Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 4.1.2011:
Kaupunginjohtaja asetti päätöksellään 12.10.2010 § 220 työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmän. Johtoryhmän tehtävänä oli työllisyystilanteen ja rakennemuutoksen kokonaisuuden läpikäynti sekä rakennemuutoksen johdosta tarvittavien toimenpiteiden ja painopisteiden kohdentaminen.
Johtoryhmän perustamisen taustalla oli näkemys, että Turussa ja Lounais-Suomessa käynnissä oleva rakennemuutos on laaja-alainen kokonaisuus, jonka seurauksiin on mahdollisuus vaikuttaa. Laivanrakennuksen tilanne oli ja on vakavin muutoshaaste, jonka edessä Turku ja Lounais-Suomi ovat ehkä koskaan olleet.
Johtoryhmän kokonaistarkastelu jäsentyi neljään osa-alueeseen, jotka ovat:
1) Elinkeinopolitiikan uudistuminen
2) Osaamisen kehittäminen
3) Työllisyyden vahvistaminen
4) Työttömyysperusteiset investoinnit.
Osaamisen kehittämisosiossa keskityttiin sekä nuorisotyöttömyyden torjuntaan että rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden torjunnan estämiseen lähinnä esittämällä uusia aloituspaikkoja.
Tämän pykälän tarkastelussa keskitytään osioon 3) eli ”Työllisyyden vahvistamiseen”. Johtoryhmän yhteenvedossa määriteltiin työttömyyden ongelmakohdiksi rakennemuutoksessa seuraavat:
1. Pitkäaikaistyöttömät (40–50 v.)
2. Alueellinen työttömyys Turussa
3. TE-hallinnon 4. asiakassegmentti
4. Alle 500 päivää työttömänä olleet
5. Nuoret alle 25 v. työttömät
Näille kohderyhmille esitettiin riskit sekä keinot nykyisen toiminnan vahvistamiseksi.
Liite Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu, sivut 68–77
Tämänhetkisestä Turun työttömyyden kehityksestä ovat kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö sekä Varsinais-Suomen TE-toimisto (Kimmo Lemmetyinen ja Juha Pusila) tehneet seuraavan yhteenvedon:
”Turun työttömyyden kehityksestä
Turun työttömien määrän vuoden 2008 marraskuussa alkanut kasvu on lähes pysähtynyt loppuvuodesta 2010. Marraskuussa 2010 työttömien määrä oli 10819, kun se vuotta aiemmin oli 10781. Työvoiman määrän kasvettua työttömyysaste oli kuluvan vuoden marraskuussa 12,2 eli hieman alempi kuin 2009 (12,3). Marraskuussa 2008 Turun työttömien määrä oli 7597.
Marraskuussa 2008 alkanut työttömyyden kasvu on ollut selvästi maltillisempaa kuin 1990-luvun alussa tapahtunut.
Kuvio 1. Turun työttömyysasteen kehitys 1990–1993 ja 2008–2010
Marraskuusta 2008 pitkäaikaistyöttömien (vähintään vuoden yhtäjaksoinen työttömyys) määrä on yli kaksinkertaistunut ja oli 3201 marraskuussa 2010. Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus, Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2010.
Vaikeasti työllistyvät
Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömien, toistuvaistyöttömien, jotka ovat 16 kuukauden aikana olleet yli vuoden (ei yhtäjaksoisesti) työttöminä, toimenpiteiltä työttömäksi palanneiden ja toimenpiteeltä toimenpiteelle sijoittuneiden määrän kehityksen avulla.
Vaikeasti työllistyvät Turun TE-toimistossa (0301) ja Palvelukeskuksessa (0350) marraskuussa 2008 ja 2010:
|
2008 |
2010 |
Muutos |
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä |
1 526 |
3 280 |
1 754 |
Yli vuoden työttömänä (ei yhtäjaksoisesti) 16 kuukauden aikana |
1 232 |
1 537 |
305 |
Toimenpiteiltä työttömäksi |
1 342 |
1 476 |
134 |
Toimenpiteeltä toimenpiteelle |
463 |
426 |
-37 |
Yhteensä |
4 563 |
6 719 |
2 156 |
Marraskuussa 2008 vaikeasti työllistyvistä miehiä oli 53,9 prosenttia, marraskuussa 2010 miesten osuus oli 61,0 prosenttia.
Vaikeasti työllistyvät Turun TE-toimistossa (0301) ja Palvelukeskuksessa (0350) sukupuolen ja iän mukaan marraskuussa 2010:
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto”
Oheismateriaali 1 Vaikeasti työllistyvät Turun TE-toimistossa ja Palvelukeskuksessa sukupuolen ja iän mukaan
Sosiaali- ja terveystoimen kuntoutumispalveluiden tulosalueelta pyydetyn lisäselvityksen mukaan työllisyyden ja rakennemuutoksen hallitsemiseksi lisäresursseja tulisi ensisijaisesti kohdentaa seuraavasti:
”Lisäresurssit tulisi kohdistaa erityisesti meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutoksen vuoksi yli 45-vuotiaisiin miehiin, jotka jäävät työttömiksi. Työttömyys pitäisi katkaista ennen 500 päivän rajaa, jolloin rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä ei pääsisi syntymään. Toimenpiteet toteutettaisiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa sopimalla yhteisestä toimintalinjasta ns. valuman ehkäisystä. Käytännössä tämä toteutettaisiin lisäämällä palkkatukityöllistämiseen lisämäärärahaa 1 milj. euroa, josta kaupungin osuus olisi 600.000 euroa.
Paitsi, että pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, työttömyyden alueelliset erot Turussa ovat kasvaneet siten, että Pansion, Varissuon ja Lausteen alueilla työttömyysprosentti on jo 30 %. Jotta alueellisia eroja pystytään poistamaan, palvelut pitää viedä lähelle ihmisiä asuinalueille. Yhteispalvelupisteessä asiakas saa kunnan ja valtion palveluja, neuvontaa ja ohjausta erilaisissa kunnan, Kelan ja työhallinnon asioiden hoidossa.
Turussa ollaan perustamassa eri viranomaisten yhteispalvelupistettä Skanssiin ja kaupunginhallitus on hyväksynyt selvitykseen perustuvat linjaukset pisteen perustamiseksi 25.10.2010. Skanssin palvelupisteessä on erinomainen mahdollisuus tarjota työllistymiseen liittyen palveluja Varissuon ja Lausteen asukkaille yhteistyössä kunnan, Kelan ja työhallinnon kanssa.”
Edellä olevien analyysien perusteella voidaan todeta, että tarvittavat lisätoimenpiteet tulisi ensisijaisesti kohdentaa 45+ -vuotiaisiin miehiin, koska tässä ryhmässä pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut eniten ja uhka ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen on suurin. Tätä uhkaa voimistaa erityisesti meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutos. Työttömyys tulisi katkaista ennen 500 päivän rajaa, jolloin rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä ei pääsisi syntymään (Rakennemuutosjohtoryhmän kohdat 1 ja 4). Lisäksi TE-toimiston näkemyksen mukaan jo syksyllä 2011 tulee olemaan puutetta ”osaajista” ja toisaalta pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan edelleen pahenevan.
Turun TE-toimiston sekä Troolin edustajien kanssa on käyty viimeksi 4.1.2011 neuvotteluja yhteistyön edelleen vahvistamiseksi kaupungin (ja erityisesti työvoiman palvelukeskuksen) ja työvoimatoimiston välillä, jotta edellä mainitun kohderyhmän osalta tilannetta saataisiin parannettua. Viime vuonna palkkatukityösuhteita oli vajaat 800 (yht. 774 marraskuu/2010) ja vuonna 2009 niitä oli vain 283. Mikäli palkkatukityöllistämiseen lisäpanostetaan 1 milj. euroa, palkkatukityösuhteita on tämän vuoden aikana mahdollista saada syntymään 1050.
Rakennemuutosjohtoryhmän esityksessä ei päädytty esittämään sosiaalisen yrityksen toiminnan aloittamista, mm. koska palkkatukea voi saada mikä tahansa muukin kuin sosiaalinen yritys täyttäessään TE-hallinnon palkkatuen saamiselle asetetut edellytykset. Lisäksi sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädännön tuoma lisäarvo taloudellisine tukineen on arvioitu olevan riittämätön sille tarvittavalle lisääntyvälle panostukselle ja työmäärälle, jotta toiminta olisi kannattavaa. Kunnat toimivat jo valmiiksi sosiaalisina työllistäjinä vaikeasti työllistyviin henkilöihin nähden. Sosiaalisen työllistäjän roolissa Turussa toimii mm. Työkeskus
Rakennemuutosjohtoryhmän esiintuomista ongelmakohdista alueellinen työttömyys (kohta 2) Turussa vaatii myös nopeasti kohdennettuja erityistoimenpiteitä. Työttömyysluvut vaihtelevat Turun eri alueilla huomattavasti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimpien Pansio Läntinen, Varissuo ja Lauste ja matalimpien työttömyysasteiden erotus oli yli 20 prosenttiyksikköä.
Liite Työttömyysaste pienalueittain Turussa syyskuussa 2010
Rakennemuutosjohtoryhmän esityksessä esitettiin alueellisten työvoimanpalvelukeskuspisteiden perustamista (yht. 600.000 euroa). Kaupunginhallitus on 25.10.2010 § 565 hyväksynyt yhteispalvelupistettä koskevat linjaukset ns. Skanssin kauppakeskuksen yhteispalvelupisteen perustamiseksi. Tämän jälkeen on käyty neuvotteluja Turun työvoimatoimiston kanssa yhteispalvelupisteen perustamiseksi. Neuvottelujen tuloksena 30.12.2010 on tehty sopimus yhteispalvelupisteen perustamisesta. Sopimus koskee avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestämistä ja hoitamista ko. pisteessä. Sopimuksen myötä oli myös mahdollista jättää valtionavustushakemus valtiovarainministeriölle. Yhteispalvelupisteen toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan rahoitusta tilavuokraan, kalustamiseen, atk-laitteisiin ja mahdollisesti palkattavaan lisähenkilöstöön. Kaupungin henkilö toimisi työparina TE-toimiston henkilöstölle ja linkkinä kaupungin palveluihin. Alustavien arvioiden mukaan tulisi varata n. 200.000 euroa ko. toiminnan käynnistämiseen.
Kaupungin vuoden 2011 talousarvioon on varattu rakennemuutos ja suhdannevaraustilille (Kj) toimintakuluihin 2.500.000 euroa.
Esitän edellä olevan perusteella, että ko. rahasta käytetään 1 milj. euroa palkkatukityöllistämiseen ja 200.000 euroa Skanssin yhteispalvelupisteen toiminnan käynnistämiseen yhteistyössä TE-toimiston kanssa erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti. Palkkatukityöllistämisen kohteena olisivat 45+ miehet, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä tai ovat ajautumassa pitkäaikaistyöttömyyteen.