Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 14.3.2011:

Kaupunginvaltuuston hyväksymä Turku-sopimus ohjaa toiminnan ja talouden suunnittelua, jota strategisen maankäytön osalta toteutetaan asunto- ja maankäyttöohjelmalla. Asunto- ja maankäyttöohjelman nelivuotiskaudella kaupunginvaltuusto asettaa yleiset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista tilinpäätöksen yhteydessä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.10.2009 § 219 Asunto- ja maankäyttöohjelmaan 2009 – 2013 sisältyvät maapolitiikan periaatteet ja strategisten kaavojen kaavoitusohjelman. Lisäksi valtuusto merkitsi ohjelman muilta osin tiedokseen ja hyväksyi sen hallintokunnissa ohjeellisena noudatettavaksi. Asunto- ja maankäyttöohjelman toteuttaminen on edennyt valtuuston päätösten mukaisesti.

Samanaikaisesti toteutuksen kanssa on käynnistetty ohjelman perusteellinen uudistaminen seuraavaa valtuustokautta silmällä pitäen. Maankäyttöön ja sen ohjaukseen kohdistuu Turussa tällä hetkellä useita ajankohtaisia kehitysprosesseja. Osa näistä uudistamiseen liittyvistä tekijöistä on kaupungin sisäisiä oman toiminnan ohjaukseen liittyviä, osa on seudullisia ja osa liittyy laajempiin kansainvälisiin toimintaympäristön muutoksiin.

Maankäytön ohjauksessa on pyrittävä jatkossa hakemaan ratkaisuja, joilla saavutetaan mahdollisimman laajasti synergiaa eri toiminnallisten tasojen välillä. Organisaatiorakenteiden ja toimintaprosessien kehittämisellä on tuettava seudullisuuden vahvistumista ja luotava samalla edellytyksiä vastata toimintaympäristön laajempaan muutokseen.

Kaupungin toiminnan kannalta keskeiseksi painopisteeksi on noussut tonttituotantoprosessin tehostaminen. Prosessin ketju; maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, investoinnit, tontinmuodostus, tontinluovutus ja rakennusluvitus on saatava toimimaan nykyistä tehokkaammin. Muut sisäiset kehittämishaasteet liittyvät lähinnä poliittisen ohjauksen vahvistamiseen, kaavatalouden kehittämiseen, hankkeiden priorisointiin, investointien hallintaan ja niiden ajoitukseen. Oman erityisen haasteensa muodostaa palveluverkkojen kytkentä maankäyttöön. Kaupungin omassa maankäytön ohjauksessa on siis tarve tehostaa sekä tonttituotannon kokonaisuutta että sen suhdetta muihin prosesseihin.

Seudullisella tasolla maankäytön ohjausta kehitetään meneillään olevan seudullisen rakennemallityön avulla. Prosessia tuetaan kaupunkiseudun ja valtion välisellä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusmenettelyllä. Seudullinen rakennemalli on tarkoitus hyväksyä vuoden 2011 aikana ja se on luonteeltaan kuntien yhteinen maankäytön strategia. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelmaa ja maankäytön ohjausta tulee luonnollisesti tarkastella myös suhteessa seudulliseen rakennemalliin ja kuluvana vuonna valmisteluun tulevaan seudulliseen asunto-ohjelmaan.

Samanaikaisesti seudullisen maankäytön yhteistyön kehittämisen kanssa selvitetään mahdollisuuksia useiden seudullisten organisaatioiden luomiseen maankäyttöön läheisesti liittyvillä ympäristötoimen sektorin osa-alueilla. Myös nämä seudulliset kehityskulut on huomioitava asunto- ja maankäyttöohjelman uudistamisessa.

Toimintaympäristöön liittyviä haasteita ovat etenkin kaupungin ja kaupunkiseudun vetovoimaisuuden tukeminen kansainvälisessä kilpailussa sekä ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöongelmiin varautuminen. Näihin haasteisiin voidaan vastata mm. hallitumman asumisen ja maankäytön ratkaisujen avulla. Uuden asunto- ja maankäyttöohjelman rakenteen tulee samalla soveltua sekä pidemmän aikavälin strategiseen ohjaukseen että vuosittaiseen resurssien ohjaukseen parhaan mahdollisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Asunto- ja maankäyttöohjelma (Kv)

Pidemmän aikavälin strategista ohjausta rakenteessa toteuttaa nelivuotinen Asunto- ja maankäyttöohjelma, jonka kaupunginvaltuusto vahvistaa ensimmäisen toimintavuotensa alussa. Valtuusto asettaa ohjelmassa tavoitteet ja raamit koko tulevalle nelivuotiskaudelle. Tavoitteiden asettamista ohjaa seudullinen rakennemalli, maakuntakaava, yleiskaava, osayleiskaavat, palveluverkon ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä joukkoliikenteen ja energiatehokkuuden päämäärät. Ohjelmassa vahvistetaan edelleen maapolitiikan periaatteet, strateginen kaavoitusohjelma ja pitkän aikavälin kaavoitussuunnitelma. Lisäksi määritetään pääpiirteissään ohjelmakauden teemahankekokonaisuudet, niiden kaavataloudelliset kustannusvaikutukset ja toteuttamisen edellytykset.

Toiminnallisesti Asunto- ja maankäyttöohjelman kokonaisuuden valmistelusta vastaa ympäristötoimea johtava apulaiskaupunginjohtaja asettamansa maankäytön johtoryhmän tukemana. Ohjelmaan sisällytettävien strategisten elinkeinopoliittisten teemahankkeiden koordinointi toteutetaan lisäksi kaupunginjohtajan elinkeino- ja omistajapoliittisessa johtoryhmässä.

Asunto- ja maankäyttöohjelmassa siis vahvistetaan asunto- ja elinkeinopoliittinen asemakaavoitusohjelma, asetetaan tavoitteet asuntotuotannolle sekä kytketään maankäyttöön ilmasto- ja ympäristöohjelman joukkoliikenteelle asetetut tavoitteet. Ohjelmassa synkronoidaan myös seuraavan nelivuotiskauden palveluverkon uudistuotantotavoitteet muista Turku-sopimuksen ohjelmista. Pitkän aikavälin asemakaavoitustavoitteet (5 – 9 vuotta) toimivat maanhankinnan painopisteitä ohjaavana asiakirjana ja kynnysinvestointien tarkastelun pohjana. Asunto- ja maankäyttöohjelmaa tukevana asiakirjana hyväksytään lisäksi kaupunginvaltuustossa erillinen vesihuollon kehittämissuunnitelma.

Esitysteknisesti neljän vuoden ohjelmassa tarkastellaan liitteinä koko Turun aluetta esittävillä karttanäkymillä erikseen elinkeinotonttituotannon alueita, asuntotonttituotannon alueita ja palveluverkkoja. Lisäksi ohjelmaan liitetään kaikkiin edellä esitettyihin karttateemoihin joukkoliikenteen nykytila ja tavoitteet. Liitteen teemakarttoihin kytketään taulukot, joissa tarkastellaan tavoitteisiin liittyviä tunnuslukuja ja mittareita. Tavoitteiden asettaminen ja tarkastelu tulee tapahtumaan teemoittain koskien aina koko Turun kaupungin aluetta.

Ohjelmaan sisällytetään kaupungille merkittävimpiä kehittämisalueita ja kokonaisuuksia koskevia teemakortteja, joiden avulla koordinoidaan, toteutetaan ja seurataan valittujen teemojen toteutumista. Teemat voivat toteuttaa Turku-sopimuksen ohjelmia ja erillisiä kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita, kuten esim. ”Ihmiselle parempi keskusta”- teema, joka muodostuu useasta koordinoitavasta toteutushankkeesta.

Maankäytön toteutussuunnitelma (Kh)

Kaupunginhallitus vahvistaa vuosittain talousarvion yhteydessä neljän vuoden Asunto- ja maankäyttöohjelmaa toimeenpanevan yksivuotisen toteutussuunnitelman. Vuoden suunnitelmaosion hyväksymisellä asetetaan raamit seuraavan vuoden investoinneille ja päätetään niiden kohdentamisesta strategisella tasolla. Yksityiskohtaiset investointiohjelmat laaditaan ja hyväksytään vastaavasti liikelaitosten johtokunnissa. Vuoden maankäytön toteuttamissuunnitelma toimii hallintokunnille toteutusohjelmana eli hankesalkkuna.

Vuoden ohjelmassa hankesalkku luokitellaan sisällöllisesti esim. seuraavasti: keskustan kehittäminen, muuttuva maankäyttö, pientalotonttituotanto, yhtiömuotoinen asuntotonttituotanto, elinkeinotonttituotanto, palvelu-, liikenne-, kynnysinvestoinnit.

Esitysteknisesti vuoden osiossa hankkeita tarkastellaan palvelualueittain esitettävillä karttaliitteillä ja niihin kytketyillä taulukoilla. Taulukoissa esitetään kriittiset aikataulutiedot ja vuosisyklillä kaupunginhallituksen seurantaa palvelevat mittarit. Mittaroitavat ja seurattavat asiat kytketään hankeluokituksiin. Tavoitteiden asettaminen ja seurattavat asiat ovat sisällöllisesti erilaisia hankeluokasta riippuen. Mittareilla pyritään kuitenkin aina seuraamaan toiminnan etenemistä, mutta ei mitata varsinaisesti yksittäistä toimijaa.

Valmistelusta myös maankäytön toteutussuunnitelman osalta vastaa ympäristötoimea johtava apulaiskaupunginjohtaja. Sektorin maankäytön johtoryhmän toimesta valmistellaan karkealla tasolla hankejoukot ja niiden seurannan toteuttaminen kaupunginhallitukselle. Strategisten elinkeinopoliittisten hankkeiden osalta kaupunginjohtajan elinkeino- ja omistajapoliittinen johtoryhmä koordinoin valmistelua ja seurantaa kuten strategisten elinkeinopoliittisten kaupunginvaltuuston hyväksymien teemahankkeidenkin osalta.

Maankäytön johtoryhmä vie toteutukseen kaupunginhallituksen hyväksymät hankkeet, määrittää valmisteluvastuut ja seuraa hankkeiden operatiivista toteutumista. Käytännössä hankkeet määritetään erillisiksi projekteiksi hankeluokitukseen perustuen. Yksittäisten projektien seuranta tapahtuu työnjohdollisesti maankäytön johtoryhmän toimesta, ryhmän erikseen määrittämällä tarkkuudella ja projektijohdon työkaluilla.

Asunto- ja maankäyttöohjelman uudistamista on valmisteltu maankäytön johtoryhmässä vuoden 2010 aikana. Aiheesta järjestettiin kaupunginhallituksen sekä maankäyttöä käsittelevien lauta- ja johtokuntien yhteinen lähetekeskusteluseminaari 9.6.2010 ja kokonaisuus esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 20.12.2010 § 644.

Uuden ohjelmakokonaisuuden toteuttaminen edellyttää myös toimintatapojen ja organisoitumisen uudelleenarvioimista.  Nykyisen linjaorganisaation päälle ja mahdollisesti osittain sen tilalle kehitetään uusi projektimuotoinen toimintatapa. Kokonaisuudessaan uudistamisprosessi on merkittävä ja siihen on varattava riittävästi toteutusresursseja.

Strategisen maankäytön ohjauskokokonaisuuden kehittäminen on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa eri vaihekokonaisuudessa (projektissa) jotka aikataulullisesti seuraavat toisiaan. Ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena luoda ”tekniset” valmiudet” ja ”askelmerkit” ympäristötoimen sektorin työskentelylle. Toisessa vaiheessa on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa kokonaisuuden muut osat sekä jalkauttaa rakenne ympäristötoimen sektorin toimintaan.

Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan Asunto- ja maankäyttöohjelma rakenteellisesti ja sisällöllisesti sekä valmistellaan toiseen vaiheeseen kytköksissä olevat työvaiheet ja niiden asiasisällöt. Käytännön esimerkkinä työvaiheista ja asiasisällöistä on projektikäsikirjan laatiminen sillä tarkkuudella, että kytkentä Asunto- ja maankäyttöohjelmaan toteutuu teknisesti. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa määritetään tietotekniset tarpeet ja työkalut sekä hankkeistukseen liittyvä hanke- ja riskiluokitus.

Ensimmäisen vaiheen toteutusprojektin ohjausryhmänä toimii apulaiskaupunginjohtajan asettama maankäytön johtoryhmä. Projektiin nimetään määräaikainen projektipäällikkö organisaation sisältä siten, että projektipäällikkö vastaa ensimmäisen vaiheen käytännön toteutuksesta. Projektipäällikkö toimii organisaation sisällä apulaiskaupunginjohtajan työjohdollisessa alaisuudessa.

Ensimmäisen vaiheen projekti asetetaan tällä kaupunginhallituksen päätöksellä ja vaihe aikataulutetaan siten, että uudistettu Asunto- ja maankäyttöohjelma on kaupunginvaltuuston hyväksyttävissä vuoden 2013 aikana. Uudistaminen lähtee kuitenkin liikkeelle jo aiemmin hankkeistuksen suunnittelulla, mitä on tarkoitus pilotoida kolmen eri kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi esitettävän hankekokonaisuuden avulla vuosien 2011 – 2012 aikana.

Toisessa vaiheessa tullaan määrittelemään, toteuttamaan ja viimeistelemään strategisen maankäytön ohjauksen vaatimat muut tehtävät ja toiminnanohjausasiakirjat. Toisen vaiheen yksi haasteellisin tehtäväkokonaisuus on mallin jalkauttaminen operatiiviseen toimintaan. Jalkauttamisen yhteydessä on haettava vastaus projekti- ja linjajohtamisen yhteensovittamiseen liittyviin kysymyksiin.

Toisen vaiheen aikataulutus on tällä hetkellä tarkemmin määrittelemättä, koska ensimmäisen vaiheen toteutus ja siihen kytkeytyvä pilotointi tulee ohjaamaan toista vaihetta hyvin voimakkaasti aina tavoiteasetannasta toteutukseen asti. Toisen vaiheen käynnistämisestä, resursoinnista ja projektin asettamisesta päätetään erikseen kuitenkin siten, että kokonaisuus on otettavissa käyttöön vuoden 2013 aikana.

Strategisen maankäytön ohjauksen kokonaisuus on kuvattu oheismateriaalissa 3. olevassa aikataululuonnoksessa.

Strategisen maankäytön uudistamisprosessissa on tunnistettavissa ainakin seuraavat vaiheet:

1. Päätös prosessin käynnistämisestä (Kh).

2. Prosessikonsultin kilpailuttaminen ja projektipäällikön valinta.

3. Teemahankkeiden pilotoinnin käynnistäminen.

4. Hankemanuaalien ja muiden työmateriaalien kehittäminen.

5. Maankäytön hankkeita ohjaavan projektiorganisaation valmistelu.

6. Avainhenkilöiden valmennuksen käynnistäminen ja suunnittelu.

7. Toiminnan arviointi ja kerättyjen kokemuksien hyödyntäminen.

8. Uuden ohjelman hyväksyminen ja toimintamallin käynnistäminen.

Kehittämisvaiheet toteutuvat osittain samanaikaisesti toistensa kanssa siten, että kaupunginhallitus hyväksyy pilottina ensimmäisen vuosisuunnitelman syksyllä 2011 talousarvion yhteydessä. Asunto- ja maankäyttöohjelmaa 2014 - 2017 valmistellaan sisällöllisesti koko prosessin ajan seuraavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.