Sopimusohjausneuvotteluissa sovitut kehittämistoimenpiteet 2010-2012 ydinprosesseittain tarkasteltuna

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluissa painotetaan ennaltaehkäisevän toimintaa talouden tasapainottamisen vaatimien toimenpiteiden rinnalla. Ennaltaehkäisevän toiminnan tavoitteena on korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen, vaikka sen vaikutukset näkyvät viiveellä. THL arvioi, että korjaaviin palveluihin kohdistuu noin 80 % lasten ja nuorten palveluihin käytetyistä määrärahoista. Painopisteen muuttaminen on myös talouden näkökulmasta merkittävää. Myös korjaavassa toiminnassa kustannusten painopiste on raskaimmassa palvelussa; esim. lastensuojelun kustannuksista v. 2009 avohuollon osuus on 14,9 % ja sijaishuollon 85,1 % (sis. vastaanottokodit). Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien osuus oli 79,2 % (n=2107) ja sijaishuollon palvelujen piirissä (sis. avohuollon tukitoimena sijoitetut) 20,8 % (n=552). Kaikkineen lastensuojelun asiakkaita oli 2659, joka on 7,8 % 0-17-vuotiaista.

Vuoden 2011 talousarvion toteutuminen strategisessa ja operatiivisessa edellyttää palvelusopimuksessa esitettyjä palvelujen rakennemuutoksia. Esitettyjä toimenpiteitä ei ole kaikin osin hyväksytty päätöksenteossa sosiaalityön tulosalueella ja varhaiskasvatuksessa (1-8/2010), ja näin toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat jääneet toteutumatta tai toteutuvat viiveellä. Varhaiskasvatusta koskeva selvitys ylitysuhasta ja sen syistä on käsitelty peruspalvelulautakunnassa 27.10.2010 § (Dn 1217-2010) esitettäväksi kaupunginhallitukselle.

Peruspalvelulautakunta hyväksyi sijaishuollon kehittämissuunnitelman tavoitteen perhehoidon lisäämiseksi ja laitoshoidon vähentämiseksi 17.2.2010 § 72. Suunnitelman keinojen konkretisointi jäi erikseen valmisteltavaksi. Vuodelle 2010 asetettu tavoite on 5 % prosenttiyksikön perhehoidon lisäys vuoden 2009 lähtötasosta. Rakennemuutoksen vuoden 2010 tavoite ei toteudu toiminnan eikä kustannusten osalta. Kehittämissuunnitelman toimenpiteet, jotka eivät ole olleet kiistanalaisia, on kuitenkin jo käynnistetty. Perhehoitoa tukevia toimintamalleja on käynnistetty, perhehoidon tukeen on lisätty mm. tilapäistä henkilökuntaa. Vastaanottokotitoiminnan keskittäminen on käynnissä suunnitelman mukaisesti. Kaste-ohjelmasta on saatu rahoitus seudulliselle perhehoidon kehittämisen pilottihankkeelle, joka voidaan käynnistää vuoden 2011 alussa. Ensi vaiheen tavoitteena on ollut alle 10-vuotiaiden kuluvana vuonna huostaan otettujen lasten sijoittaminen perhehoitoon. Tässä on onnistuttu. Laitossijoitusten vähentämiseen nyt tehdyt toimenpiteet eivät ole vielä johtaneet. Vuoden aikana asiasta käyty keskustelu ja lastensuojelun palvelutarpeen analysointi osoittavat, että rakennemuutoksen toteuttamiseksi toimenpiteitä on ulotettava myös lastensuojelun avohuoltoon. Erityisesti toimenpiteitä vaatii 15-17 –vuotiaiden suuri osuus huostaan otetuista. Sijaishuollon kehittämisen toimenpiteitä valmistellaan parhaillaan tuotavaksi peruspalvelulautakunnan käsittelyyn 8.12.2010 kokoukseen. Lastensuojelun ostopalvelujen seudullinen kilpailuttaminen käynnistetään vuoden 2010 aikana.

Terveydenhuollossa lasten ja nuorten palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman perustasolla. Asetuksen 380/2009 mukainen työ lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on perusta lasten ja nuorten ennaltaehkäiseville palveluille. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tehtävällä ennaltaehkäisevällä työllä on pitkäaikainen vaikutus. Lastenneuvolalla on myös muiden palvelujen kannalta tärkeä palveluohjauksellinen rooli, koska käytännössä koko ikäluokka käy neuvolassa. Omaan erikoissairaanhoitoon ohjautumista on tarkennettu, jotta sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on saatu mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Erikoissairaanhoidon konsultaatioilla perusterveydenhuoltoon pyritään niin ikään vähentämään varsinaisen erikoissairaanhoidon tarvetta. Konsultatiivista työtä kehitetään Remontti-hankkeen Turun piloteissa.

Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen määrärahaan on tehty korotus vuodelle 2010. Vuoden 2011 talousarvioon määrärahaa on varattu vuoden 2010 tasossa. Lapsen omassa kehitysympäristössä tapahtuvalla varhaisella ongelmiin puuttumisella voidaan ehkäistä raskaamman palvelun tarvetta. Varhaiskasvatuksen tukeminen erityispalvelujen konsultaatiolla on osoittautunut hyväksi käytännöksi, jolla voidaan osittain jopa vähentää varhaiskasvatuksen erityistuen tarvetta. Konsultatiivista tukea on kehitetty Remontin pilottihankkeissa, jossa päiväkoteihin, on viety puheterapian ja lastenpsykiatrian osaamista. Tällä tavoin mahdollistetaan puheterapiaa tarvitseville lapsille tukevia toimia jo varsinaisen palvelun odotusaikana.

Toimenpide	aikataulu	vaikutukset 2010	vaikutukset myöhemmin
Sijaishuollon palvelurakennemuutos	hyväksytty 2/2010, toteutus vuosina 2010-2012. Toimenpidesuunnitelma valmistelussa. Viivästyy alkuperäisestä aikataulusta.	Perhehoidon tuen ensimmäiset toimenpiteet käynnistyneet. Toimeenpanon tukemiseen tarvittavat toimet lisäävät palkkamenoja väliaikaisesti.	Perhehoidon osuuden kasvu, perheiden tuen kautta mahdollistuvat kotiutukset, laitoshoidon väheneminen ja huostaanottotarpeen välttäminen vähentävät kustannuksia vuosittain. Arvioitu kustannusvaikutus koko rakennemuutoksen toteuduttua sijaishuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyllä toimintatavalla vuositasolla -1,2 M€ verrattaessa vuoden 2009 toimintatapaan. Kustannusvaikutukset ovat riippuvaisia valittavasta toteuttamistavasta
Tarkoituksenmukainen palvelurakenne terveydenhuollossa – painotusta siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon -         erikoissairaanhoidon konsultaatioiden kehittäminen, yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa	Jatkuva toimintatapa	Vähentää oman ja TYKSin erikoissairaanhoidon käyttöä	Asiakasprosessit ovat sujuvat ja kustannusvaikuttavat.
Ostopalvelujen tarkoituksen­mukaisuuden ja oikea-aikai­suuden systemaattinen arviointi	Jatkuva toimintatapa	Hillitsee asiakaspalvelujen ostojen kustannusten kasvua	Vähentää ostopalvelujen kustannuksia.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessissa sosiaalityön, erikoissairaanhoidon ja kuntoutumispalvelujen toimenpiteet korostuvat. Laman ja työttömyyden vaikutukset näkyvät tukea tarvitsevien nuorten aikuisten kohdalla nopeimmin. Nuorten työttömyyden katkaiseminen on olennaisen tärkeä toimenpide, sen vaikutukset ovat sekä välittömät esim. toimeentulotuen tarpeen vähenemisen myötä että pitkäkestoiset, mikäli syrjäytymiskehitys saadaan katkaistua. Nuoret on ohjattava nopeasti työhön tai opiskeluun ohjaaviin toimenpiteisiin. Toistaiseksi työmarkkinatuen kuntaosuuden saajissa ei alle 25-vuotisiden osalla ole nähtävissä merkittävää kasvua. Nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.  Päihteidenkäyttäjien hoidon kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa ja yhdistettyä mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa tehdään Länsi 2012-hankkeessa

Toimenpide	aikataulu	vaikutukset 2010	vaikutukset myöhemmin
Nuorten työttömyyden katkaiseminen ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen.	Edellyttää jatkuvaa yhteistyötä sosiaalityö ja kuntoutumispalvelujen, nuorisotoimen sekä työhallinnon kanssa.	Ehkäisee toimeentulotukimenojen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua.	Merkittävät taloudelliset vaikutukset, mikäli työttömyyden pitkittyminen pystytään estämään.
Yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta ja hoidon toteuttaminen uuden suunnitelman mukaisesti	Suunnitelma valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Työryhmän esitys päihdehuollon uudesta toteutuksesta lokakuun 2010 loppuun mennessä. Mielenterveyskuntoutujien sijoittaminen tarpeen mukaisiin palveluihin, palvelutasoluokituksen tarkistaminen vuosittain.		Osa säästövaikutuksesta kohdistuu alle 25-vuotiaisiin
Psykiatrian konsultaatiot perusterveydenhuoltoon	jatkuva toimintatapa	Oman erikoissairaanhoidon ja TYKSin käytön väheneminen	Pystytään vastaamaan palvelutarpeeseen, tarkoituksenmukainen palvelurakenne.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Sopimusten mukaiset toimenpiteet ovat sinänsä talouden tasapainottamiseen pyrkiviä ja vuoden 2009 talousarvion sopeuttamistoimenpiteet ovat osittain jatkuneet myös tämän vuoden puolelle ja jatkuvat edelleen.

Painotuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on käynnissä; perusterveydenhuollon kehittämishanke on hyväksytty peruspalvelulautakunnassa. Yhteistyö perusterveydenhuollon, oman erikoissairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä on toiminut ja hillinnyt sairaanhoitopiirin kustannuksia.

Päivystyksen kehittämistyössä on kiinnitettävä huomiota asiakkaiden oikeaan ohjautumiseen. Akuuttia sairaalahoitoa vaativat potilaat on hoidettava oikean hoidonporrastuksen mukaisilla sairaansijoilla, mikä tarkoittaa terveyskeskustasoisten vuodeosastopaikkojen turvaamista. Työikäisten perusterveydenhuollon tasoisten pitkäaikaisempien sairaalapaikkojen tarve on suhteellisen pieni ja rajoittuu lähinnä päihdeasiakkaisiin. Päihteidenkäyttäjien hoidon kehittämistyöryhmä on saanut pohjatyönsä valmiiksi ja yhdistettyä mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa tehdään Länsi 2012-hankkeessa. TALK-hanke (asunnottomuushanke) käynnistyi viime vuoden aikana ja lisää ohjattua asumista kalliimman laitosasumisen sijaan. Päihdehuollon kuntoutumis- ja asumispalvelut on kilpailutettu vuoden 2010 aikana. Kehitysvammaisten asumispalveluiden kilpailutus mahdollistaa palvelurakenteen keventämisen.

Itsenäisesti selviytyvien ydinprosessin osalta suurimmat ylitysuhat ovat vammaispalveluissa ja sosiaalityön avustuksissa. Toimeentulotuen tarpeen määrä ei ole sosiaali- ja terveystoimen hallittavissa, toisaalta kasvu näyttää pysähtyneen vuoden 2009 tasolle. Työllisyysmäärärahan kuntaosuuden kasvua voidaan hillitä työllistämistoimenpiteillä, mikä edellyttää kuntoutumispalveluiden ja sosiaalityön tiivistä yhteistyötä tai asian hallinnoinnin siirtämistä sosiaalityöltä kuntoutumispalveluille. Tällöin työllistämistoimenpiteet pystytään tehokkaammin kohdistamaan oikein ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tästä on tehty esitys peruspalvelulautakunnalle.

Vammaispalvelulain tuomien subjektiivisien oikeuksien lisääntymiseen ei osattu täysin varautua. Kuljetuspalveluiden uudelleen arvioinnilla ja järjestelyllä sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden lisäämisellä pystyttäneen näitä kustannuksia jonkin verran hillitsemään. Asia on käsitelty peruspalvelulautakunnassa 27.10.2010.

Mielenterveyskuntoutujien hoitoketjua on kehitettävä edelleen, asumispalvelujen lisäämiseen on edelleen painetta kalliimman erikoissairaanhoidon sijaan. Mielenterveyskuntoutujien tarpeen mukainen palveluluokitus ja kuntoutustoimenpiteiden vaikuttava kohdentaminen on edellytys asumispalvelujen kustannusten pysymiseen kurissa. Tämä tulee ottaa huomioon päihde- ja mielenterveyssuunnitelman yhdistämisessä ja mietittäessä hoidon uudelleen organisoimista.

Sähköistä asiointia tulee edelleen kehittää kaikilla tulosalueilla, alkuvaiheessa on kiinnitettävä huomiota asianmukaisen tiedon jakamiseen ja itsehoidon tukemiseen sekä asiakasohjaukseen.

Toimenpiteet ja niiden vaikutukset vuonna 2010 ja myöhemmin

Toimenpide	Aikataulu	Vaikutukset 2010	Vaikutukset myöhemmin
Tarkoituksenmukainen palvelurakenne terveydenhuollossa – painotusta siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon -         perusterveydenhuollon kehittämishankkeen toteuttaminen -         erikoissairaanhoidon konsultaatioiden kehittäminen, yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa	Perusterveydenhuollon kehittämishanke käynnistynyt, uusi suunnitelma hyväksytty lautakunnassa lokakuussa 2010. Konsultaatiokäytäntöjä, hoitoketjuja ja yhteistyötä kehitetään jatkuvasti.	Hillitsee erikoissairaanhoidon kustannuksia.	Hillitsee erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta ja hoidon toteuttaminen uuden suunnitelman mukaisesti	Suunnitelma valmis vuodenvaihteessa 2010/2011. Työryhmän pohjaesitys päihdehuollon uudesta toteutuksesta valmis. Mielenterveyskuntoutujien sijoittaminen tarpeen mukaisiin palveluihin, palvelutasoluokituksen tarkistaminen vuosittain.		14 mielenterveyskuntoutujan (5 % kokonaismäärästä) sijoittaminen matalampaan palveluluokkaan tuo arviolta 100.000 euron säästöt vuositasolla.
TALK-hankkeen (asunnottomat) laajentaminen, tuetun asumisen lisääminen	Päihdehuollon tuetun asumisen lisääminen hankesuunnitelman mukaisesti.	100.000 (otettu jo huomioon vuoden 2010 budjetissa)	n. 100.000 €/vuosi
Työllistämistoimenpiteiden tehostaminen, työmarkkinatuen kuntaosuuden määrän hillitseminen.	Selvitetty työmarkkinatuen hallinnoinnin siirto sosiaalityöltä kuntoutumispalveluihin, esitys lautakunnalle lokakuussa 2010.		Pitkäaikaistyöttömyys saadaan katkaistua tehokkaammin, 5 % lasku työmarkkinatuen kuntaosuudessa tuo noin 300.000 säästöt.
Kehitysvammaisten palvelurakenteen keventäminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti.	Asumispalvelut kilpailutettu huhtikuussa 2010. Uusien asumispalveluyksiköiden perustaminen yhteistyössä erityishuoltopiirin kanssa vuonna 2012.		Esimerkiksi 10 laitosasujan sijoittaminen autettuun asumisyksikköön tuo noin 200.000 euron kustannussäästöt kaupungille vuositasolla.
Vammaispalveluiden kuljetuspalveluiden tarpeen uudelleenarviointi ja eri vaihtoehtojen selvittäminen kuljetusten toteuttamiseksi.	Uusi käytäntö hyväksytty lautakunnassa lokakuussa 2010.		Kuljetuspalveluiden myöntäminen sosiaalihuoltolain mukaan vammaispalvelulain sijaan noin 600 asiakkaalle tuo noin 500.000 € säästöt vuositasolla.
Sähköisen asioinnin ja internet-ohjauksen lisääminen kaikilla tulosalueilla	Jatkuva kehitystyö kaikilla tulosalueilla		Säästöjä pitkällä tähtäimellä mm. itsehoidon lisääntyessä.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen 

Palvelujohtaja Seija Arve:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen – ydinprosessin operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tason tavoitteiden toteutumista on arvioitu tulosalueilta kerätyn tiedon perusteella. Strategisten tavoitteiden toteutuminen ja niiden tarkempi aikataulutus merkitsee samalla talouden tasapainoisempaa hallintaa ja palveluiden oikea-aikaisuutta sekä palveluiden parempaa vaikuttavuutta ikäihmisten terveyteen.

Perusterveydenhuollon osalta OPTS:ssa on tavoitteena ikäihmisten oikea-aikainen sairaanhoito. Perusterveydenhuollossa painotetaan iäkkäiden palveluiden suurkuluttajien hoitoprosessin järkeistämistä. Iäkkäiden terveyskeskusasiakkaiden kohdalla hoitosuunnitelmia tulee arvioida vuosittain ja näin toimenpiteillä voidaan vähentää palvelujen käyttäjien käyntikertoja vastaanotolla. Oikea-aikaista sairaanhoitoa tehostaan myös yhteistyönä kotisairaanhoidon lääkärien ja kotisairaanhoitajien kanssa. Geriatrisen arviointiyksikön toimintaa on ehdotettu laajennettavaksi syksyllä 2011, jotta päivystyksen jälkeisellä lyhytkestoisella sairaanhoidolla ehkäistään akuuttien sairaalaosastojen käyttöä.

Erikoissairaanhoidon tulosalueen OPTS- sopimuksen tavoitteena ikäihmisten  on saada hoitoprosessi toimimaan siten, että

* ikäihmisten tarvitsema sairaalahoito on oikea-aikaista ja toteutuu oikeassa hoitopaikassa. Koko vanhusten ydinprosessin kannalta tärkeintä olisi, että oma sairaalahoito pystyy ottamaan päivystyksestä kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat ikäihmiset  kun taas sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä sovitut potilasryhmät ohjautuvat suoraan yliopistosairaalaan.

* sopimukseen lisätään sairaanhoidon/sairaalahoidon kohtaan mittareita, joissa jonojen pituuden ylitettyä tietyt määritellyt raja-arvot, hyödynnetään edullisempia ostopalveluita puitesopimuksilla. Tällä toimenpiteellä parannetaan jononhallintaa ja ehkäistään asiakkaiden hoitamista väärällä hoidonportaalla ja ydinprosessin talouden ylitysuhkaa .

* kesäkuussa 2010 aloitettiin sairaalahoitoprosessin kuvaus, jossa toimintaprosessin kuvauksen lisäksi tunnistetaan hoidon nivelkohdat sekä nimetään ko. kohtien vastuuhenkilöt. Prosessikuvausta laajennetaan vielä potilasvirta-analyyseilla tehostetun palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon molemminpuolisella potilasvirta-analyysilla päivystykseen ja sairaalahoitoon.

OPTS:ssa sovitun tavoitteen mukaisesti kuntoutumispalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi on kuntoutumisen tulosalue ehdottanut muun kuin kuntoutushenkilökunnan kouluttamista tukemaan ikäihmisten kotona selviytymistä tehostamalla mm. erilaisten toimintakykyä kuvaavien arviointimittareiden hyödyntämistä. Näin kuntoutushenkilökunnan kotikäyntejä voidaan kohdentaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta hyötyville ikäihmisille ja heidän laitoshoitoon siirtymistään voidaan myöhentää. Sairaalasta kotiutumistilannetta tuetaan kotiinkuntoutumistiimin avulla.

Ikäihmisten vammaishuoltolain perusteella myönnettyjä kuljetuspalvelujen perusteita tulee tarkastella uudelleen moniammatillisessa yhteistyössä. Tämä tarkastelu on meneillään. Neuropsykologisten ongelmien tunnistaminen ja psykologin antamiin konsultaatioiden parempaan hyödyntämiseen kotisairaanhoidon asiakkaille tulee toteuttaa yhteistyössä ja toimintatapoja uudelleen tarkastelemalla. Tähän ei kuitenkaan tulosalueen budjetissa ole ollut mahdollisuutta kohdentaa rahoitusta.

Vanhuspalveluiden tulosalueen osalta OPTS:ssa on painotettu kotihoidon palveluluokkien asiakkaiden painopisteen muuttamista siten, että toisen ja kolmannen palveluluokan asiakasmäärää pystytään nostamaan, jotta laitoshoitoon joutumista voidaan myöhentää. Kotihoidon sisäisen rakenteen kehittämistä jatketaan ja kotihoidon toiminnan arviointi valmistuu kesäkuussa 2010 ja OPTS:n tavoitteita arvioidaan selvityksen tulosten perusteella. Nyttemmin ensimmäisen palveluluokan asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja kolmannessa sekä neljännessä palveluluokassa määrää on lisännyt lähinnä < 65-vuotiaiden kasvanut osuus. Myös henkilöstön jaksamiseen panostetaan.

Ympärivuorokautisen hoidon hoito­sijoja on vähennetty strategian tavoitteita nopeammin perusparannushankkeiden myötä, mutta vastaavasti lisäystä ei ole strategian mukaisesti ole tapahtunut  tehostetun palveluasumisen OPTS:n tavoitteiden mukaisesti. Tämä näkyy akuuttipaikkojen riittämättömyydessä, kun akuuttipaikoista osa on jatkohoitoa odottavien käytössä.

Pieniä ja haavoittuvia yksiköitä on vanhuspalveluissa siirretty suurempien yksiköiden osaksi ja näin on saavutettu taloudellisesti järkevämpiä kokonaisuuksia.Lisäksi Kaskenlinnan sairaalassa on ylipaikkavalmius, jotta akuuttiosastojen hoitopaikkojen riittävyys turvataan.

Toimenpiteet ja niiden toteuttamisen aikataulu v 2010- ja eteenpäin

Toimenpide	aikataulu	vaikutukset 2010	vaikutukset 2011 ja myöhemmin
Oikea-aikainen sairaanhoito ja sairaalahoito Hoitoketjun toimivuuden varmistamiseksi ja akuuttien sairaalapaikkojen riittävyyden turvaamiseksi on aloitettu hoitoketjun rajapintojen prosessien arviointi. Rajapinnoille määritellään jonojen enimmäispituudet ja jos nämä ylittyvät, aloitetaan toimenpiteet jonojen purkamiseksi ydinprosessin kokonaistaloudellisuus huomioiden ja tulosalueiden välistä osaoptimointia vähentäen. Myös terveyskeskuspäivystyksestä TYKS:iin lähetettyjen ikäihmisten kohdalla lähetteen syyt täytyy perustua yhdessä sovittuihin kriteereihin. Oikean hoidonporrastuksen toteutuessa myös taloudelliset tavoitteet toteutuvat.	kehittämistyö aloitettu ja saadaan valmiiksi elokuussa 2010	varmistaa oikea-aikaisen sairaalahoidon ja oikea-aikaisen jatkohoidon taloudellisuus huomioiden, säästää yliopistosairaalan kustannuksia ja vaikuttaa koko ydinprosessin talouden hallintaan	hoitoprosessin toimivuus paranee entisestään, potilaan hoito oikea-aikaista ja taloudellista - kustannusten hallinta paranee
Palvelurakenteen muutosta jatketaan siten kuin ikääntymispoliittisessa strategiassa on sovittu eli raskaiden laitospaikkojen määrää vähennetään ja tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään; ympärivuorokautisenhoidon sisäinen rakenne muuttuu sovitun mukaiseksi	2009-2012	- 200 laitoshoitopaikkaa ja + 48teh.palveluasumisen paikkaa (oma ja ostettu yhteensä) ja n. 30 paikkaa erityistoimenpiteinä hoitoprosessin jonojen poistamiseksi oikea ympärivuorokautisen hoidon rakenne säästää kokonaiskuluja ja mahdollistaa henkilöstömitoitusten oikean kohdentumisen ja sitä kautta saa aikaan säästöjä, kokonaiskustannukset laskevat	palvelurakennemuutos jatkuu v 2011-2012 aikana kokonaiskustannukset laskevat
Kotihoidon kehittäminen OPTS:n mukaisesti palveluluokkien välistä rakennetta korjatenja kotihoidon vaikuttavuutta parantaen; omaishoidon tuen saajien määrää lisätään OPTS:n mukaisesti Ehkäisevän vanhustyön vaikuttavuuden vahvistaminen Yhteistyö perusterveydenhuollon ja kuntoutumispalvelujen lääkinnällisen kuntoutuksen sekä psykologitoimintojen kanssa lisää hoidon laatua	ikääntymispoliittisen strategian mukaisia tavoitteita palveluluokkien painopisteen muuttamiseksi säännöllisen kotihoidon osalta on tehostettava ja omaishoidon tuen saajien määrää on kasvatettava sopimuksen mukaisesti	ikääntymispoliittisen str. mukaiset aikataululliset tavoitteet vuosille 2009-2012 on asetettu kotihoidon toteutumisen arviointi valmis 6/2010; toimenpiteet aloitetaan ehdotusten mukaisesti, ikäihmisten laitoshoitoon siirtyminen myöhentyy	strategian toteuttaminen jatkuu
Palvelusetelin toteuttaminen asumispalveluihin sekä säännölliseen että tilapäiseen kotihoitoon	asumispalveluihin kokeilu säännöllisen kotihoidon kriteerien mukaisesti	asumispalveluihin syksyllä 2010 kokeilu, kaupungin omaan ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen tarve vähenee	kotipalvelun 1. palveluluokkaan