Yleiskaavatoimisto/Olavi Ahola 14.6.2010:

Suunnitteluvaiheet

Suunnittelutyö on alkanut vuoden 2007 keväällä. Konsultti on laatinut raportit perusselvityksistä, kolmesta vaihtoehtoisesta rakennemallista, rakennemallien arvioinnista ja vuorovaikutuksesta. Kaavaprosessissa on järjestetty perusteellisesti kansalaisten kuuleminen ja osallistuminen kaavan laadintaan kaavaprosessin alusta lähtien.

Suunnitelmasta laadittiin kolme rakennemallivaihtoehtoa, jotka ovat nähtävänä internetissä ja joita on esitelty asukastilaisuudessa 13.3.2008. Rakennemalleja käsiteltiin lautakunnassa keväällä 2008, jolloin jatkotyön pohjaksi valittiin ns. synteesimalli, jossa maankäyttö esitetään pääasiassa Airisto-mallin, mutta tieverkko Salmikaupungin mukaisena. Vastmäen ja Friskalanlahden välisen alueen maankäyttö osoitetaan Salmikaupunki-mallin mukaisena.

Hirvensalon kokonaisrakenne osayleiskaavaluonnoksessa

1.3.2009 voimaan astuneet uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat voimakkaasti kestävän kehityksen mukaisen alue- ja palvelurakenteen eheyttämistä ja toimivan joukkoliikenteen edellytysten luomista. Nyt tulee uuden strategian turvin saada aikaan uusi kokonaisrakenne Hirvensaloon.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole varauduttu osayleiskaavoissa esitettyihin kehityssuuntiin Turun saarille. Hirvensalon lounais-länsiosan kehitettävät alueet ovat suurelta osin maakuntakaavan virkistys- tai maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Tämän vuoksi maakuntakaavan muutos olisi pantava pikimmiten vireille.

Hirvensalon osayleiskaavoituksessa on yhdistetty edellä kuvatut kaupunkiseudun “vuosirengas“ ja “erillisyhdyskunta“ -kasvumallit toisiinsa ja korostettu mantereen ja meren välistä tilasekvenssiä. Kaupunkiseudun kokonaisrakenteen eheyttämiseksi on lisä- ja täydennysrakentaminen pyritty ohjaamaan määrätietoisesti kahden joukkoliikenteen kehityskäytävän varrelle – hevosenkengän muotoon.

Uuden ajattelun mukaisena tavoitteena on pikkukaupunkimainen asuinympäristö, jossa on niin pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja kuin omakotitalojakin ja jotka kytkeytyvät sekä joukkoliikenteeseen että luontoon. Palvelut ovat helposti saavutettavissa, koska saaren liikenne perustuu tehokkaaseen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen verkostoon.

Saaren eri osa-alueille luodaan oma identiteetti. Rakennetut ja rakentamattomat alueet erottuvat selkeästi toisistaan.

Hirvensalon tärkeimmät kehittämisalueet ovat:

- Uusi keskusta uuden sillan ja Kakskerrantien ympärillä (osa-alue 4).

- Nykyinen keskusta urheilupalvelualueineen ja Pitkäsalmen ranta-alueineen (osa-alue 1 etelä).

- Lauttaranta–Latokari (osa-alue 1 pohjoinen)

- “Kanavakaupunki” Särkilahden ja Jänessaren välissä (osa-alue 8).

- “Airistonranta” Tammiston alueella (osa-alue 7).

Näitä yhdistävät toisiinsa pääkokoojakadut, jotka ovat joko nykyisiä, parannettavia katuyhteyksiä tai kokonaan uusia väyliä. Katualueilla varaudutaan joukkoliikenteen kehittämistarpeisiin – myös pikaraitiovaunua ajatellen. Pääosin uusien asuntoalueiden lisäksi jatkuu asemakaavoitus Hirvensalon keski- ja eteläosissa. Uutta pitkän tähtäyksen täydennysrakentamista esitetään Maanpäähän – ranta-asutuksen kaavallisiin ratkaisuihin liittyen ja arvokas maisema huomioon ottaen. 

Suunnitelma ja sen tavoitteet osa-aluekohtaisesti

Osa-alueittaisia ratkaisuja on kuvattu ja visualisoitu tarkemmin selostuksessa.

1. Pohjoisranta

Rantavyöhykkeelle sijoitetaan kaupunkimaista, arvokkaaseen Aurajokisuun kulttuuriympäristön kaupunkimaisemaan soveltuvaa rakentamista. Asumisen ohella alueelle sijoittuu merellisiä palveluita, työpaikkoja ja vapaa-ajantoimintoja, jotka ryhmittyvät rantatorien ja raittien ympärille. Uusi kevyen liikenteen silta rakennetaan Korppolaismäen suuntaan. Kokoojapuistokatu on alueen sydän.

Syvälahden alue täydennysrakennetaan julkisia, kaupallisia ja vapaa-ajan palveluja tarjoavaksi paikalliskeskukseksi. Merellistä identiteettiä vahvistaa kanava. Peurakallion etelärinteeseen ja nykyiselle golfalueelle esitetään uusi asuntoalue.

2. Moikoinen

Alue pysyy pääosin nykyisellään. Eteläreunaan esitetään uutta pientalorakentamista rajaamaan alue kohti etelää ja uutta keskustaa. Uusi venesatama on osoitettu asuntoalueen kaakkoispuolelle ja uuden sillan tuntumaan.

Uuden sillan valmistuttua Kakskerrantie rauhoitetaan puistokatumaiseksi kokoojakaduksi. Täydennysrakentamista voidaan sijoittaa kadun varrelle.

3. Kukola – Toijainen

Pientalovaltaista rakentamista jatketaan nykyisin jo suunnitteilla olevien asemakaava-alueiden laajuudessa kohti länttä. Illoistenjärven länsi- ja pohjoispuolella säilytetään kuitenkin harvaan rakennettu maaseutumaisema.

Kakskerrantien varrella tapahtuu uuteen keskustaan liittyvää täydennysrakentamista.

4. Uusi keskusta – Vaahemäki

Hirvensalon uudelta sillalta johtavan sisääntuloväylän ja uudelleen linjatun Kakskerrantien ympärille rakennetaan koko Hirvensaloa (ja Kakskertaa–Satavaa) palveleva keskus. Kaupallisten palvelujen lisäksi siihen sijoitetaan myös julkisia toimintoja. Keskustaan rakennetaan myös kerrostaloja, palveluasuntoja ja tiivistä pientaloasumista. Uuden sillan ja keskusta-alueen ympäristöllisen laadun avulla luodaan Hirvensalolle vetovoimainen identiteettialue.

Kakskerrantien uusi linjaus mahdollistaa tehokkaampaa maankäyttöä ja nykyisten asuinkortteleiden suojaamista liikenteen melulta. Linjaus mahdollistaa myös Kakskerrantien parannuksen joustavan toteuttamisen. Katualueelle voidaan sijoittaa myös pikaraitiotie, tavoitteena elävä kaupunkimainen bulevardi.

5. Kaakkoisranta

Natura- ja luonnonsuojelualueiden reunoille jää avoin viljelyvyöhyke. Myös Iso-Vihtilä kesähuviloineen jää nykyiselleen.

Kaistarniemeen ja Papinsaareen voidaan osoittaa jonkin verran täydennysrakentamista.

Vastmäen koillisrinteeseen esitetään tehokkaampaa asuntorakentamista Haarlan lähipalvelukeskukseen tukeutuen ja pientaloasumista rantavyöhykkeen tuntumaan. Maunulan alueelle Friskalan kortteleiden eteläpuolelle esitetään pientaloalue.

6. Haarla

Haarlan keskustaa pyritään vahvistamaan siten, että se palvelee myös Kakskerran ja Satavan asutusta.

Alueelle osoitetaan uutta pientaloasumista pääosin peltoalueelle, mutta maastonmuotoihin ja olevaan asutukseen tukeutuen. Haarlanlahden rannalle osoitetaan laaja, monia mahdollisuuksia tarjoava Haarlanlahden virkistysalue.

7. Airistonranta

Suunnitelmassa Airistonranta muodostaa hevosenkengän muotoisen joukkoliikennekäytävän lounaispäätteen, jonne luodaan merellinen pikkukaupunki. Tavoitteena on, ei vain Hirvensalolle vaan koko kaupungille ainutlaatuinen, vetovoimainen ympäristö, jossa on asumisen lisäksi mereen ja veneilyyn liittyviä toimintoja ja palveluja. Kortteli- ja satama-alueita rakennetaan osittain myös täyttömaalle. Joukkoliikenteen kannalta optimaalisesti uudelleen linjatun Tammistontien varrella on myös tehokkaamman asumisen alueita.

Oriniemi on pääosin nykyisellään. Häppiläntielle tarvitaan pyöräilykaista tai erillinen pyörätie kaavaluonnokseen merkityltä osalta.

8. Kanavakaupunki

Kanava, joka parantaa veden kiertoa, avaa uusia mahdollisuuksia pienveneilylle (pois ruotsinlaivojen reitiltä) ja luo kehykset hollantilaistyyppiselle urbaanille, matalalle asuntorakentamiselle. Särkilahden pohjukkaan, maisemalliseen solmukohtaan ja joukkoliikennerungon (hevosenkengän) päähän sijoittuu korttelirakenteen keskittymä palveluineen.

9. Illoinen

Illoinen ja Häppilä säilyvät osayleiskaavassa rakentamattomina nykyisissä pihapiireissä tapahtuvaa täydennysrakentamista lukuun ottamatta. Alue edustaa Hirvensalon kokonaisilmeen kannalta arvokasta yhtenäistä maaseutumaisemaa.

Alueen halki rakennetaan pyöräily- ja ulkoiluyhteydet Airistonrannalta kohti Lauttarantaa. Myllyrauman ylitysmahdollisuuksia Maanpäähän tutkitaan.

10. Maanpää

Maanpään alueen AP-2/res -alueiden käyttöönotto asemakaavoituksella on suunniteltu tapahtuvaksi vasta vuoden 2020 jälkeen. Täydennysrakentaminen ja olevan rantarakentamisen täydentäminen on tehty kaavamääräyksin mahdolliseksi, mutta alueen sisältyminen maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä arvokkaan rakennuskannan suojelutavoitteet asettavat tiukat ehdot alueen detaljisuunnittelulle.

11. Kulhon saari

Virkistys- ja suojelualuetta, loma-asutus nykyisten alueiden mukaisena, osa suojeltuna. Varaus veneyhteydelle Papinsaaresta.

Palvelut

Asuntoaluekohtaisia palveluja voi sijoittua kaavamääräyksen mukaisesti asuntokortteleihin. PK-merkinnällä on osoitettu olemassa olevia palvelualueita, kuten Moikoisten toiminta- ja palvelukeskus sekä Suvituuli. Sekä julkisia että yksityisiä palveluja voidaan osoittaa C-alueille, jotka sijoittuvat nykyisten palvelukeskittymien alueille ja uusiksi keskuksiksi Vaahemäkeen, Airistonrantaan ja Kanavakaupunkiin.

Liikenne, joukkoliikenne, infrastruktuuri

Liitteenä liikenneverkkokuva, jossa on esitetty joukkoliikenteen kehityskäytävät/pääkadut, muut joukkoliikenneväylät, pyörätiet sekä satama/venepaikkavaraukset. Lisäksi on esitetty joukkoliikenteen edullisuusvyöhykkeet, joilla tarkoitetaan alueita, jotka sijaitsevat 400 m:n etäisyydellä väylästä.

Oheisaineistona ovat uuden sillan vaikutusten arviointiraportti, saarten joukkoliikenneselvitys ja Joukkoliikenne 2020 –raportti.

Infrastruktuurin rakentaminen etenee alueiden käyttöönoton mukana. Maanpään alue on esitetty asemakaavoitettavaksi vuoden 2020 jälkeen.

Aluekohtaisesti on tarpeen tehdä käyttöönottoselvityksiä mm. maantäyttöjen ja hulevesien hallinnan vuoksi.  Alle korkeustasojen 3-5 m olevien alueiden rakentamista pitää tutkia erittäin kriittisesti.

Luonto ja maisema, rakennussuojelu

Kaavaselostukseen sisältyvän luontoselvityksen vaikutusta kaavaratkaisuihin on arvioitu myös selostuksen vaikutusarvioinnissa. Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty tässä vaiheessa vain viralliset luonnonsuojelualueet ja -kohteet, luontotyypit ym. sekä muinaismuistot.

Rakennussuojelukohteet Turun museokeskuksen inventoinnin perusteella on merkitty kaavakartalle. Kohdeluettelot ovat liitteenä.

Avoimien maisemien säilymistä on pidetty Hirvensalon maisemakuvalle erittäin tärkeänä. Luonnoksessa on pyritty osoittamaan avoimet peltoalueet niin laajoina, että peltoviljely voi niillä jatkua. Avoimet rannat, vesijätöt ym. alueet tulisi hoitaa siten, että näkymät vesille säilyvät.

Maakuntakaavan kulttuuriympäristön kannalta tärkeä alue sekä arvokkaat maisema-alueet Hirvensalon pohjois-luoteisosassa on osoitettu kaavakartalla.

Virkistys

Viheralueet, pyörä- ja ulkoilureitit sekä rantaanpääsykohdat on näytetty liitekartalla, osalla näistä on uintimahdollisuus ja/tai esim. kanootilla rantautumismahdollisuus. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi on varattu Syvälahden laskettelumäen ja reittien alue sekä Haarlanlahden virkistysalue.

Virkistys- ja vapaa-alueet ovat suurimmaksi osaksi olemassa olevia, samoin kuin reitit, eivätkä edellytä suuria investointeja.

Liite 1Luonnoksen selostus

Liite 2Luonnoskartta

Liite 3Rakennussuojelukohteet 1 ja 2 = seudulliset ja paikalliset

Liite 4Viheralueet, pyörä- ja ulkoilureitit sekä rantaanpääsykohdat

Liite 5Liikenneverkkokuva; joukkoliikenteen väylät, pääkadut, pyörätiet sekä satama/venepaikkavaraukset

Oheismateriaali 1Hirvensalon uuden sillan (Uittamonsilta) vaikutusten arviointi mantereen puolella, 24.3.2009

Oheismateriaali 2Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran joukkoliikenneselvitys, 14.8.2008

Oheismateriaali 3Joukkoliikenne 2020 -raportti

Oheismateriaalit 1-3 jaetaan paperisina vain jäsenille ja varajäsenille.

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 21.5.2010 päivätty Hirvensalon osayleiskaavaluonnos hyväksytään, asetetaan julkisesti nähtäville mielipiteiden ilmaisemista varten ja että luonnoksesta pyydetään lausunnot.

PäätösAsia pantiin pöydälle Karin ehdotuksesta Sundqvistin kannattamana yksimielisesti.

Pöydältä 22.6.2010 § 342.

PäätösAsia pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi Hellsténin Karin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 10.08.2010 § 373.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti kolmeksi viikoksi.

Asian esitteli ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen.

Pöydältä 24.8.2010 § 408.

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 21.5.2010 päivätty Hirvensalon osayleiskaavaluonnos hyväksytään, asetetaan julkisesti nähtäville mielipiteiden ilmaisemista varten ja että luonnoksesta pyydetään lausunnot. Samalla lautakunta päättää tarkentaa osayleiskaavaluonnosta siten, että suunnitellun yhtenäiskoulun paikaksi merkitään Syvälahden keskustatoimintojen alue.

PäätösAsia pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti.

Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta päätösehdotuksesta.

Kokouksessa jaettiin pöydälle oheismateriaali 4. (Kouluvaihtoehtojen vaikutusten arviointitaulukko)

Pöydältä 14.9.2010 § 446.

PäätösYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että 21.5.2010 päivätty Hirvensalon osayleiskaavaluonnos hyväksytään, asetetaan julkisesti nähtäville mielipiteiden ilmaisemista varten ja että luonnoksesta pyydetään lausunnot. Samalla lautakunta päätti tarkentaa osayleiskaavaluonnosta siten, että suunnitellun yhtenäiskoulun paikaksi merkitään Syvälahden keskustatoimintojen alue.

Lisäksi lautakunta päätti

Sundqvistin Aaltosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta äänin 12-0, yksi tyhjä, että

1. Kaakkoisrannalla (osa-alue 5) Rauhaniementie, Kakskerrantie ja Kaistarniementie muodostavat rajan, jonka sisälle ei tule rakentaa.

Perustelu: Friskalanlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura-verkostoon. Lisäksi se on listattu Bird Life Suomen tärkeisiin lintukohteisiin. Jotta alue pysyy linnuston kannalta houkuttelevana, tulee sen ja asutuksen väliltä tulevaisuudessakin löytyä puskurivyöhyke.

2. Kaavaluonnosta tulee tarkistaa niin että Ruotsalaismetsän ja Pohjoismäen metsäalueiden välinen yhteys ekologisena käytävänä turvataan.

Perustelu: Pienten, pirstoutuneiden metsäalueiden säästäminen ilman ekologisia käytäviä (eli reittejä joita eläimet käyttävät liikkuakseen alueelta toiselle) ei turvaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Hellsténin Karin kannattamana tekemästä ehdotuksesta äänin 11-0, 2 tyhjää, että

3. Suunnitellun yhtenäiskoulun paikaksi merkitään Syvälahden keskustatoimintojen alue, johon sen lisäksi voi asemakaavoittaa myös asuinkerrostalojen kortteleita, kerrosluku VI-VIII,

4. Saaren pohjoisosassa, vanhan sillan paikasta etelään sijaitseva nykyinen venetelakka- ja -laiturialue pysytetään veneilyä palvelevana alueena merkitsemällä se venesatama/venetelakka-alueeksi LV,

5. Pohjoisosan kevyenliikenteen silta tulee toteuttaa purjeveneiden kulun mahdollistavalla avattavalla silta- tai föriratkaisulla,

6. Lisäksi lautakunta esittää, että uuden sillan suunnittelu aloitetaan välittömästi nopeutetulla aikataululla.

Käsittelyn aikana Oksanen teki Talvitien kannattamana ehdotuksen asian palauttamiseksi liitteessä mainituin perustein. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 10-3. Palautuksen puolesta äänestivät Oksasen lisäksi Talvitie ja Luoto. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Mäki, Mastomäki, Sundqvist, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén.

Liite 6            Oksasen palautusehdotuksen perustelut

Lisäksi Oksanen teki Talvitien kannattamana ehdotuksen yleiskaavaluonnoksen hylkäämiseksi. Oksasen ehdotus hävisi päätökseksi tulleelle ehdotukselle äänin 11-2. Oksasen hylkäysehdotuksen puolesta äänestivät Oksanen ja Talvitie. Päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Mäki, Mastomäki, Sundqvist, Luoto, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén.

Edellä 1 ja 2 kohdista äänestettäessä Talvitie äänesti tyhjää. Sundqvistin ehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Oksanen, Mäki, Mastomäki, Sundqvist, Luoto, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén.

Edellä 3-6 kohdista äänestettäessä Oksanen ja Talvitie äänestivät tyhjää. Hellsténin ehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Mäki, Mastomäki, Sundqvist, Luoto, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén.

Tämän lisäksi lautakunta merkitsi yksimielisesti tiedokseen seuraavat mielipiteet:

Aaltosen Kerttulan kannattamasta tekemästä ehdotuksesta

Esitän, että Hirvensalon osayleiskaavan jatkovalmistelussa huomioidaan, että saarten laajamittaisempi rakentaminen toteutetaan palvelut ja infra edellä. Tällöin varmistetaan saarten vetovoimaisuus asuinalueena myös jatkossa.

Sundqvistin Mastomäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta

1.     Pohjoisrannalle suunnitellun kevyen liikenteen sillan rakentaminen on kytkettävä Pohjoisrannan osa-alueen rakentamiseen. Näin taataan kevyelle liikenteelle sujuva yhteys uudelta asuinalueelta keskustaan.

Perustelu: Mikäli sillan rakentaminen ei ole kytketty uuden osa-alueen rakentumiseen voi sillan rakentaminen myöhästyä. Tämä taas johtaa siihen ettei alue houkuta autottomia asukkaita, vaan alueelle muuttaa pääosin ihmisiä jotka tekevät matkansa henkilöautolla. Kun otetaan huomioon saarten liikenteelliset haasteet, on ensisijaisen tärkeää luoda saarille olosuhteet jotka houkuttelevat eri kulkumuotoja käyttäviä asukkaita.

2.     Mantereen puolen asukkaiden asumisviihtyisyys tulee taata myös Hirvensalon (sekä Satava-Kakskerran) asukasmäärän lisääntyessä.

Perustelu: Olemassa olevien kaupunkilaisten asumisviihtyisyyttä ei voi huomattavasti heikentää kun luodaan uutta asuinaluetta hankalien liikenneyhteyksien päähän. Tärkeää on että saarilta on hyvin toimivat liikenneyhteydet niin joukko- kuin kevyellä liikenteellä. Tämä on ainoa tapa vähentää liikennemelua ja –saasteita niiden väylien varrella, joille saarten liikenne purkautuu.

3.     Joukkoliikenteen häiriöttömän kulun mahdollistavat etuudet tulee taata jo suunnitteluvaiheessa

Perustelu: Joukkoliikenteen käyttöpohjan varmistamisen kannalta on tärkeää että joukkoliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto, eli saa etuuksia joiden myötä sujuvuus ja matka-ajan kohtuullisuus taataan.

4.     OYKssa esitetty maankäytön toteutus tulisi porrastaa sitovasti kaavassa.

Perustelu: Ellei maankäytön järjestystä päätetä sitovasti kaavassa on vaarana että alue ei toteudu suunnitelman mukaisesti, vaan että tuloksena on ”parhaille paikoille” rakennettu tilkkutäkki. Tämä johtaa hajanaiseen asukasjakaumaan, mikä taas ei mahdollista toimivaa joukkoliikennettä. Maankäytössä ensi-sijaiset alueet olisivat Turun yleiskaavan 2020 sekä Hirvensalon OYK:n tarkistuksen rakennemalli A:n mukaiset alueet. Näiden rakennuttua voitaisiin alueet Illoinen-Häppilä, Tammisto-Oriniemi sekä Maanpää toteuttaa yksi kerrallaan.

5.     Kaavassa on tärkeää mahdollistaa työpaikkojen syntyminen Hirvensalon alueella, eteenkin Pohjoisrannalla.

Perustelu: On tärkeää etteivät saaret ole ainoastaan asuinlähiö, sillä tämä johtaa tieosuuksien ruuhkautumiseen työmatka-aikoina. Lisäksi moderni ja viihtyisä alue houkuttelee eteenkin luovan alan yrityksiä, joten edellytykset tällaiselle tulee olla kaavassa.

6.     Tulvariskialueille rakennettaessa tulee jo suunnitteluvaiheessa huomioida mahdollinen vedenpinnan nousu, jotta myöhemmin vältytään siltä että kaupunki joutuu tulvasuojien maksumieheksi.

7.     Osayleiskaavasta on tehtävä Asunto- ja maankäyttö ohjelmassa esitetyt kaavan taloudellinen arviointi sekä kaavan vaikutukset ilmastopäästöihin.

Liite 1Luonnoksen selostus

Liite 2Luonnoskartta

Oheismateriaali 1Rakennussuojelukohteet 1 ja 2 (seudulliset ja paikalliset)

Oheismateriaali 2Viheralueet, pyörä ja ulkoilureitit sekä rantaanpääsykohdat

Oheismateriaali 3Liikenneverkkokuva; joukkoliikenteen väylät, pääkadut, pyörätiet sekä satama-/venepaikkavaraukset

Oheismateriaali 4Hirvensalon uuden sillan (Uittamonsilta) vaikutusten arviointi mantereen puolella (24.3.2009)

Oheismateriaali 5Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran joukkoliikenneselvitys (14.8.2008)

Oheismateriaali 6Joukkoliikenne 2020 –raportti

Oheismateriaali 7Kouluvaihtoehtojen vaikutusten arviointitaulukko

Liitteet jaetaan paperisina vain kaupunginhallituksen kokouksiin osallistuville.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että 21.5.2010 päivätty osayleiskaavaluonnos hyväksytään ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 28.9.2010 § 478 kohdalla päättämin muutoksin,

että osayleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäväksi mielipiteiden ilmaisemista varten,

että osayleiskaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot ja

että ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston ja Kiinteistöliikelaitoksen tehtäväksi annetaan uuden sillan suunnittelun välitön käynnistäminen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Arven Sarlundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Laaksonen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn. Hänen tilallaan oli Lintula.

Pöydältä 4.10.2010 § 525

Kaupunginhallituksen kokoukseen on asiaa kutsuttu selvittämään kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen.

PäätösKaupunginhallitus päätti,

että 21.5.2010 päivätty osayleiskaavaluonnos hyväksytään ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 28.9.2010 § 478 kohdalla päättämin muutoksin,

että osayleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäväksi mielipiteiden ilmaisemista varten,

että osayleiskaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot ja

että ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston ja Kiinteistöliikelaitoksen tehtäväksi annetaan uuden sillan suunnittelun välitön käynnistäminen siten, että kaupunginhallitus voi tehdä asiasta periaateratkaisun maaliskuun 2011 loppuun mennessä.

Laaksonen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn. Hänen tilallaan oli Lintula.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen.