Asemakaavatoimisto / Anja Latvala 1.4.2010:

 

Asemakaavatoimisto on laatinut 15.12.2009 päivätyn ja 30.3.2010 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen otsikossa mainitulle alueelle. Valmistelu perustuu Trellecon Oy:lle myönnettyyn suunnitteluvaraukseen. Ehdotuksessa esitetään kahden kerrostalon rakentamista uuteen virkistysalueelle muodostettavaan kortteliin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,28 ha, josta korttelialuetta on noin 0,53 ha ja asuinkerrosalaa 7000 k-m2.

 

Nykytilanne

Suunnittelualue on Rusthollinkadun itäpuoleista luonnontilaista kalliometsää. Maaston korkeuserot ovat huomattavat.

 

Tavoitteet

Kaavoituksen tavoitteena on lähiön täydennysrakentaminen kahdella uudella asuinkerrostalolla. Uittamon asukasluvun kasvattaminen, uudisasuntojen tarjonta olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuen on täydennyskaavoituksen strateginen peruste.

 

Kuuleminen

Valmisteluvaiheessa saadut mielipiteet on käsitelty luonnosvaiheessa. Myöhemmin on tullut vielä 2 hanketta vastustavaa mielipidettä:

 

- kaksi Rusthollinkadun asukasta esittää, että alueelle ei toteuteta muutosta (samansisältöinen mielipide on esitetty jo luonnosvaiheessa)

 

-Turkuseura esittää, että hankkeesta luovutaan. Mielipiteessä viitataan mielipidekirjoitukseen, jossa on esitetty muinaishaudan sijaitsevan alueella. Alue on kaavan valmistelun käynnistyessä tutkittu Museokeskuksen toimesta, eikä muinaismuistoja sijaitse alueella.

 

Lausunnot

15.12.2009 päivätystä ehdotuksesta pyydettiin seuraavat lausunnot:

 

Kiinteistöliikelaitos, Turku Energia sähköverkot, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, joukkoliikennetoimisto: ei huomautettavaa.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus: ei lausunnonantamistarvetta.

 

Rakennusvalvontatoimisto: Asemakaavamääräyksen mukaan pihakannen alle saa sijoittaa esim. asuntoja rakennusoikeus ylittäen jopa kolmeen kerrokseen. Epämääräinen kaavamääräys johtaa rakentamiseen, jossa kerrosalan määrä maksimoidaan, mikä johtaa huonolaatuiseen rakentamiseen, jossa asumista sijoitetaan kelvottomiin tiloihin.

 

Asemakaavatoimisto on poistanut asuntojen rakentamisen kellarikerroksiin sallivan määräyksen.

 

Vesiliikelaitos: Vesijohto ei sijaitse alueen välittömässä läheisyydessä, mutta se voidaan toteuttaa nykyisiä jätevesi- ja hulevesiviemäreitä varten kaivettuun ”roiloon”.

 

Suunnittelutoimiston kanssa on neuvoteltu (ei kirjallista lausuntoa): Kaavaehdotukseen on tehty liikenneturvallisuutta parantava muutos, rakennusalan rajaa on siirretty tontin rajalta. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi pysäköintinormia on lievennetty.

 

Ympäristönsuojelutoimisto toteaa, että hankkeeseen voidaan ottaa kaksi vastakkaista ympäristönäkökulmaa: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen noudattaa kestävän kehityksen periaatetta. Toisaalta kyseisellä kallioalueella on nykyisille asukkaille huomattava maisemallinen ja virkistyksellinen merkitys, joka rakentamisen myötä oleellisesti heikkenee. Ympäristönsuojelutoimisto on vastustanut hanketta maisemallisin ja virkistyskäytön perustein. Toimialaltaan toimistolla ei ole huomautettavaa.

 

Asemakaavatoimisto: kaavamääräyksiä on selkeytetty ja täydennetty. Mm. tontin aitaaminen on kielletty ja leikki- ja oleskelutiloista on annettu määräys.

 

Asemakaavanmuutosehdotus

Ehdotuksessa esitetään alueen täydennysrakentamista kahdella asuinkerrostalolla. Kerrosluvut ovat VIII ja IX.

 

Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,28 ha, josta korttelialuetta noin 0,53 ha ja asuinkerrosalaa 7000 k-m2. Pihakannen alle ja asuinkerrostalojen kellarikerroksiin sijoittuu arviolta 3000 k-m2 autonsäilytys ym. kaavamääräyksin sallittuja tiloja, jotka saa rakentaa kaavassa mainittu kerrosala ylittäen.

 

Uusi kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK-1 ja puisto lähivirkistysalueeksi VL.

 

Autopaikkoja on rakennettava 1 asuinkerrosalan 80 m2 kohti. Piha- ja leikkialueista on annettu kaavamääräykset.

 

Osa puistosta on liitetty Rusthollinkadun katualueeseen, jotta voidaan rakentaa jalkakäytävä.

 

Asemakaavatoimisto/Anja Latvala 28.9.2010:

 

Ns. Ratsumiehenpuiston asemakaavanmuutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 10.5.-8.6.2010. Tänä aikana ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus.

 

As. Oy Pitkäsalmi (noin 200 asuntoa), As. Oy Puomi (58 asuntoa), As. Oy Meritupa (20 asuntoa), As. Oy Naakeli (31 asuntoa), As. Oy Ratsumies (114 asuntoa), As. Oy Turun Rustholli (117 asuntoa), As. Oy Touvi (31 asuntoa), As. Oy Ratsukonkatu (34 asuntoa), 6.6.2010:

 

Vaadimme Ratsumiehenpuistoon kerrostalorakentamista varten suunnitellun uuden korttelialueen hylkäämistä.

 

Perusteluina muistutuksessa esitetään seuraavaa:

 

1) Ratsumiehenpuisto on maisemallisesti arvokas kokonaisuus kalliomuodostumineen ja vaihtelevine kasvustoineen, joten se on tärkeä osa asuinalueen virkistys- ja ulkoilumaastoa, joka on aikaisemmilla kaavamääräyksillä luonnonpuistoksi ja lähivirkistysalueeksi osoitettu. Suunniteltu rakentaminen rikkoo tämän kokonaisuuden, heikentäen olennaisesti maisema-arvoja ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

 

2) Suunniteltu rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä kapealle ja mutkaiselle Rusthollinkadulle. Samalla lisääntyvät liikennemelun ja saasteiden haitat viereisten rakennusten asukkaille sekä vaaratilanteet jalankulkijoille ja pyöräilijöille, erityisesti lapsille. Rakennusaikana nämä haitat ja vaaratilanteet lisääntyisivät vielä kohtuuttoman paljon.

 

3) Rusthollinkadun alueella on jo tällä hetkellä huomattavaa vajausta pysäköintipaikoista. Tätä vajausta lisää uusien asukkaiden toisten tai kolmansien autojen pysäköintitarve ja vierailupysäköinti.

 

4) Rakentaminen edellyttää saatujen selvitysten mukaan laajamittaisia louhintatöitä jo rakennetun asuntoalueen keskellä. Näiden töiden aiheuttamana koituu riskejä asukkaille sekä rakenteiden ja putkistojen rikkoutumisvaaraa viereisille rakennuksille, jota ei ole otettu riittävästi huomioon.

 

5) Suunnitellut rakennukset heikentävät olennaisesti As Oy Pitkänsalmen talojen (kortteli 17) sekä eteläpuolella sijaitsevien As Oy Puomin ja As Oy Merituvan (kortteli 29) meri- ja puistonäköaloja kalliomaiseman muuttuessa täysin siitä, jota he ovat asunnon hankkiessaan ja kaavaan luottaen arvostaneet. Nämä näköalat ja puiston virkistyskäyttö ovat olleet merkittävänä perusteena asuntojen hankinnalle ko. alueelta.

 

6) Asemapiirroksen mukaan uuden korttelin eteläisempi 9-kerroksinen talo ja siihen liittyvät kaksikerroksiset autohallirakenteet muodostavat jyrkän kalliorinteen takia n. 40 metriä pitkän ja keskimäärin n. 7 metriä korkean betonimuurin tai louhostäytön (2-kerroksinen autohalli) viimeksi mainittujen yhtiöiden taloihin päin.

 

7) Uudisrakennuksen ensimmäisen kerroksen ollessa +30,5 korkeusasemassa, syntyvän sokkelin tai louhostyön korkeus, alapuolella sijaitseviin asuntoihin näkyvänä, olisi suurimmillaan n. 12 m.

 

8) Uusi rakennusmassa (7000 k-m2) on suunniteltu merkittävästi suuremmaksi kuin niihin läheisimmin liittyvissä eteläpuolen kohteissa (3 taloa yhteensä 4000 k-m2).

 

Pitkäaikaisina turkulaisina emme halua vastustaa täydennysrakentamista yleisesti, mutta asukkaiden henkireikinä toimivia, hienoja puistoalueita, ei mielestämme tule käyttää lisärakentamiseen. Rakentamisen jälkeen ne eivät ole parantamassa asuinympäristön viihtyisyyttä, jota lienee Turussakin tarkoitus edistää hyvällä suunnittelulla.

 

Asemakaavatoimisto

Asemakaavan valmisteluvaiheessa kaavahankkeesta jätettiin 19 mielipidettä. Näissä kirjelmissä on tuotu esille kaikki nyt muistutuksessa olevat näkökohdat. Nämä kirjelmät on käsitelty luonnosvaiheessa.

 

Tiivistettynä luonnosvaiheen mielipidekirjeissä vastustettiin asemakaavanmuutosta, koska sen mahdollistama asuinkerrostalojen rakentaminen tuhoaa alueen luonnonvaraista kalliomaisemaa ja vähentää oleellisesti virkistyskäyttömahdollisuuksia. Lisäksi epäiltiin olemassa olevien asuinkerrostalojen merinäköalojen kaventumista ja ajoneuvoliikenteen lisääntymistä. Rakennusaikaisen räjäytystyön pelättiin vaurioittavan olemassa olevien kerrostalojen rakenteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin kolmen asuinkerrostalon rakentamista, mutta sen sijaan luonnoksessa esitettiin kahden kerrostalon ratkaisumallia, jolla säästettiin metsäistä kalliomaastoa ja rajoitettiin vähemmän ylempänä sijaitsevien kerrostalojen merinäköaloja.

 

Asemakaavanmuutos laaditaan alueidenkäytön valtakunnallisten tavoitteiden, Turun kaupungin strategian, maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti: uutta asuinrakentamista osoitetaan olemassa olevaa kaupunkirakenteeseen sitä eheyttäen.

 

Yhdyskuntarakenteen täydentäminen uudisrakentamalla on valtakunnallisesti todettu suositeltavaksi toiminnaksi:

 

- alue sijaitsee olemassa olevien verkostojen vieressä

 

- alue tukeutuu olemassa oleviin joukkoliikennereitteihin, mikä mahdollistaa liikenteen aiheuttamien päästöjen määrän vähenemisen

 

- uudisrakentaminen monipuolistaa asuntokantaa

 

- palvelujen säilyminen on mahdollista, kun asuinalueen väestöpohja ei pienene asumisväljyyden kasvaessa.

 

1) Rakentaminen sijoittuu virkistysalueelle. Täsmällisiä matemaattisia ohjearvoja puistojen riittävyydestä ei ole olemassa. Voidaan kuitenkin todeta, että asumisväljyyden kasvu on aiheuttanut alueen ikääntyessä sen, että virkistysalueen määrä suhteessa asukasmäärään on kasvanut, joten virkistysalueen osan kaavoittaminen korttelimaaksi, ei heikennä asukkaiden virkistäytymismahdollisuutta. Ehdotetun korttelin pohjois- ja eteläpuolella on säilytetty yhteys virkistysalueelle. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevien virkistysalueiden lisäksi Uittamolta on hyvin saavutettavissa Ispoisten puistotien takana sijaitseva laaja virkistysalue ja etelä- ja länsipuolella on Pitkäsalmen rantojen virkistysalueet. Ehdotettu rakentaminen on sijoitettu niin, että herkimmät luonnonmuodot jäävät koskemattomiksi.

 

2) Eheyttävä yhdyskuntarakenne vaikuttaa henkilöautoliikenteen kasvua hillitsevästi, mutta kaavan toteuttamisen myötä alueen asukas- ja käyttäjämäärät lisäävät liikennettä paikallisesti. Ehdotettuun kortteliin sijoittuu asuntoja joten liikenne on työmatka- ja asiointiliikennettä. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi asemakaavanmuutosehdotukseen on sisällytetty mahdollisuus rakentaa jalkakäytävä myös Rusthollinkadun itäreunalle.

 

3) Asemakaavassa on edellytetty pysäköintipaikkoja rakennettavaksi korttelin tarpeisiin 1 ap 80 asuinkerrosneliömetriä kohti. Joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus on omiaan vähentämään yksityisautoilun tarvetta ja siten myös autopaikkamäärää.

 

4) Nykyinen räjäytystyötekniikka ei ole uhka olemassa oleville rakennuksille. Rakentamismääräyskokoelma edellyttää, että rakentamisen yhteydessä huolehditaan siitä, että naapurien rakenteille ei aiheuteta vaurioita. Katselmuspöytäkirja tehdään ennen töiden aloittamista ja rakennustyön jälkeen. Tämän toteuttamisesta huolehtii rakennusvalvonta tavanomaisena valvontatoimena.

 

5) Pistemäinen rakennustyyppi, jota naapurikorttelitkin edustavat, jättää näkymiä virkistysalueille.

 

6) ja 7) Pysäköintitasojen julkisivut ja rakennusten sokkelit on määrätty aukotettavaksi ja käsiteltäväksi julkisivumaisesti.

 

8) Eteläpuolen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 7200 k-m2, josta on käytetty rakennuslupiin perustuvien tilastojen mukaan 7127 k-m2.

 

Asemakaavatoimisto katsoo, että ympäristö- ja kaavoituslautakunnalla on ollut tiedossa muistutuksessa esitetyt naapuruston esittämät kannanotot asemakaavanmuutosehdotusta hyväksyessään eikä muistutuksessa ole esitetty uusia näkökohtia, joiden perusteella asemakaavanmuutosehdotusta tulisi muuttaa.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 20.4.2010 esittänyt, että 15.12.2009 päivätty ja 30.3.2010 lausuntojen perusteella muutettu Uittamon kaupunginosan Ratsumiehenpuiston ja Rusthollinkadun osille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään.

 

Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako: (Uittamo) 46-35 tontti 1.

 

Lautakunnan päätös on tehty äänin 8-5 vähemmistön oltua asemakaavanmuutosehdotuksen hylkäämisen kannalla.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 12.10.2010 päättänyt esittää muistutusta koskevana lausuntonaan, että As. Oy Pitkäsalmen ym. muistutus ei anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen.

 

Lautakunnan päätös on tehty äänin 7-5 (1 tyhjä) vähemmistön oltua sillä kannalla, että muistutusta koskevana lausuntona esitetään muistutuksen huomioimista ja kaavaehdotuksen hylkäämistä.

 

Liite 1                                 Selostus

 

Liite 2                                 Kartta

 

Liite 3                                 Tilastolomake

 

Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutos- ja tonttijakoehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 15.12.2009 päivätyn ja 30.3.2010 lausuntojen perusteella muutetun Uittamon kaupunginosan Ratsumiehenpuiston ja Rusthollinkadun osien asemakaavanmuutosehdotuksen.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako: (Uittamo) 46-35 tontti 1.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

 

Ehdotus       Kaupunginhallitus päättää tehdä edellä olevan ehdotuksen kaupunginvaltuustolle.