Suunnittelutoimisto/ Jaana Mäkinen 22.3.2010:

Kehittämisohjelma lyhyesti

Turun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman luonnos laadittiin osana BUSTRIP-hanketta. Luonnos on kävelyä ja pyöräilyä koskeva, tarkennettu osa BUSTRIP-hankkeessa tehtyä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa. Luonnos oli lausuntokierroksella keväällä 2009.

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa 2010 käsitellään kävelyn ja pyöräilyn nykytilaa, kehittämistavoitteita ja -keinoja, suunnitteluperiaatteita ja rahoitusta sekä esitetään kartalla ja taulukossa toimenpideohjelma väylien parantamisesta ja rakentamisesta. Hankkeet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan, joista ensimmäisessä olevat on ajateltu toteutettaviksi seuraavien viiden vuoden aikana. Toinen kiireellisyysluokka toteutuisi viidentoista vuoden kuluessa ja viimeinen kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Rahoitustarve ensimmäisten viiden kuluessa on noin 14 miljoonaa euroa ja seuraavalla 10-vuotiskaudella ainakin 25 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi huomattavaa rahoitustason nostoa kevyen liikenteen väylien rakentamisessa. Siitäkin huolimatta, että osa rahoituksesta tulee tonttituotannon kautta. Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran sekä Maarian kevyen liikenteen väylähankkeita ja niiden kustannuksia ei ole mukana kehittämissuunnitelmassa, vaan ne on tarkoitus määritellä osayleiskaavoituksen yhteydessä.

Lausunnonantajat

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman luonnoksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Varsinais-Suomen liitto
• Lounais-Suomen ympäristökeskus
• Tiehallinto, Turun tiepiiri
• Varsinais-Suomen poliisilaitos
• Raision kaupunki
• VR-Yhtymä Oy
• Turun kauppakamari
• Turun Ydinkeskustayhdistys ry
• Turkuseura – Åbosamfundet r.y.
• Nummenmäen Pientalot ry
• Turun yliopiston ylioppilaskunta
• Åbo Akademis Studentkår
• Turun kokoomuksen valtuustoryhmä
• Keskustan valtuustoryhmä
• Kulttuurilautakunta
• Museokeskus
• Opetuspalvelukeskus
• Sataman tekninen osasto
• Vammaisneuvosto
• Liikuntapalvelukeskus
• Seija Holmila
• Martti Airekari.

Lausuntojen pääpiirteet ja kommentit lausuntoihin

Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä lausunnonantajat pitävät kannatettavana asiana. Seudulliset viranomaiset, Varsinais-Suomen liitto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus pitävät kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa hyvin ja kattavasti laadittuna. Turun tiepiiri näkee kehittämisohjelmassa vielä paljon täydennettävää muun muassa seudullisessa ja kaupungin sisäisessä yhteistyössä, viitoituksessa ja mobiilipalveluissa, liikenneturvallisuudessa, verkon luokituksessa, matkailussa ja liikkumisen ohjauksessa.

Kehittämisohjelma on laadittu BUSTRIP-projektin yhteydessä projektissa käytettävissä ollein resurssein. Tämä on tarkoittanut sitä, että näkökulmaa tässä kehittämisohjelmassa on jouduttu rajaamaan. Tavoitteena on ollut saada aikaan ohjelma, jossa hahmottuu Turun kävelyn ja pyöräilyn verkko kokonaisuutena ja jossa pystytään määrittelemään seuraavaksi suunniteltavat ja toteutettavat verkoston osat. Lisäksi on ollut tarve saada käsitys rahoitustarpeen suuruusluokasta. Muita asioita on ohjelmassa käsitelty enemmän suuntaa-antavasti ja periaatteellisella tasolla. Näihin asioihin ja seudulliseen yhteistyöhön on jatkossa paneuduttava niin kaupungin sisäisesti kuin seudun liikennejärjestelmätyössäkin.

Kävelyn ja pyöräilyn priorisointi hajottaa lausunnonantajien mielipiteitä jo niin, että Turun yliopiston ylioppilaskunta pitää pitkällä tähtäimellä tavoiteltavana visiona keskustan rauhoittamista kokonaan kevyelle liikenteelle ja Turun kauppakamari ja Turun ydinkeskustayhdistys taas esittävät, että pyöräteiden rakentaminen ei saa heikentää keskustan saavutettavuutta henkilöautoilla ja joukkoliikenteellä eikä vähentää kadunvarsien pysäköintipaikkoja. Eräs kuntalainen puolestaan esittää koko Aurajokirannan sulkemista autoliikenteeltä. Pyörätieverkon kehittämistä kiirehditään sekä kokoomuksen että keskustan valtuustoryhmien lausunnoissa, ja erityisesti keskustan pyörätieverkon kehittämistä pidetään tärkeänä Turun yliopiston ylioppilaskunnan, Åbo Akademis Studentkår:in ja Varsinais-Suomen liiton lausunnoissa. VR-Yhtymälle on tärkeää, että keskustan kävelyn ja pyöräilyn perusverkko tukee joukkoliikenteen tarpeita ja asemilla asioivia.

Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen liitto ovat molemmat sitä mieltä, että keskustan liikennekysymykset ja kevyen liikenteen verkon kehittäminen tulee liittää osaksi keskustan osayleiskaavaa. Lounais-Suomen ympäristökeskus huomauttaa myös, että pelkkä ohjelmatyö ei vielä toteuta asetettuja tavoitteita. Varsinais-Suomen liitto toteaa samansuuntaisesti, että ohjelman toteuttaminen vaatii huomattavaa rahoitustason nostoa kävelyn ja pyöräilyn verkoston rakentamisessa. Varsinais-Suomen liitto on kuitenkin sitä mieltä, että keskustan tärkeimmät keskeneräisiksi jääneet pyörätienverkon osat tulee tehdä kiireellisinä jo ennen keskustan osayleiskaavan valmistumista.

Turun yleiskaavan 2025 valmistelu on käynnistynyt. Yleiskaavan osana tehdään keskustasta tarkemmat osayleiskaavatasoiset selvitykset. Liikenne on yksi osayleiskaavassa tarkemmin tutkittavista aiheista. Valtuuston hyväksymässä Turun ilmasto- ja ympäristöohjelmassa 2009–2013 kulkumuotojakauman muuttaminen on nostettu yhdeksi tavoitteeksi ja keskustan pyörätieverkon täydentäminen toimenpiteeksi. Täydentämisen rahoitustarpeeksi on ilmasto- ja ympäristöohjelmassa mainittu 2–4 miljoonaa euroa ohjelmakaudella.

Opetuspalvelukeskus katsoo, että reitistön kehittäminen mm. lähiöiden välillä on tärkeää myös kouluverkon kehittämisen kannalta. Liikuntapalvelukeskus pitää ohjelmaa liikunnan edistämisen kannalta ansiokkaana, sillä kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat kaupungin käytetyimpiä liikuntapaikkoja. Museokeskuksen ja kulttuurilautakunnan mielestä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on kannatettavaa. Ne tuovat kuitenkin esille, että uudet reitit ja pyörien pysäköintialueet eivät saa tärvellä historiallisen kaupungin ominaispiirteitä vaan ne on sovitettava osaksi vanhaa kaupunkirakennetta.

Vammaisneuvosto pitää esteettömyyden huomioon ottamista ohjelmassa positiivisena. Neuvoston mielestä Esteetön ympäristö -ohjekortteja (SuRaKu) on noudatettava suunnitelmia laadittaessa tinkimättömästi ja turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Neuvosto muistuttaa, että tilapäisistä liikennejärjestelyistä on myös olemassa ohjekortti em. ohjesarjassa. Varsinais-Suomen poliisilaitoskin korostaa, että työmaiden järjestelyissä on otettava huomioon kevyt liikenne nykyistä paremmin ja työmaiden valvontaa on tehostettava. Poliisilaitos toivoo myös toimenpiteiden kohdennusta onnettomuusaltteimpiin kohteisiin, selkeitä ja johdonmukaisia merkintöjä kevyen liikenteen väylille sekä rakenteellisia ratkaisuja liikenteen rauhoittamiseen. Museokeskus ja kulttuurilautakunta ovat sitä mieltä, että esteettömyyden korostaminen ei saa olla ristiriidassa kaupungin ominaispiirteiden kanssa eli esimerkiksi merkitä jalkakäytävien hävittämistä.

Pyöräpysäköinnin lisäämistä ja laatutason parantamista toivotaan useassakin lausunnossa. VR-yhtymä toivoo riittäviä pyöräpysäköintivarauksia kaavoituksessa ja esittää, että kaupunki voisi miettiä yhtenäisiä kalusteratkaisuja, esimerkiksi pyörätelineitä ja -katoksia, joita voitaisiin käyttää asemillakin. Asemilla voisi VR-Yhtymän mukaan olla myös kaupunkipyöriä. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kehittämisohjelman liitteenä tulisi olla suunnitelma keskustan pyöräpysäköinnistä.

Pyöräpysäköinnistä lisätään kehittämisohjelman liitteeksi kartta, jossa näytetään suunnitellut pyöräpysäköintipaikat.

Liikuntapalvelukeskus toteaa, että ehdotuksia ulkoilureittien muuttamisesta pyöräteiksi on tutkittava tarkemmin ennen kuin voidaan sanoa, ovatko esitetyt muutokset teknisesti mahdollisia ja liikkumisen kannalta perusteltuja. Raision kaupunki toteaa, että Raisio ei aio muuttaa omia ulkoilureittejään pyöräteiksi niillä reiteillä, jotka jatkuvat Turusta Raision puolelle ja jotka on kehittämisohjelmassa esitetty muutettaviksi Turun puolella pyöräteiksi.

Liikuntapalvelukeskuksen tarkoittamia muutoshankkeita tutkitaan jatkossa yhdessä liikuntapalvelukeskuksen kanssa. Raision kaupungin kanssa tutkitaan pyörätieverkoston kehittämistä muun muassa liikennejärjestelmätyön yhteydessä.

Turkuseura esittää, että keskustakortteleita avattaisiin jalankulkuliikenteelle matkojen lyhentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Keskustakortteleiden avaaminen jalankululle vaatii pääsääntöisesti asemakaavan muutosta. Yksi tällainen yhteys on jo muodostumassa Rafael Paasion aukion ja Linnankadun välille, ja se on otettu kehittämisohjelmassa huomioon

Kokoomuksen valtuustoryhmä vastustaa keskustan nopeusrajoituksen laskemista 30:en kilometriin tunnissa ja Nummenmäen pientalot ry puolestaan kannattaa 30 km/h kaupunkialueella.

Kun liikenteen nopeustaso on 30 km/h, voidaan pyöräilyä osoittaa myös ajoradalle eikä joka kadulle tarvitse rakentaa kallista ja tilaa vievää pyörätietä. Tämä koskee erityisesti aikuisten liikkujien käyttämiä reittejä. On siis syytä edelleen pohtia keskustan ja asuinalueiden nopeusrajoituksia ja nopeustason vaikutusta katutilan jakoon ja liikenteen kokonaistilantarpeeseen ja -hyötyihin.

Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa, että myös rullaluistelijat ja -lautailijat sekä potkulautailijat otetaan huomioon kävely- ja pyöräteitä suunniteltaessa.

Rullaluistelijat ja -lautailijat sekä potkulautailijat ovat tieliikennelain käsitteistössä jalankulkijoita. Käytännössä näillä välineillä kulkevat tarvitsevat kuitenkin tasaisen päällysteen eli asfaltin, kuten pyörätkin. Keskustassa jalankulku ja pyöräily on nimenomaan haluttu erottaa toisistaan materiaalierolla – jalankulkijoille laatoitus ja pyörille asfaltti – ja väylät on merkitty erotetuiksi jalankulku- ja pyöräteiksi. Keskustan ulkopuolella suurin osa kevyen liikenteen väylistä on yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä, joilla väylä on koko leveydeltään kaikkien kulkijaryhmien käytössä ja päällysteenä on asfaltti. Keskustaan on tärkeänä pidetyn erottelun vuoksi vaikea järjestää lautailijoille ja luistelijoille kattavaa ”virallista” verkostoa. Väylien tarkemmassa suunnittelussa voidaan tutkia yhteistyössä liikuntatoimen kanssa, minkälaisen verkon yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet muodostavat ja saadaanko ne yhdistettyä esimerkiksi Aurajokirannan rantakaduille, jotka keskustassa parhaiten palvelevat lautailijoita ja luistelijoita.

Yksittäisiin hankkeisiin liittyvät huomautukset

Turun kauppakamari ja Turun Ydinkeskustayhdistys vastustavat Humalistonkadun pyörätien (hanke 1.33) rakentamista pysäköintipaikkojen vähenemisen vuoksi.

Turun yliopiston ylioppilaskunta pitää kiireellisimpinä pyöräteinä yhteyttä keskustasta rautatieasemalle sekä Hämeenkadun pyörätietä Uudenmaankadulta Kaskenkadulle (hanke 1.8). Åbo Akademis Studentkår esittää samoin hankkeen 1.8 siirtämistä ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan, ja kannattaa pyörätien rakentamista Aurajoen itärannalle Tehtaankadulta Agricolankadulle (hanke 1.1). Myös Varsinais-Suomen liitto pitää Humalistonkadun pyörätien rakentamista kiireellisenä.

Hanke 1.8 on siirretty kiireellisyysluokkaan yksi. Humalistonkadun pyörätien suunnitelmien laatiminen ajoitetaan viisivuotiskauden loppupuolelle. Katusuunnitelmaprosessissa tulevat punnittavaksi hankkeen ristiriitoja herättävät vaikutukset.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kehittämisohjelmassa on pohdittava toriparkin ja ”Pennisillan” roolia keskusta-alueen kevyen liikenteen väylien suhteen.

Kehittämisohjelmaan on lisätty Kauppiaskadun muuttaminen kävelypainotteiseksi jokirannan ja Maariankadun välillä (hanke 1.47). Lisäksi uudelle Aurajoen sillalle johtavia väylähankkeita on siirretty kiireellisyysluokkaan yksi.

Keskustan valtuustoryhmä esittää Paavolan koululta Tortinmäkeen johtavan pyörätien (hanke 9.1) siirtämistä kiireellisyysluokkaan yksi.

Hanke sijoittuu yleisen tien varteen. Kaupunki neuvottelee toteutuksesta ja rahoituksesta Tiehallinnon kanssa.

VR-Yhtymä esittää, että Kaskenkadun pyörätie (hanke 1.10) siirretään kiireellisyysluokkaan yksi, että Itäiselle Pitkäkadulle tehdään pyörätiet kadun molemmille puolille (hanke 1.5) ja että Aurajoen yli rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta nykyisen ratasillan pohjoispuolelle.

Hanke 1.10 on siirretty kiireellisyysluokkaan yksi. Pyöräilyn järjestäminen Itäisen Pitkäkadun ja/tai Kupittaankadun kautta tutkitaan hankkeessa 1.5. Ratasillan sijoituksessa tutkitaan useita vaihtoehtoja, joista yksi on nykyisen ratasillan hyödyntäminen ja muut sijaitsevat kauempana ratasillasta.

Museokeskuksen ja Kulttuurilautakunnan mielestä hankkeet 1.1 Aurajoen itärannan raitti Tehtaankatu–Agricolankatu, 1.32 Kauppahalli–Apteekkimuseo-kuja ja 1.42 Kakolan funikulaari ovat ristiriidassa rakennetun ympäristön suojelutavoitteiden kanssa.

Aurajoen itärannan raitti voinee kulkea nykyisen rantamuurin vieressä Piispantalon kohdalla, ja nousta sitten Tehtaankadun päähän.. Vaihtoehtoja vertaillaan jatkosuunnittelussa. Hankkeen 1.32 nimi on syytä muuttaa muotoon Kauppahalli–kaupungintalon kuja, sillä tarkoitus ei ole ollut johtaa pyöräilyä Apteekkimuseon sisäpihan kautta. Kakolan funikulaari on asemakaavaa laadittaessa katsottu alueen toimivuuden kannalta tarpeelliseksi. Kaavassa on varattu funikulaarille laaja alue, jotta jatkosuunnittelussa voidaan tutkia erilaisia sijoitusvaihtoehtoja, ja päästään valitsemaan parhaiten eri tavoitteet täyttävä sijoitus.

Liikuntapalvelukeskus kiirehtii Yliopistonkadunkadun pyörätietä (hanke 1.26) ja toivoo sen jatkamista Tuureporinkadulle asti, koska se parantaisi Parkin kentän saavutettavuutta. Uuden Aurajoen ylittävän kävely- ja pyöräilysillan vuoksi Liikuntapalvelukeskus esittää myös Hämeenkadun pyörätien (hankkeet 1.8 ja 1.45) ja Kaskenkadun pyörätien (1.10) siirtämistä kiireellisyysluokkaan yksi.

Keskustan muut keskeneräiset pyörätieyhteydet on katsottu kiireellisemmäksi kuin suhteellisen vähäliikenteinen Yliopistonkadun loppupää. Parkin kentälle tärkein yhteys on Tuureporinkadun pyörätie. Kentälle pääsee lisäksi jo nyt Multavierunkatu pitkin. Hankkeet 1.8, 1.10 ja 1.45 on siirretty kiireellisyysluokkaan yksi.

Sataman tekninen osasto pitää vanhan Hirvensalon tien siltaa kalliina ja veneliikennettä haittaavana hankkeena (1.20). Linnanaukon vesibussiliikenteen järjestämistä (hanke 1.21) Satama sen sijaan puoltaa ja toteaa, että koska tarvittavat liikennöimispaikat ovat jo pientä viimeistelyä vaille valmiina, tulisi hanke nostaa kiireellisyysluokkaan yksi. Pyörätietä Pahaniemen sillalta Vaasantielle Satama pitää myös kannatettavana, vaikkakin maasto-olosuhteet ovat reitillä vaikeat. Vallihaudankadun pyörätiellä (1.40) on Sataman mielestä suuri verkollinen merkitys, ja se on siksi aiheellisesti kiireellisyysluokassa yksi. Satamaterminaalien pyörätie- ja pyöräpysäköintijärjestelyjä (1.41) on suunniteltava yhteistyössä Sataman kanssa. Myös Suikkilantien jatkeelta Pansiontielle (hanke 1.43) johtavan pyörätien suunnittelussa Satama kaipaa yhteistyötä suunnitteluvaiheessa. Hanke 1.43 on Sataman mielestä kiireellisempi kuin hanke 1.38, Ruissalon pyörätiesilta, joka ylittää satamaraiteet.

Hanke 1.38 on siirretty kiireellisyysluokkaan kolme ja hanke 1.43 kiireellisyysluokkaan kaksi Sataman ehdotuksen mukaisesti. Hankkeiden jatkosuunnittelussa ollaan yhteydessä Satamaan.

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2010 liitteineen on oheismateriaalina 1.

Oheismateriaali 1Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2010

Liikenneinsinööri Matti Salonen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää, että ”Kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmaa 2010” käytetään kävelyn ja pyöräilyn väylien tarkemman jatkosuunnittelun pohjana. Ohjelmaa ja sen kiireellisyysjärjestystä tarkistetaan neljän vuoden välein aina uuden valtuustokauden ensimmäisenä vuonna. Lautakunta päättää myös lähettää kehittämisohjelman tiedoksi kaupunginhallitukselle ja Kiinteistöliikelaitokselle, ja pyytää niitä ottamaan kehittämisohjelman huomioon talousarviota ja investointisuunnitelmia laadittaessa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti.

Asian esitteli suunnittelupäällikkö Heikki Nieminen.

Pöydältä 30.3.2010 § 162.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti.

Kokouksen alussa liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen esitteli asiaa.

Asian esitteli kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen.

Pöydältä 13.4.2010 § 181.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti kahdeksi viikoksi.

Asian esitteli suunnittelupäällikkö Heikki Nieminen.

Pöydältä 20.4.2010 § 197.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti kahdeksi viikoksi.

Pöydältä 4.5.2010 § 223.

PäätösYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päätti Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle,

• että "Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2010" käytetään kävelyn ja pyöräilyn väylien tarkemman jatkosuunnittelun pohjana,
• että kehittämisohjelma otetaan huomioon talousarviota ja investointisuunnitelmia laadittaessa ja,
• että ohjelmaa ja investointihankkeiden toteuttamisjärjestystä tarkistetaan neljän vuoden välein aina uuden valtuustokauden ensimmäisenä vuotena

Oheismateriaali 1Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2010

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että oheismateriaalina 1 olevaa "Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2010" käytetään kävelyn ja pyöräilyn väylien tarkemman jatkosuunnittelun pohjana,

että kehittämisohjelma otetaan huomioon talousarviota ja investointisuunnitelmia laadittaessa ja

että ohjelmaa ja investointihankkeiden toteuttamisjärjestystä tarkistetaan neljän vuoden välein aina uuden valtuustokauden ensimmäisenä vuotena.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lundahnin Arven kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti tuotavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn 4.10.2010.

Merkittiin, että keskustelun kuluessa Hihnala teki seuraavan muutosehdotuksen:

”Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ehdotuksen siten muutettuna,

että ohjelman sivulta 17 poistetaan periaate ”Tiehallinnon teihin liittyvät kävely- ja pyöräilyhankkeet tulee rahoittaa pääasiassa valtion varoin” ja

että Paavolan koululta Tortinmäkeen johtava pyörätie (hanke 9.1) siirretään kiireellisyysluokkaan 1.”

Pöydältä 13.9.2010 § 494

PäätösAsia pantiin pöydälle Arven Lepän kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Laaksonen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.

Ennen pöydällepanoa Lundahn teki Lehtisen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen:

että kehittämisohjelma huomioidaan yleiskaavan laadinnan yhteydessä siten, että siinä huomioidaan myös muut liikenteen vaatimat edellytykset ja liike-elämän tarpeet ja

että osayleiskaavaan tulevien kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien väylien toteuttamisjärjestystä tarkistetaan neljän vuoden välein aina uuden valtuustokauden ensimmäisenä vuotena.