Yleiskaavatoimisto/Samuli Saarinen 15.12.2010:

Tiivistelmä:

Turun kulttuuripääkaupunkipuiston perustamista on työstetty kansallisen kaupunkipuiston perustamisvalmisteluna. Kaupunginhallitus päätti 26.3.2001 § 357, että kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä haetaan ympäristöministeriöltä Ruissalon saarelle, ja aluetta laajennettaisiin toisessa vaiheessa Aurajokivarteen, ja että alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaupunginhallitus päätti 12.1.2009 § 17, että hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan puiston perustamisselvityksessä (28.2.2007) esitetylle alueelle, jota oli tarkistettu pyydettyjen lausuntojen perusteella 2008. Hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut syksyllä 2010 yhteistyössä ympäristö- ja kaavoitusviraston, Kiinteistöliikelaitoksen, Museokeskuksen ja Aalto-yliopiston kanssa. Suunnitelmasta pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kaupunginosaseuroilta ja huomattavimmilta maanomistajilta, ja sitä on tarkistettu lausuntojen johdosta.

Kulttuuripääkaupunkipuiston tarkoitus

Turun kulttuuripääkaupunkipuisto perustetaan kaupunginvaltuuston päätöksellä kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 kunniaksi. Alueelle haetaan kansallisen kaupunkipuiston statusta ympäristöministeriöltä. Puiston tarkoitus on korostaa ympäristön kannalta merkittävien kohteiden liittymistä toinen toisiinsa: puisto on urbaaniin virkistykseen sopiva arvomaisemien verkosto, joka kattaa kaupunkikulttuurin ja -luonnon kannalta oleellisimmat kohteet. Kaupunkikeskustaan ulottuvaan ekologiseen viherkäytävään on liitetty tärkeimmät rakennusperintökohteet ja merkittävät julkiset tilat. Puistoon voidaan hoidon ohella tuoda lisäarvoja esimerkiksi uusilla reiteillä ja korkealaatuisella täydentävällä rakentamisella. Puistoalueen kehittämistä ja arvojen säilyttämistä varten on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, joka perustuu alueen kaavoihin ja muihin olemassa oleviin suunnitelmiin.

Edellytykset kansalliselle kaupunkipuistolle

Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan maankäyttö- ja rakennuslain perusteella ympäristöministeriön päätöksellä kaupungin hakemuksesta. Ministeriö soveltaa päätöksessään lakivaatimusten ohella puiston perustamista varten määriteltyjä kriteerejä (ks. alla). Edellytysten täyttyminen on Turun osalta tutkittu selvitysvaiheessa (Turun kansallinen kaupunkipuisto, perustamisselvitys 28.2.2007). Suomessa on tällä hetkellä viisi kansallista kaupunkipuistoa: Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa ja Porvoossa. Turun kaupunkipuiston perustaminen on kirjattu arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan (16.2.2009), ja se on yksi kulttuuripääkaupunkihankkeen toteutusmuodoista.

Kaupunkipuisto edistää osaltaan Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa 2009–2013 yleiskaavoitukselle asetettuja tavoitteita: yhtenäinen viherverkosto, maisemallisten arvojen tunnistaminen, historiallisen kerroksellisuuden huomioon ottaminen erityisesti keskustan suunnittelussa sekä asuinalue- ja väestötavoitteita: virkistysalueet vetovoimatekijänä.

Puiston perustaminen korostaa kaupungin historiallista arvokkuutta sekä urbaanin virkistysverkon jatkuvuuden tärkeyttä. Turku olisi maan kaupunkipuistoverkostossa pääkaupunkihistoriansa ja valtakunnallisten arvokohteiden lukuisuuden vuoksi huomioroolissa. Kansallisen kaupunkihistorian lisäksi tärkeitä teemoja ovat kirkko- ja yliopistohistoria, jokivarren teollisuusperintö sekä Ruissalon kulttuuri- ja luonnonmaisema. Kaupunkipuistoalueen toiminnallisuuteen liittyvät useat tapahtumat ovat laajalti tunnettuja.

Maankäyttö- ja rakennuslaki

68 § Kansallinen kaupunkipuisto

Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.

Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön.

69 § Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta.

70 § Puistoa koskevat määräykset

Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii.

Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit (Ympäristöministeriö)

1. Sisällön kriteeri

Kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.

2. Laajuuden ja eheyden kriteeri

Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen.

3. Ekologisuuden kriteeri

Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.

4. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri

Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä.

Suunnittelualue

Suunnitelmaan kuuluvat Ruissalon saari ja Aurajokimiljöö rakennuksineen. Mukana ovat keskustan puistot, kukkulapuistot, Kupittaan historiallinen puisto sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä Aurakadun ympäristö, joka yhdistää Puolalanpuiston jokivarteen. Puistokatu tuo mukanaan Mikaelinkirkon ja Mannerheiminpuiston sekä yhteyden Portsan kaupunginosaan, joka voitaisiin vastaisuudessa liittää mukaan aluerajaukseen. Vähäjokilaakso Maarian kirkolle kuuluu suunnittelualueeseen samoin Aurajoen yläjuoksulla sijaitsevat talonpoikaiskylät Halinen ja Kurala. Aluekokonaisuus täyttää kaupunkipuistolle asetetut kriteerit kaavallisista edellytyksistä, sisällöstä, laajuudesta ja eheydestä, ekologisuudesta ja liittymisestä kaupunkikeskustaan.

Suunnitelmakartalla on esitetty nuolia kuvaamaan keskeisiä suuntia, joissa on kaupunkipuistoon sopivia arvoja, mutta joita ei ole liitetty mukaan ehdotukseen maankäyttötilanteesta johtuen tai muista syistä. Nuolet ovat osoituksena, että kaupunkipuiston rajausta voidaan tulevaisuudessa eheyttää. Kakolan ja Telakkarannan alueiden valmistuttua voidaan näistä sopiviksi katsotut osat liittää täydentämään kaupunkipuistoa. Laajentaminen on mahdollista myös Majakkarannan ja Mäntymäen suuntiin sekä mahdollisesti laajenevaan kävelykeskustaan.

Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia MRL 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä. Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu kaupungin tai muiden julkisten toimijoiden (valtio, seurakunta, säätiöt) omistukseen, asunto-osakeyhtiöt ovat yksityisomistuksessa. Maanomistusolot on tutkittu selvitysvaiheessa 2007–2008; hankkeen kannalta oleellisia muutoksia ei ole tämän jälkeen tullut. Turussa yksityisten omistajien suostumuksia ei ole tarvittu, sillä lainvoimainen kaavatilanne antaa riittävät puitteet lain tarkoittaman kaupunkipuiston toteuttamiselle.

Puiston vaikutukset

Oikeusvaikutus

Kansallinen kaupunkipuisto on olemassa olevien suunnitelmien kautta ansaittu arvonimi, jolla ei itsessään ole oikeusvaikutusta. Kaupunkipuiston alueiden tulee olla kaavoituksen keinoin osoitettu tähän tarkoitukseen sopiviksi (MRL 68 §): kaavoitustilanne luo edellytykset kaupunkipuiston perustamiselle ja tulevat kaavaratkaisut luovat myös mahdollisuuksia rajauksen täydentämiselle. Puiston alueiden käyttöä määrittelee perustamisen jälkeenkin tavanomainen maankäytön ohjausjärjestelmä. Hoito- ja käyttösuunnitelma täydentää alueen kaavamerkintöjä antamalla konkreettisia ohjeita alueiden kehittämiseksi ja kaavalla säilytettäviksi määrättyjen arvojen hoitamiseksi.

Mikäli jonkin julkisessa omistuksessa olevan alueen suunnittelutilanne tai puiston hoito- ja käyttösuunnitelma eivät kylliksi ota huomioon olennaisten arvojen säilymistä, voidaan puiston perustamispäätökseen lisätä kaupungin suostumuksella tarpeellisia määräyksiä. Tällaisia määräyksiä on annettu vain Heinolan kaupunkipuistolle. Kuten todettu, esityksen mukaisella alueella kaavavalmius toteutuu eivätkä lisämääräykset ole tarpeen. Samasta syystä maanomistajille ei koidu hankkeesta lisävelvoitteita eikä edellä mainittuja omistajien suostumuksia ole ollut tarpeen hankkia.

Hoito- ja käyttösuunnitelman vaikutukset ja toteuttaminen

Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu siten, että sitä voidaan toteuttaa muiden aluekohtaisten hankkeiden yhteydessä ja/tai siitä voidaan poimia erillisiä toimenpiteitä toteutettavaksi resurssien mukaan. Suunnitelman ohjaavuuden ja vaikuttavuuden taso voidaan määritellä kaupunkipuiston alueita koskevassa tarkemmassa suunnittelussa.

Hoito- ja käyttösuunnitelma soveltuu vireillä olevan viherkaavan ja sitä kautta Yleiskaava 2025:n liitemateriaaliksi. Suunnitelma on yleispiirteinen; temaattisesti se täsmentää yleiskaavan virkistys-, maisema-, suojelu- yms. alueiden erityispiirteitä ja maankäyttötavoitteita. Suunnitelmassa määritellään kolmen suuralueen (Ruissalo, keskusta, Aurajoen yläjuoksu) tunnetut erityisarvot ja annetaan suuntaviivoja arvot huomioon ottavalle jatkosuunnittelulle. Mikäli erityisarvot ovat jollakin pienemmällä alueella dokumentoimatta, on kohteelle suositeltu selvitysten laatimista ennen varsinaisten toimenpiteiden suunnittelua. Huomattava osa puistosta on julkista ja kaupallista tilaa, suunnitelmassa on otettu suojeluarvojen lisäksi huomioon käyttöarvot ja sosiaaliset arvot: täydentävä rakentaminen, toiminnallisuus ja kaupunkitilan elävöittäminen.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on esitetty tavoitteiden lisäksi konkreettisia, priorisoitavia toimia. Näiden toteuttaminen on kaupunkiympäristön yleisen laadun parantamiseksi tärkeää, ja ne voidaan päätöksenteossa nostaa muita ohjeita sitovimmiksi. Ensisijaisiksi toimenpiteiksi nimetyt toimenpiteet kohdistuvat kaupungin omistamiin julkisiin alueisiin.

Valmistelu ja vuorovaikutus

Suunnitelman pohjana on käytetty maisema-arkkitehtiylioppilas Sonja Semerin Aalto-yliopistolle laatimaa diplomityötä (Turun kansallinen kaupunkipuisto, hoito- ja käyttösuunnitelma 22.3.2010). Työtä on valvonut ja ohjannut apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen asettama työryhmä, jonka jäseninä oli ympäristö- ja kaavoitusviraston, Kiinteistöliikelaitoksen ja Museokeskuksen edustajia. Työryhmän puheenjohtajana toimi viheraluepäällikkö Lauri Laine.

Valmistelutyön kuluessa on kuultu muita viranomaisia, järjestöjä ja kiinteistönomistajia. Valmistelun aikana on järjestetty kaksi laajaa lausuntokierrosta selvitys- ja suunnitteluvaiheissa. Suunnitelmaa on tarkistettu lausuntojen johdosta. Hoito- ja käyttösuunnitelman oleelliset osat koskevat julkisia alueita. Tärkeimmät omistajaosalliset ovat Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos, Senaatti-kiinteistöt, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Åbo Akademi, Stiftelsen för Åbo Akademi, Turun yliopisto sekä Turun yliopistosäätiö.

Valmistelussa on varmistettu, että näkemys kaupunkipuiston toteutuksesta on pääpiirteissään sekä kaupungin että ministeriön näkökulmasta yhdenmukainen ja riittävän tavoitteellinen. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flanderia on kuultu asiantuntijana hankkeen kaikissa vaiheissa. Selvitysvaiheen työryhmässä on ollut mukana ELY-keskuksen ylitarkastaja Risto Rauhala.

Hankkeesta on tiedotettu mediassa koko valmistelu- ja suunnitteluvaiheen ajan. Tiedottamisesta on vastannut ympäristö- ja kaavoitusvirasto. Selvitysvaiheessa järjestettiin useita yleisötilaisuuksia. Hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen valmistuttua pidettiin yleisötilaisuus 10.2.2010 Kiinteistöliikelaitoksen auditoriossa, ja tilaisuuteen oli erikseen kutsuttu luottamushenkilöitä ja viranomaisia. Suunnitelman luonnoksesta pyydettiin tämän jälkeen lausunnot osallisiksi katsotuilta sekä osallisiksi ilmoittautuneilta. Mielipiteen jättämiselle oli varattu tilaisuus kaikille, jotka asiaa halusivat kommentoida. Palautetta on otettu vastaan ja kysymyksiin on vastattu koko projektin ajan. Lisäksi hanketta on pyydettäessä esitelty muiden tilaisuuksien yhteydessä.

Jatkovaiheet

Perustettuaan Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:n eli hyväksyttyään edellä esitetyt puiston rajauksen ja hoito- ja käyttösuunnitelman Turun kaupunki jättää hakemuksensa kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ympäristöministeriölle.

Kaupunki voi halutessaan esittää tarpeelliseksi katsomiaan erityisehtoja, jotka ympäristöministeriö hyväksyy osana puiston perustamispäätöstä.

Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamiselle ei ole asetettu aikataulua tai budjettia. Suunnitelmaa voidaan toteuttaa alueella vireille tulevien yksittäisten hankkeiden kautta tai muun suunnittelun yhteydessä resurssien puitteissa. Priorisoitavia toteutusmuotoja on suunnitelmassa korostettu nimeämällä ne ensisijaisiksi toimenpiteiksi.

Liite 1Hoito- ja käyttösuunnitelma, 30.11.2010

Oheismateriaali 1Lausuntotiivistelmät ja vastineet, 7.12.2010

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:n perustamiseksi puistoa koskeva aluerajaus ja sitä koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään, ja että alueelle haetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä ympäristöministeriöltä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Oksasen kannattamana yksimielisesti kahdeksi viikoksi.

Pöydältä 11.1.2011 § 4.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös tehtiin yksimielisesti esittelijän kokouksessa tekemästä muutosehdotuksesta, että käyttö- ja hoitosuunnitelman merkintä "Uusi laituripaikka, vain moottorittomalle liikenteelle" poistetaan suunnitelmasta Aurajoen osalta.

Asian esitteli ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen.

Tutkija Samuli Saarinen yleiskaavatoimistosta esitteli asiaa kokouksessa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.