Talousjohtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 23.12.2010:

 

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 15.2.2010 § 31 uudet rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2002 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Vuoden 2011 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä.

 

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2010 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2010 aikana ennustettua huomattavasti paremmalla tasolla. Kuntatodistuksia käytettiin vuoden aikana vain kaksi kertaa ennustamattomien menojen maksamisen yhteydessä. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana 50 milj. euroa ja pitkäaikainen lainakanta nousi nettomääräisesti 30 milj. eurolla 235 milj. eurosta 265 milj. euroon. Vuoden 2010 joulukuussa kaupunki laski liikkeelle Norjassa 50 milj. euron vaihtuvakorkoisen kolmen vuoden pituisen ns. private placement joukkovelkakirjalainan. Myös kaupungin korollinen kokonaisvelka nousi vuoden 2010 aikana n. 40 milj. eurolla.

Turun kaupungin rahoitusasemaan vaikuttaa kaikkien tytäryhtiöiden tilanne. Kaupungin kassavarannon odotetaan vaihtelevan vuoden 2011 aikana merkittävästi. Vuoden 2010 lopulla kassavarannon odotetaan olevan ennakoitua korkeammalla tasolla n. 120 -140 milj. eurossa. Kassavaranto tulee alenemaan vuoden 2011 aikana selvästi lainojen erääntymisen myötä ja toteutettavien investointien takia. Tytäryhtiöiden talletuksia on tällä hetkellä n. 25 - 35 milj. euroa ja henkilöstökassatalletuksia n. 52 milj. euroa.

 

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

 

Korkomarkkinoilla lyhyet ja pitkät korot pysyivät koko vuoden 2010 varsin alhaalla, joskin pitkät korot heiluivat hieman Euroopan talouskriisin seurauksena. Euroopan keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan 1,00 %:ssa, johon se laskettiin toukokuussa 2009.

 

Näyttää siltä, että Euroopan keskuspankki ei nosta ohjauskorkoa aivan lähikuukausina, mutta vuoden 2011 loppua kohden tilanne voi muuttua varsin nopeasti, mikäli taloudet alkavat elpyä. Pitkät korot alkavat ennakoida mahdollista ohjauskoron nostoa kuitenkin hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämän takia tuleva vuosi voi myös olla varsin poikkeuksellinen.

 

Suomen kuntasektorin rahoitus

 

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen tapahtui Euroopassa huomattava kasvu julkisen sektorin menoihin. Tämä realisoitui etenkin vuonna 2010, jolloin monien euroalueen maiden budjetit olivat huomattavan alijäämäisiä. Tämä heijastui huomattavana rahoituskustannusten kasvuna eräiden Euromaiden varainhankinnassa etenkin pienissä valtioissa reuna-alueilla ja Etelä-Euroopassa. Toistaiseksi tällä ei ole ollut vaikutuksia Suomen valtion ja kuntien rahoitukseen. Suomen julkisen sektorin budjetit ovat olleet riittävän tasapainoisia, jolloin paineita rahoituskustannusten kasvuun ei ole ollut. Tulevina vuosina näin ei enää välttämättä ole erityisesti huoltosuhteen muuttuessa huonompaan suuntaan ja sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa tämän seurauksena. Suomen julkisen sektorin rahoituksessa Kuntarahoitus Oy:n asema on tärkeä. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoitus Oy:n varainhankinnan. Turun kaupunki on Kuntien takauskeskuksen jäsenkunta ja takaa omalta osaltaan myös Kuntarahoitus Oyj:n varainhankintaa. Kuntasektorin rahoituksessa toimii näin ollen yhteisvastuullisuuden periaate, vaikka jokainen kunta voi hankkia rahoitusta myös omalla nimellään ja näin ylläpitää kilpailua kuntasektorin rahoittamisessa. Tulevina vuosina muutoksia voi aiheuttaa myös uudet vakavaraisuussäädökset, jotka voivat aiheuttaa muutoksia myös Kuntarahoitus Oyj:n oman pääoman lisäämistarpeena niin, että yhtiö voi vastata kuntasektorin lisääntyneeseen lainatarpeeseen.

 

Rahoituskustannusten nousu, joka alkoi vuonna 2008 rahoituskriisin jälkeen, on edelleen säilynyt korkeana vaikka lievää laskua onkin tapahtunut. Tällä hetkellä kuntasektorin pitkäaikaisen rahan hinta suhteessa euriboriin liikkuu edelleen tasolla +0,20 - + 0,40 % kymmeneen vuoteen asti. Tätä pitemmän rahoituksen hankinta on erittäin vaikeata tai se on taloudellisesti suhteettoman kallista. Tämä tuo haasteita myös likviditeettiriskin hallintaan, kun rahoitus on yhä enemmän varsin lyhyttä.

 

Turku-konsernin rahoitus vuonna 2011

 

Vuoden 2011 suuria jälleenrahoitustarpeita on etenkin Turun Seudun Vesi Oy:llä. Yhtiö maksoi vuonna 2009 takaisin aiemmin nostetun 60 milj. euron pitkäaikaisen lainan. Lainan jälleenrahoitukseen yhtiö käytti uutta 60 milj. euron kuntayritystodistusohjelmaa, joka allekirjoitettiin vuoden 2009 lopussa. Kuntayritystodistusohjelmalla on osakaskuntien takaus ja se nostettiin täysimääräisesti em. jälleenrahoitustarkoitukseen. Kuntayritystodistukset ovat lyhytaikaista rahoitusta ja niitä joudutaan uusimaan lähes joka kuukausi. Sopimus kuitenkin erääntyy toukokuussa 2011, jonka jälkeen sitä täytyy jatkaa uudella sopimuksella tai korvata muulla rahoituksella. Vuoden 2010 aikana yhtiö nosti lisäksi 50 milj. euroa uutta pitkäaikaista rahoitusta. Kokonaisuudessaan yhtiön velkamäärä on nyt 160 milj. euroa sisältäen 90 milj. euroa rahoitusta, joka täytyy jälleenrahoittaa vuosien 2011 - 2012 aikana. Tällä hetkellä valmistellaan Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa n. 50 milj. euron velkakirjarahoitusta ja 16 milj. euron leasingrahoitusta. NIB:n hallitus käsittelee luottopäätöstä todennäköisesti maaliskuussa 2011. Kaupunki on lisäksi myöntänyt yhtiölle 30 milj. euron konsernitiliin liitetyn limiitin, jota voidaan tarvittaessa käyttää yhtiön kassavirtojen tasoittamiseen. Tarvittaessa tätä joudutaan korottamaan jällenrahoitustapahtumien yhteydessä tilapäisesti.

 

Turun Seudun Puhdistamo Oy:n investoinnin rahoitus saatiin suoritettua loppuun vuoden 2008 keväällä ennen rahoituskriisin kärjistymistä. Viimeinen lainaerä 14 milj. euroa nostettiin toukokuussa 2008. Lopputuloksena oli yhtiön kannalta erittäin edullinen ja laina-ajaltaan pitkä rahoituskokonaisuus koostuen pitkäaikaisista lainoista ja leasingsopimuksista. Kunnat takasivat yhtiön rahoitusta yhteensä 100 milj. euroa. Laitoksen toiminta on käynnistynyt vuoden 2009 alussa. Jonkin verran lisärahoitustarvetta aiheuttaa osakas- ja käyttäjäkunnan laajentuminen Raision suuntaan. Tämä on rahoitettu alkuvaiheessa kaupungin konsernitiliin liitetyllä 20 milj. euron limiitillä. Jatkossa on tarkoitus korvata osa tästä n. 10 milj. euron kuntayritystodistusohjelmalla, jolla olisi mahdollisesti Raision ja Naantalin seudun kuntien takaus, mutta ei Turun kaupungin.

 

Lainannostosuunnitelma 2011

 

Kaupunginvaltuuston 29.11.2010 vahvistamassa kaupungin vuoden 2011 talousarviossa vuoden 2011 pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi on merkitty 175 milj. euroa. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy vuoden 2011 aikana helmikuussa vain yksi, mutta suuri 100 milj. euron kertalyhenteinen joukkovelkakirjalaina. Näin ollen kaupungin pitkäaikainen velka nettomääräisesti nousee enimmillään 75 milj. euroa.

 

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2011 - 2014 seuraavasti:

 

 

Milj. €	2011	2012	2013	2014
Pitkäaikaisten lainojen lisäys	175	100	0	55
Pitkäaikaisten lainojen vähennys	100	30	0	20
Pitkäaikaisten lainojen muutos	+75	+70	+0	+35

 

 

Vuosi 2011 on varsin poikkeuksellinen, koska bruttomääräisesti nostettava lainamäärä on ennätyssuuri, vaikkakin siitä 100 milj. euroa on jälleenrahoitusta. Monet investoinnit ja rahoitustapahtumat (mm. Kupittaa –hanke ja Logomo Oy), jotka siirtyvät osin vuodelta 2010 aiheuttavat merkittävää rahoitustarvetta. Lisäksi Turun Seudun Vesi Oy:n 60 milj. euron jälleenrahoitustarve on kokonaisuuden kannalta merkittävä.

 

Näiden takia lainanostosuunnitelma pitkäaikaisen lainojen noston osalta tulee tarkistaa vuoden 2011 aikana myöhemmin. Ensivaiheessa päätettäisiin 100 milj. euron pitkäaikaisesta lainannostosta, joka käytetään käytännössä pääasiassa jälleenrahoitukseen.

 

Kaupungin nykyinen pitkäaikainen lainakanta on muodostettu monipuolisesti eri rahoittajalähteitä ja eri viitekorkoperusteita hyödyntäen.

 

Varsin mahdollista on, että vuoden 2011 pitkäaikainen lainannosto tai osa siitä toteutetaan joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskulla kuten vuonna 2009 ja 2010. Laina voi olla kotimainen tai ulkomainen. Sillä voi olla myös pörssinoteeraus, joka mahdollistaa lainan vakuuskelpoisuuden Euroopan keskuspankin säädösten mukaisesti.

 

Tärkeää on myös, että kaupunki mahdollistaa lainalle hyvät jälkimarkkinat pankkien kanssa solmittavilla sopimuksilla. Tästä voidaan saada hinnoitteluetua. Yksittäisen lainan koko voisi olla esim. 50 milj. euroa, joista koko määrä ei olisi aina ulkona. Tämän rinnalla voidaan käyttää myös tavallisia bilateraalisia taselainoja.

 

Lainan nosto voidaan toteuttaa vaihtuva- tai kiinteäkorkoisena. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan silti muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella esim. kiinteäkorkoiseksi tai muuhun korkorakenteeseen sidotuksi. Kaupungin kokonaisvelasta kiinteäkorkoisten osuus on n. 130 milj. euroa 370 milj. eurosta. Vuoden 2010 aikana kiinteäkorkoisten osuutta lisättiin 40 milj. euroa koronvaihtosopimuksilla. Vuoden 2011 aikana tätä on tarkoitus jatkaa.

 

Vuoden 2011 talousarviossa pitkäaikaisista lainoista aiheutuviin korkomenoihin on varattu 8 milj. euroa ja henkilöstökassan ja yhtiöiden talletuksiin sekä lyhytaikaiseen lainanottoon yhteensä 1,9 milj. euroa. Korkomenojen toteutumiseen vaikuttaa velan lopullinen määrä ja sen toteutumisen aikataulu sekä korkokehitys. Korollinen kokonaisvelka voi nousta n. 450 milj. euron lukemiin jo alkuvuodesta mm. Kupittaa-hankkeen seurauksena. Mikäli pitkäaikaisia lainoja muutetaan kiinteäkorkoisiksi, näkyy tämä korkomenojen kasvussa nopeammin, mutta tulevina vuosina suojauksesta on hyötyä korkomenojen kasvaessa maltillisemmin. Mikäli toisaalta käytetään enemmän lyhytaikaista velanottoa esim. kuntatodistuksilla, voi korkomenot alittua merkittävästikin.

 

Talousarvioon on kirjattu, että kaupunki ylläpitää 100 - 400 miljoonan euron kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä, joita voidaan käyttää täysimääräisesti lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupunki on solminut kahdenvälisiä kuntatodistuslimiittejä tämän mennessä yhteensä 100 milj. euroa. Näillä voidaan korvata tilapäisesti pitkäaikaisia lainoja, mikäli markkinatilanne pysyy vaikeana ja pitkäaikaisen rahan hinta korkeana. Kuntatodistusten käytöllä voidaan myös tasoittaa kassavarannon heilahteluita ja siten saada kassavarannon sijoituksille parempi korko. Kuntatodistuksista maksettava korko on yleensä alempi kuin pitkäaikaisista lainoista joudutaan maksamaan. Hintataso on ollut euribor +0,01 % - +0,10 %. Kuntatodistuksilla nostetaan todennäköisesti varsin lyhyttä eli rahoitusta yhdestä päivästä kolmeen kuukauteen asti. Kuntatodistuksilla varmistetaan myös, että kaupungilla on nykyisessä vaikeassa markkinatilanteessa riittävä likviditeettipuskuri.

 

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta sekä korkoperusteiden muuttamisesta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talousjohtaja.

 

Sijoitussuunnitelma

 

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

 

Sijoitussuunnitelmassa korostetaan myös sijoitusperiaatteiden mukaisia eettisiä periaatteita ja YK:n vastuullisen sijoittamisen toimintamalleja tuloksellisuudesta tinkimättä.

 

Kaupungin kassan keskimääräisen tason tullessa alaspäin on pyrkimyksenä myös, että vahinkorahaston korkosijoitukset tukevat kaupungin maksuvalmiutta.

 

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

 

-kaupunginhallitus hyväksyy lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan tässä vaiheessa enintään 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2011 aikana,

-kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja tai solmittavia enintään 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti,

-tarkennettu lainannostosuunnitelma pitkäaikaisesta lainanotosta tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn myöhemmin kuluvan vuoden aikana,

-kaupunki hajauttaa pitkäaikaisten lainojen korkojakaumaa solmimalla vähintään 50 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainoja kiinteäkorkoisena,

-kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi n. 20 milj. euroa,

-kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2011.