Turun hallinto-oikeus 30.7.2010:

Hallinto-oikeus pyytää vastaanottajaa

1)      hankkimaan valtuuston lausunnon ja

2)      liittämään asiakirjoihin

- valtuuston päätökset 14.12.2009 (§ 279) ja 14.6.2010 (§ 137) liitteineen

- kaupunginhallituksen päätöksen 15.12.2009 (§ 677)

- muut asiassa kertyneet asiakirjat.

Sekä lausunto että asiakirjat pyydetään antamaan ruotsiksi.

Lisäksi hallinto-oikeus pyytää ilmoittamaan asiasta tarvittaessa lisätietoja antavan henkilön nimen ja yhteystiedot.

Kaikki tämän lähetteen liitteet sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään 31.8.2010.

Kaupunginlakimies Jaana Lehtonen 22.9.2010:

1. Kaupunginhallituksen puhevalta

Turun kaupunginvaltuuston päätöksestä 14.6.2010 § 137 on tehty Turun hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Turun kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta (kv 29.3.2010 § 59).

Kaupunginvaltuusto on 14.12.2009 § 279 päättänyt, että nuorten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus yhdistetään saman lautakunnan ja hallintokunnan alaisuuteen. Valituksen kohteena olevassa päätöksessä 14.6.2010 § 137 kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön siten, että se tulee voimaan 1.1.2011 alkaen ja samasta ajankohdasta alkaen kumonnut voimassa olevan ammatillisen opetuksen johtosäännön (kv 8.12.2003 § 258) ja opetustoimen johtosäännön 23.10.2006 § 202 niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2. Valitusperusteet

Kjell J Wennström Svenska Folkpartiets kommunorganisation i Åbo yhdistyksen puheenjohtajana:

Valituksessa vedotaan perustuslain 6 §:ään, 17 §:ään, 22 §:ään ja 122 § 1 momenttiin sekä kuntalain 16 §:ään.

Valitusperusteena on, että kaupunginhallitus ei ole, tehdessään 12.4.2010 § 236 (ala)työryhmän ehdotuksen pohjalta linjapäätöksen jatkosuunnitelmien tekemistä varten, antanut ruotsinkieliselle väestönosalle mahdollisuutta tutustua (ala)työryhmän kasvatus- ja opetustoimen uutta organisaatiomallia koskevaan ehdotukseen, eikä myöskään mahdollisuutta kommentoida ehdotusta ja vastata siihen ennen päätöstä 12.4.2010.

Valituksen mukaan uusi johtosääntö tekee mahdolliseksi sen, että ruotsinkielisellä kieliryhmällä, jota edustaa kyseisen lautakunnan ruotsinkielinen jaosto sekä virkamiehenä ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja, ei tule olemaan päätösvaltaa ruotsinkielisten yksikköjen käytännön johtoa koskevissa kysymyksissä, koska talousarviovastuu sekä tosiasiallinen päätäntävalta viidellä eri tulosalueella on tulosaluepäälliköillä, eikä ruotsinkielisellä koulutoimenjohtajalla, ja koska lautakunnan ruotsinkielisellä jaostolla ei ole otto-oikeutta, jolla ottaa virkamiespäätöstä käsittelyyn. Valittaja katsoo menettelyn olevan vastoin tasa-arvoisen kohtelun vaatimusta ja johtavan syrjivään lopputulokseen.

Valittaja katsoo, että voimassa oleva hallintomalli tulee säilyttää, koska se turvaa paremmin ruotsinkielisen väestöryhmän tarpeet.

Edelleen valittaja katsoo, että uusi johtosääntö on lainvastainen, kun ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta johtaa yhteinen lautakunta, jolta puuttuu suomenkielinen jaosto, kun taas ruotsinkielisen kieliryhmän koulutusta hallinnoi ruotsinkielinen jaosto. Valittaja katsoo tämän johtavan tilanteeseen, jossa suomenkielinen lautakunta saa otto-oikeuden ruotsinkieliseen jaostoon.

Valittaja katsoo, että valitus on lainvastainen ja vaatii valtuuston päätöstä kumottavaksi.

Lars Nyberg Hem och Skola I Åbo yhdistyksen puheenjohtajana ja Petra Örn Åbo lärarförening yhdistyksen puheenjohtajana:

Valituksessa vedotaan perustuslain 17 §:ään, 21 § 2 momenttiin 22 §:ään, kuntalain 16 § 2 momenttiin ja 50 § 2 momenttiin sekä kielilain 23 § ja 35 §:iiin.

Valitusperusteena on, että toisessa lautakunnassa on vain ruotsinkielinen jaosto, eikä lainkaan suomenkielistä jaostoa. Vaikka jaosto käyttää lautakunnan toimivaltaa ratkaistessaan ruotsinkielistä koulutusta koskevia asioita, missään ei kuitenkaan sanota mitä nämä asiat ovat ja millä tavoin asiat jaetaan yhtäältä lautakunnan ja toisaalta jaoston kesken.

Edelleen valituksessa vedotaan siihen, että ruotsinkielisellä palvelujohtajalla ei ole tilaajatehtäviä, toisin kuin kahdella muulla palvelujohtajalla. Valituksessa epäillään, että ruotsinkielistä kasvatus- ja opetustointa koskevat tilaajatehtävät tullaan hoitamaan suomeksi.

Lisäksi valituksessa katsotaan, että tulosaluepäälliköt raportoivat vain suomenkielisille johtajille eivätkä lainkaan ruotsinkieliselle johtajalle, minkä vuoksi on epäselvää mitä ruotsinkielisen palvelujohtajan odotetaan esittelevän ruotsinkielisille jaostoille. Valituksen mukaan uuden johtosäännön seurauksena yhteys kaupungin kahtia jakautuneen opetushallinnon ja ruotsinkielisten koulujen välillä tullaan suurilta osin hoitamaan suomen kielellä ja että koulujen toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi, jos päivittäinen yhteydenpito kaupungin opetustoimen kanssa eri toiminta-alueilla tapahtuu suomeksi.

Valituksen mukaan päätös heikentää kielellisiä perusoikeuksia, koska Turun kaupunki ei ole samanaikaisesti luonut ruotsinkielisille kouluille sellaista hallintorakennetta, joka olisi verrattavissa yleiseen tilaajarakenteeseen. Edelleen valituksessa todetaan, että johtosääntö heikentää ruotsinkielisen väestön kulttuuristen ja yhteiskunnallisten tarpeiden turvaamista suomenkielisen väestön kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin verrattuna.

Edelleen valituksessa vedotaan siihen, että päätöksessä ei ole turvattu niitä oikeutettuja odotuksia, jotka ruotsinkielisellä väestönosalla on opetushallinnon suhteen, eikä hallinnollisia palveluja tulla tarjoamaan asianmukaisen palvelun turvaavalla tavalla.

Valittajat katsovat, että ruotsinkielisten koulujen ja ruotsinkielisten luottamushenkilöiden välisen opetustoimen alalla toimivan hallinnon tulee olla ruotsinkielinen ja ruotsinkielisen opetustoimen johtavalla virkamiehellä tulee tilaajamallin käyttöönoton yhteydessä olla vastaava, tilaajamalliin kytketty talousarvio- ja päätösvalta kuin suomenkielisillä johtajilla.

Edellä olevilla perusteilla valituksessa katsotaan valtuuston päätöksen olevan lainvastainen ja päätöstä vaaditaan kumottavaksi.

3. Vastaus valitusperusteisiin

Toinen valittajista vetoaa siihen, että ruotsinkielistä väestönosaa ei ole valmistelussa kuultu. Alatyöryhmän valmistelema johtosääntöluonnos lähetettiin lausunnoilla opetuslautakunnalle ja sen ruotsinkieliselle jaostolle sekä ammattiopetuslautakunnalle. Johtosääntöluonnosta on lisäksi käsitelty ammatti-instituutin YT-elimessä 17.5.2010, opetustoimen YT-elimessä 18.5.2010 ja kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa 20.5.2010. YT-elimillä ei ole ollut johtosääntöluonnoksesta huomautettavaa. Opetuslautakunta käsitteli johtosääntöluonnosta 26.5.2010 § 110 kohdalla ja ammattiopetuslautakunta 27.5.2010 § 179 kohdalla. Kummallakaan lautakunnalla ei ollut johtosääntöluonnokseen huomautettavaa. Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto antoi johtosääntöluonnoksesta lausuntonsa 27.5.2010 § 34 kohdalla ehdottaen, että ruotsinkielisistä palveluista vastaavan johtajan tehtäväkuvaa johtosäännön 7 luvussa täsmennettäisiin. Ruotsinkielisen jaoston lausunto on sisällöllisesti otettu huomioon johtosääntöluonnoksessa. Sekä opetustoimen että ammatti-instituutin sisällä johtosääntöluonnosta ovat kommentoineet lisäksi useat viranhaltijat. Näin ollen toimialojen ruotsinkieliset toimielimet ja viranhaltijat ovat olleet mukana asian valmistelussa, minkä vuoksi valitus on tältä osin perusteeton.

Lyhyesti sanottuna valituksissa muutoin vedotaan siihen, että ruotsinkielisillä toimielimillä tai johtavalla viranhaltijalla ei ole ruotsinkielisten toimintayksiköiden johtamisessa samanlaista toimivaltaa kuin suomenkielisten yksiköiden johtamisessa on.

Kuntalain 17 §:n 1 momentin mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Kuntalain 16 §:n mukaan hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kaksikielisessä kunnassa asetetaan opetustoimen hallintoon erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin.

Perustuslain 17 §:n ja kielilain 35 §:n mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.  Hallituksen esityksen HE 92/2002 mukaan ilmaisua "samanlaisten perusteiden mukaan" ei kuitenkaan tulisi tulkita siten, että kielelliset oikeudet on molempien kieliryhmien sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden täyttymiseksi kaikissa tapauksissa turvattava samalla tavalla.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimialalla on yhteinen lautakunta, jolla on suomenkieliset ja ruotsinkieliset jaostot, joten hallintorakenne ja toimivalta ovat tältä osin täysin samanlaiset molemmissa kieliryhmissä. Lukio- ja ammattiopetuksen toimialalla on lautakunta ja sillä ruotsinkielinen jaosto, joka käyttää toimialallaan lautakunnan toimivaltaa päättäen ruotsinkielistä koulutusta koskevista asioista. Näin ollen myös tällä toimialalla on kuntalain 16 §:n tarkoittamalla tavalla kaksi erillistä toimielintä kumpaakin kieliryhmää varten, vaikka näiden toimielinten nimet ovatkin erilaiset. Lisäksi näiden kahden toimielimen toimivalta ja tehtävät ovat otto-oikeutta lukuun ottamatta samanlaiset.

Toisaalta tulee ottaa myös huomioon, että kahden toisistaan erillisen ja rinnakkaisen hallinnon rakentamiseen pelkän kielellisen jaotuksen johdosta ei ole laista johtuvaa velvoitetta.

Siltä osin kuin valituksissa vedotaan viranhaltijoiden toimivaltaan, valitus on ennenaikainen, koska kaupunginhallitus tulee päättämään lautakuntien alaisten viranhaltijoiden toimivallan sisällöstä toimintasäännössä, eikä toimintasäännön osalta ole vielä tehty päätöksiä. Tulevassa toimintasäännössä tullaan määrittelemään tarkemmin ruotsinkielisten palveluiden johtajan tehtävät. Jo johtosäännön perusteella ruotsinkielisten palveluiden johtaja toimii ruotsinkielisten päiväkotien johtajien ja oppilaitosten rehtoreiden esimiehenä. Toimintasäännön määräyksillä tullaan takaamaan hänelle sellainen toimivalta, että hän pystyy johtamaan, kehittämään ja valvomaan myös toiminnan talouden osalta ruotsinkielisten palveluiden järjestämistä. Tulevan toimintasäännön perusteella hän tulee tekemään myös yksilö- ja asiakaspalvelupäätöksiä ruotsinkielisten henkilöiden osalta sekä esimiehenä että palvelun järjestäjän edustajana.

Viranhaltijoiden tehtävien erilaisista sisällöistä ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että työntekijöiden tai palvelujen käyttäjien perusoikeudet tai sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeet tästä vaarantuisivat. Tältä osin tulee ottaa huomioon, että kaikilta johtavilta viranhaltijoilta Turun kaupungissa pääsääntöisesti edellytetään ruotsinkielen taitoa viran kelpoisuusehdoissa (kts. 5 § laki 6.6.2003/424). Viranhaltijoiden toimivallan tai tehtävien sisällöistä ei siten voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että ruotsinkielellä vireille tulleita hallinto-asioita tultaisiin käsittelemään suomen kielellä, kuten valittajat tuntuvat otaksuvan.

Valtuuston vahvistama johtosääntö turvaa perustuslaissa ja kuntalaissa tarkoitetulla tavalla ruotsinkielisten palveluiden toteuttamisen kasvatus- ja opetustoimen toimialoilla. Edellä olevilla perusteilla Turun kaupunginhallitus pyytää, että valitukset hylätään.

Kaupunginhallitus päättänee samalla, että pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa, jotta selitys voidaan antaa Turun hallinto-oikeudelle määräajassa.

Oheismateriaali 1Åbo Lärarförening rf:n ja Hem och Skola i Åbo rf:n valituskirjelmä

Oheismateriaali 2Svenska Folkpartiets kommunorganisation i Åbo:n valituskirjelmä

Oheismateriaali 3Lausuntokierroksella oleva toimintasääntöluonnos

Vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan kaupunginlakimies Jaana Lehtosen valmisteleman lausunnon.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Von Frenckell-Ramberg ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.