Versio 1.12.2010

Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasääntö

1. Luku

Yleistä

1 §

Yleiset määräykset

Pääprosessia säätelevät lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki vapaasta sivistystyöstä sekä näihin liittyvät asetukset sekä muut hallintokuntaa koskevat säädökset ja määräykset ja sopimukset.

2 §

Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin organisaatio ja johto

Pääprosessi muodostuu kolmesta tulosalueesta, joita ovat:

-Lukio-opetus

-Ammatillinen koulutus

-Aikuiskoulutus

Pääprosessissa on lisäksi tilaajatehtävien kokonaisuus.

Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin ja oppisopimustoiminnan koordinaatiosta ja palvelujen tilaajatehtävistä vastaa virastopäällikön alainen palvelujohtaja, joka:

1. johtaa valmistelua pääprosessissaan,

2. ennakoi palvelujen tarvetta,

3. valmistelee talousarviota omalta osaltaan,

4. vastaa laatu- ja arviointityöstä sekä seutuyhteistyöstä pääprosessinsa osalta,

5. käy palvelusopimusneuvottelut ja valvoo sopimusten toteuttamista,

6. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,

7. vastaa osaltaan kaupungissa tarjottavien lukiokoulutuksen sekä nuorten ja aikuisten ammatillisten koulutuspalveluiden kehittämisestä,

8. antaa asiakasneuvontaa,

9. vastaa koulutuspalveluiden myynnistä valtuuksiensa rajoissa,

10. pitää omalta osaltaan yhteyttä alan ammattijärjestöihin, työnantajiin sekä työvoima- ja koulutusviranomaisiin ja

11. koordinoi ja valvoo oppisopimustoimintaa

12. suorittaa virastopäällikön määräämät muut tehtävät.

Tuotannosta vastaavat virastopäällikön alaisuudessa asianomaiset tulosaluejohtajat.

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta vahvistaa vuosittain palvelujohtajien ja tulosaluejohtajien väliset kaupunginhallituksen ja lukio- ja ammattiopetuslautakunnan väliseen strategiseen palvelusopimukseen perustuvat operatiiviset palvelutuotantosopimukset. Tulosaluejohtajat vastaavat operatiivisten palvelutuotantosopimusten tavoitteiden toteutumisesta virastopäällikölle ja palvelujohtajille.

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta vahvistaa vuosittain palvelutuotannon kehittämissopimuksen ja lautakunnan ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten palveluiden kehittämissopimuksen.

3 §

Tulosaluejohtajan yleiset tehtävät

Tulosaluejohtajan yleisenä tehtävänä on:

1. johtaa, kehittää ja valvoa tulosalueensa toimintaa, palvelujen tuottamista ja järjestämistä sekä asioiden valmistelua,

2. vastata tulosalueensa talousarvion valmistelusta sekä suorittaa määräajoin arvio tulosalueen taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista ja resurssien käytöstä,

3. päättää alaisensa henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja henkilöstön täydennyskoulutuksesta,

4. päättää alaisensa henkilöstön tehtävistä ja työvoiman käytöstä sekä toimipisteistä,

5. päättää määrärahojen jaosta tulosalueensa yksiköille,

6. päättää useampaa kuin yhtä yksikköä koskevista tutkimusluvista,

7. kehittää ja ylläpitää koulutuksen kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ja vuorovaikutusta,

8. vastata yhteisvalinnasta,

9. päättää hankintojen ja muiden taloudellisen sitoumusten ja sopimusten tekemisestä valtuuksiensa rajoissa ja

10. suorittaa virastopäällikön määräämät muut tehtävät.

4 §

Henkilökunnan ottaminen

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta ja lautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättävät kumpikin osaltaan rehtorien ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.

Lukion johtokunta määrää lukion opettajien keskuudesta apulaisrehtorin.

Tulosaluejohtaja ottaa tulosalueellaan henkilöstön toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.

Määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ottamisesta päättää rehtori tai muu lähiesimies säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti.

5 §

Henkilöstön yleiset tehtävät

Oppilaitoksen henkilöstön tulee yhteistyössä opiskelijoiden ja näiden huoltajien kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle säädetyt ja määrätyt tavoitteet, osallistua kehittämiseen sekä suorittaa opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman mukaiset heille määrätyt tehtävät sekä muut laissa ja asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

Oppilaitoksen toiminta on järjestettävä niin, että siellä työskentelevien tehokas ja joustava yhteistoiminta toteutuu.

2. Luku

Tulosalueet

6 §

Lukio-opetuksen tulosalue

Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena tulosaluejohtaja, joka:

1. johtaa, kehittää ja valvoo lukiokoulutusta ja toimii lukioiden rehtorien esimiehenä,

2. päättää useampaa kuin yhtä lukiota koskevista tutkimusluvista ja

3. päättää koulusihteerien sijoittumisesta.

7 §

Ammatillisen koulutuksen tulosalue

Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena tulosaluejohtaja, joka

1. johtaa, kehittää ja valvoo ammatillista koulutusta ja oppisopimustoimintaa ja toimii rehtorien ja johtavan koulutustarkastajan esimiehenä,

2. päättää opintosihteerien sijoittumisesta,

3. huolehtii suhteista työ- ja elinkeinoelämään,

4. vastaa opiskelijoiden opintososiaalisten tukien ym. neuvonnan järjestämisestä tulosalueellaan,

5. nimeää kehittämiseen liittyvät poikkialaiset tiimit ja tiimivastaavat sekä määrittelee tiimin tehtävät ja resurssit ja

6. vahvistaa oppilaitoksen järjestyssäännöt.

Tulosalueella on seuraavat opetuksen toiminnalliset kokonaisuudet:

-Kauppa ja palvelu

-Tekniikka

-Terveys ja hyvinvointi

Näiden johtajina toimivat rehtorit, joiden alaisuudessa toimivat määräajaksi valittavat koulutuspäälliköt.

Koulutuspäällikön tehtävänä on:

1. vastata yksikkönsä operatiivisesta toiminnasta, tuloksellisuudesta, kehittämisestä ja henkilöstön yhteistoiminnasta yhdessä rehtorien kanssa,

2. osallistua pedagogiseen kehittämiseen,

3. valmistella yksikkönsä toiminta- ja taloussuunnitelma sekä hankintaohjelma ja valvoa niiden toteutumista,

4. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,

5. johtaa yksikkönsä käytännön opetustoimintaa ja olla opetushenkilöstön lähin esimies,

6. vastata yksikkönsä opetussuunnitelmien toteuttamisesta ja työjärjestyksistä yhdessä tiimien kanssa,

7. vastata yksikkönsä sijaisjärjestelyistä ja määrätä perehdyttäjä uusille opettajille,

8. päättää kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista ja työlomista,

9. valmistella yksikkönsä opetushenkilöstön kouluttautumissuunnitelma osana opetushenkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä,

10. vastata henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien laatimisesta, ylläpidosta ja toteutuksesta,

11. päättää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä ja

12. suorittaa rehtorin määräämät muut tehtävät.

Lisäksi tulosalueella on oppisopimustoimisto, jota johtaa johtava koulutustarkastaja.

Johtavan koulutustarkastajan tehtävänä on:

1. johtaa, kehittää ja valvoa oppisopimusyksikön toimivaltaan kuuluvia toimintoja tulosvastuullisesti,

2. hyväksyä ja allekirjoittaa oppisopimukset, oppiaikojen muutokset, oppisopimusten purkamiset, hankintasopimukset ja todistukset,

3. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,

4. päättää oppisopimuksiin sisältyvän tietopuolisen opetuksen hankkimisesta,

5. hyväksyä koulutuskorvausten ja opintososiaalisten etujen maksamisen,

6. päättää koulutustarkastajien työnjaosta, koulutukseen osallistumisesta, kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista ja

7. suorittaa tulosaluejohtajan määräämät muut tehtävät.

8 §

Aikuiskoulutuksen tulosalue

Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena aikuiskoulutusjohtaja, joka:

1. johtaa, kehittää ja valvoo ammatillista aikuiskoulutusta ja työväenopistotoimintaa ja toimii suomenkielisen työväenopiston rehtorin esimiehenä,

2. päättää alaisensa henkilöstön koulutukseen osallistumisesta, kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista,

3. hyväksyy ja allekirjoittaa aikuiskoulutuksen koulutustarjoukset ja koulutusten myyntisopimukset,

4. pitää yhteyttä oppilaitoksen vaikutusalueella toimiviin työnantajiin sekä työvoima- ja koulutusviranomaisiin,

5. vastaa opiskelijoiden opintososiaalisten tukien ym. neuvonnan järjestämisestä tulosalueellaan,

6. tekee päätöksen työvoimakoulutuksen opiskelijoiden erottamisesta ja

7. allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat tutkintotodistukset.

9 §

Rehtorien ja aikuiskoulutuspäälliköiden tehtävät

Ammatillisen koulutuksen, lukion ja työväenopiston rehtoreiden sekä aikuiskoulutuspäälliköiden tehtävänä on:

1. vastata ja valvoa vastuualueensa pedagogista johtamista,

2. toimia vastuualueensa henkilöstön lähiesimiehenä,

3. kehittää yhteyksiä työelämään ja julkiseen hallintoon,

4. vastata oman vastuualueensa toiminnasta ja talousarviosta,

5. vastata osaltaan opiskelija- ja työelämälähtöisestä markkinointi- ja tiedotustoiminnasta,

6. päättää opiskelijoiden koulutukseen ottamisesta, opiskelun keskeyttämisestä, kirjallisen varoituksen antamisesta ja allekirjoittaa todistukset,

7. toimia esittelijänä ammattiosaamisen näyttöjä varten nimetyissä toimielimissä,

8. päättää henkilökunnan koulutukseen osallistumisesta, kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista, työlomista ja ammatillisen koulutuksen vuosilomista,

9. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,

10. päättää opetusjärjestelyistä ja opettajien työnjaosta

11. päättää opistossa perittävistä maksuista ja

12. suorittaa tulosaluejohtajan määräämät muut tehtävät.

10 §

Ammatillisen opettajan erityistehtävät

Ammatillisen opettajan erityistehtävänä on:

1. vastata opiskelijan ohjauksesta työssäoppimisjaksoilla,

2. vastata ammattiosaamisen näyttöjen ja/tai tutkintotilaisuuksien toteuttamisesta,

3. tukea ja ohjata opiskelijan ammatti-identiteetin kasvua oppimistavoitteiden saavuttamiseksi,

4. osallistua työnjaossa sovittuun oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja opetus- sekä kasvatustyön suunnitteluun liittyviin oppilaitoksen kokous- ja koulutustilaisuuksiin ja

5. huolehtia tilojen ja kaluston kunnosta.

11 §

Johtoryhmät

Tulosalueilla toimii tulosalueiden johtajien asettamat johtoryhmät. Johtoryhmissä on henkilöstön edustus.

Vastuualueilla toimii lisäksi rehtoreiden asettamia johtoryhmiä, joissa voi olla myös opiskelijoiden edustus.

12 §

Neuvottelukunnat

Ammatillisen koulutuksen tulosalueella voi olla lautakunnan nimeämiä elinkeinoelämän ja muun työelämän edustajista koostuvia neuvottelukuntia, joihin lukio- ja ammattiopetuslautakunta nimeää edustajansa. Neuvottelukunnan tulee kokoontua 2 - 4 kertaa vuodessa.

Neuvottelukuntien tehtävänä on mm:

1. työelämäyhteyksien ja opetussuunnitelmien kehittäminen,

2. lausuntojen antaminen koulutustarpeiden ennakoinnista (aloituspaikat),

3. lausuntojen antaminen oppilaitoksen arviointityöstä ja

4. muut lautakunnan asettamat erityistehtävät.

13 §

Toimielimet ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten

Ammatillisen koulutuksen tulosalueella on lautakunnan nimeämät laissa 601/2005 § 25a tarkoitetut toimielimet, joiden jäsenet edustavat koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan / asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää.

Toimielimien tehtävänä on:

1. hyväksyä kullekin ammatilliselle perustutkinnolle ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja arviointia koskevat suunnitelmat,

2. valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteuttamista,

3. päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja

4. käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.

Toimielimen puheenjohtajan tehtävänä on lisäksi allekirjoittaa näyttötodistukset.

14 §

Opiskelijakunta

Opiskelijakunta muodostuu kaikista oppilaitoksen opiskelijoista.

Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä.

15 §

Opiskelijahuoltoryhmät

Lukiokoulutuksen opiskelijahuoltoa kehittää ja valvoo moniammatillinen opiskelijahuollon ohjausryhmä. Sitä johtaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan rehtorien keskuudestaan valitsema edustaja.

Jokaisessa lukiossa on oma opiskelijahuoltoryhmä.

Ammatillisen opiskelun opiskelijahuoltoryhmien tehtävänä on:

1. huolehtia ennaltaehkäisevästä ja korjaavasta ohjauksesta,

2. huolehtia päihde- ja huumesäännöstön noudattamisesta,

3. tehdä esitykset opiskelijoihin kohdistuvista kurinpidollisista rangaistuksista; määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisen varoituksen antamisesta sekä määräaikaisesta opiskelusta pidättämisestä. Viranomaispäätöksen kirjallisesta varoituksesta tekee tulosalueen rehtori ja aikuiskoulutuksessa aikuiskoulutusjohtaja,

4. huolehtia opiskelijoiden vaatimista erityisjärjestelyistä ja

5. nimetä erityisten tukitoimien tarpeessa olevat opiskelijat.

Opiskelijahuoltoryhmän nimeää ammatillisen koulutuksen toiminta-alueelle rehtori ja aikuiskoulutukseen aikuiskoulutusjohtaja.

3. Luku

Voimaantulo

16 §

Toimintasäännön voimaantulo

Tämä toimintasääntö tulee voimaan 1.1.2011.