11. Pihalla puinen asuintalo 1831 E. J. Wennerqvist. Rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokas SR3.”

Vuoden 1897 asemakaavaa on pidettävä vanhentuneena eikä tontin jako rakennettavaan ja istutettavaan osaan ole enää tarkoituksenmukaista.

Nykyiset, jo rakennetut rakennukset, voivat rakennusoikeuden ylityksestä huolimatta säilyä tontilla eikä asemakaavatoimisto näe piharakennuksen purkua tarpeellisena. Päinvastoin, piharakennus on pihamiljöötä tilallisesti ja historiallisesti rikastuttava tekijä.

Asemakaavatoimisto ei puolla purkulupahakemusta.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä edellä olevan vastauksen tiedoksi ja kaupunginhallituksen jäsen Mikko Laaksosen tekemän kirjallisen kysymyksen käsitellyksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eklundin Arven kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.