Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 2.12.2010:

Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 -luonnos linjaa valtakunnallista uutta liikennepolitiikkaa. Se tähtää valtakunnallisen liikennepolitiikan päälinjojen hahmottamiseen kuuden seuraavan hallituskauden ajaksi eli 24 vuodeksi. Oleellisimpia muutoksia vallinneeseen liikennepolitiikkaan ovat kokonaisrahoitustason hienoinen laskeminen sekä suurten tieliikenteen investointien rahoituksen selvä lasku. Rahoituksessa osuuttaan kasvattaisivat liikenneverkon liikennöitävyyden säilyttäminen (ylläpito ym.), joukkoliikenteen tukeminen ja liikenneverkon pienimuotoinen kehittäminen. Arjen liikkumiseen liittyvissä linjauksissa esitetään mm. valmisteltavaksi eri tahojen (valtio, kunnat, yksityiset) yhteisen liikennejärjestelmärahan käyttöönottoa, jolla voitaisiin yleisten linjausten puitteissa toteuttaa pieniä, mutta tarkoituksenmukaisia ja vaikuttavia kehittämistoimia vastuurajoista riippumatta.

Lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin asioihin:

1. Ovatko asiakastarpeet otettu riittävästi huomioon ja ovatko ne tulkittu oikein?

Lähtökohdiltaan asiakastarpeet on otettu huomioon ja ne on tulkittu yleisellä tasolla oikein. Samoin painopisteen siirtyessä ns. pieniin investointeihin perusväylänpidossa reagointinopeus muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin nopeutuu. Vaikka investointien toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ohjelmaa, nopeasti muuttuvat olosuhteet tulevat vaatimaan nopeaa reagointia, joka tänä päivänä ei ole ollut aina mahdollista. Eräänä tällaisena on raportissa mainittu IMO:n tavoite, että Itämeren alueella siirrytään 2015 merenkulussa 0,1 % rikkipitoisuuden omaavan polttoaineen käyttöön. Tällöin, tai mikäli siirtymisaikaan tulee ylimenokausi, tämän jälkeen merenkulun kustannukset tulevat nousemaan merkittävästi, mikä vaikuttaa suoraan rahtitasoon. Tämä puolestaan aiheuttaa todennäköisesti rahtiliikenteen voimakkaan kasvun Ruotsin läpi Suomen ja Euroopan välillä, mistä aiheutuu merkittävä volyymikasvu Suomen ja Skandinavian liikenteessä. Kasvu painottuu pääosin Turun ja Naantalin satamiin, jolloin näiden satamien satamayhteyksien liikenteellinen toimivuus on jatkossa entistäkin tärkeämpää.

2. Näkyvätkö Suomen eri alueiden tarpeet ja näkökulmat riittävästi tahtotilassa?

Painopisteet ovat lähtökohdiltaan oikeat. Eräänä tarkasteltavana näkökulmana tulisi kuitenkin ottaa huomioon se, että olisiko tulevaisuudessa käytettävissä olevien resurssien supistuessa, esim. keskityttävä nykyistä suppeampaan liikenteen solmupiste- ja satamaverkkoon.

3. Vastaako esitetty liikennejärjestelmän palvelutaso riittävästi tarpeisiin?

Sinällään esitetty palvelutaso vastaa palvelutarpeisiin, mutta vähennetyt resurssit aiheuttavat uhan, ettei palvelutasoa pystytä säilyttämään käytettävissä olevin keinoin.

4. Ovatko liikenneverkon kehittämiseen esitetyt resurssit ja painotukset asianmukaiset?

Esitetyt resurssit ovat tarpeisiin nähden niukat ja saattavat nopealla aikavälillä toteutettuna aiheuttaa sen, ettei nyt esitetty aikavälillä päästä asetettuihin tavoitteisiin. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että käynnissä olevien ja päätettyjen liikennehankkeiden sekä elinkaari- ja jälkirahoitushankkeiden sitova rahoitus vuosina 2011-2020 tulisi ottaa erilliseksi nyt esitetyn vuosibudjettiraamin lisäykseksi seuraavan kahden hallituskauden aikana. Lisäksi etenkin siirryttäessä merenkulun väylämaksun osalta ympäristöperusteiseen maksuun, jonka tulee kattaa kauppamerenkulun väylien kulut, tulee tämä toteuttaa alueellisesti ja alustyypeittäin todellisten ympäristö- ja kuluvaikutusten mukaisesti. Saman tyyppistä aiheuttamisperiaatetta tulisi noudattaa myös meriväylien käyttöön liittyvien muiden pakollisten maksujen kuten luotsausmaksujen osalta.

Väylänpidon ja liikennepalveluiden ostojen ja muiden liikennejärjestelmän määrärahojen tulisi ehdottomasti olla sidottuna indeksiin.

5. Mitä asioita tulisi mielestänne painottaa enemmän tai vähemmän?

Merkittävä seikka kokonaisuuden kannalta on ylimenokauteen 2011-2020 vaikuttavat jo aikaisemmin sidotut rahoitus- ja investointikulut ja niiden huomioon ottaminen. Lisäksi ns. pienten investointien osalta tulee korostaa niiden joustavaa käyttöä nopeastikin esiin tulevien tarpeiden mukaan.

Turun kaupunginhallitus katsoo, että suunnitelma ’Liikenneolosuhteet 2035’ antaa hyvän perustan tulevien hallituskausien liikennepolitiikan muodostamiseksi. Suurten tieliikenneinvestointien rahoitustason merkittävä aleneminen tosin herättää huolen tärkeiden maakunnallisten liikennehakkeiden toteutusten lykkääntymisestä. Liikennejärjestelmärahaan liittyy useita avoimia toiminnallisia kysymyksiä, joten tässä vaiheessa siihen ei ole mahdollista ottaa vielä tarkemmin kantaa. Työn jatkokehittämisessä tulisi ottaa huomioon myös edellä olevat kannanotot. Edelleenkehittäminen on perusteltua myös sen vuoksi, että tähän mennessä käytössä olleet rahoitusperiaatteet eivät ole mahdollistaneet valtionsektorin riittävää osallistumista Liikenneviraston linjauksissa tärkeinä pidettyjen, ilmastomuutosta hillitsevien ja yhdyskuntarakenteita eheyttävien liikennehankkeiden rahoitukseen.

Oheismateriaali 1Liikenneolosuhteet 2035

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Liikennevirastolle edellä olevan lausunnon ”Liikenneolosuhteet 2035” –suunnitelmaluonnoksesta.

PäätösKaupunginhallitus päätti antaa Liikennevirastolle edellä olevan lausunnon ”Liikenneolosuhteet 2035” –suunnitelmaluonnoksesta siten tarkistettuna, että kysymyksen 5 vastaukseen lisätään seuraava kappale:

”Raportin tavoitteiden täyttämiseksi Turun seudulla sekä maakunnallisen paikallisjunaliikenteen että pikaraitiotien tulee olla toteutettu ennen vuotta 2035. Henkilöjunaliikenteen matka-aikojen tulee nopeutua oleellisesti nykyisestä myös Turku-Helsinki-yhteydellä.”

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.