Kuntaliitto                                               Kuntien tasa-arvon peruskirjaprojekti                          

Kuntakehitys ja tutkimus                         28.5.2010                                                s. 1(4)

KUNTA ON HYVÄKSYNYT EUROOPPALAISEN TASA-ARVON PERUSKIRJAN JA JOTAIN TARTTIS TEHDÄ?

Kuntaliitto on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen kuntien tasa-arvoprojektille. Projektin päämääränä on lisätä tietoa ja osaamista tasa-arvon systemaattiseksi edistämiseksi kunnissa poliittisella ja käytännön tasoilla eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjan avulla.

Hyväksyessään peruskirjan kunta sitoutuu samalla laatimaan peruskirjan mukaisen suunnitelman tai päivittämään olemassa olevia suunnitelmiaan sekä aktiivisesti toteuttamaan niitä. Projektissa pilottikunta saa lisää resurssia ja osaamista suunnitteluprosessiin ja suunnitelman laatimiseen sekä toteutukseen. Muun muassa suunnitteluprosessin luominen ja kuvaaminen hyödyttää myös muuta yli toimialojen menevää kehittämistä.

PROJEKTISUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

Projektin päämääränä on lisätä tietoa ja osaamista tasa-arvon systemaattiseksi edistämiseksi kunnissa poliittisella ja käytännön tasoilla eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjan avulla.

Tavoitteena on, että kuntien luottamushenkilöiden sitoutuminen peruskirjan käyttöön lisääntyvät ja että peruskirjan hyväksyneiden kuntien ja maakuntaliittojen määrä kasvaa. Tavoitteena on myös, että kuntien johdolla, viran- ja toimenhaltijoilla, on käytettävissä tietoa, kokemuksia ja malleja peruskirjan ja sen artiklojen toteuttamisesta osana kunnan toiminnan ja seurannan rakenteita.

Projekti toteutetaan Kuntaliiton vetämänä kuntien yhteisenä kehittämisenä kolmen tai neljän pilottikunnan ja peruskirjan hyväksyneiden seuraajakuntien kesken. Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnorganisationer i Samarbet NYTKIS osallistuu projektin toteutukseen.

Menetelmänä on toimintatutkimus, jossa tutkijoiden interventiolla tuodaan peruskirjan ja tasa-arvon valtavirtaistamisen, eurooppalaisten ja suomalaisten kuntien käytäntöihin perustuva asiantuntemus pilottikuntiin. Tutkimuksessa ohjataan pilottikuntien kehittämisprosesseja ja tuotetaan tietoa peruskirjan toteuttamisen edellytyksistä ja mahdollisista ongelmista erilaisissa olosuhteissa.

Ensimmäisessä kokonaisuudessa tuotetaan peruskirjan edellyttämä mallisuunnitelma ja kuvataan sen laatimisprosessia.

Toisessa kokonaisuudessa tuotetaan tietoa miten peruskirjan valittujen artiklojen sisältöjä voidaan integroida osaksi pilottikunnan valitsemia johtamisprosesseja, päätöksentekoa ja sen valmistelua, palveluja sekä tietotuotantoa. Johtamisprosessit voivat koskea esimerkiksi strategista suunnittelua, talousarvio- ja taloussuunnitelmaprosesseja, päätöksenteon tavoitteiden asettamista ja ennakoivaa vaikutusten arviointia, seurantaa ja arviointia, laatutyötä, organisointia. Tietotuotannossa tarkastellaan tilastoja ja niiden käyttöä, tarkentavien selvityksiä ja niiden tuottamisen työkaluja. Näitä sovelletaan pilottikuntien valitsemilla esimerkkitoimialoilla, palveluissa tai ohjelmissa.

Kehittämisen eri vaiheissa toteutetaan vertailuja pilottikuntien ja seuraajakuntien sekä eurooppalaisten esimerkkien kesken. Vertailujen pohjalta nostetaan tieto ja tietämys yleiselle tasolle, mallinnetaan ja välitetään opiksi muille kunnille.

Opit ja kokemukset kootaan raporttiin, josta tiivistetään opas. Projektissa tuotetaan myös koulutusmalli luottamushenkilöille. Projektin toteutuksen tueksi järjestetään koulutusta ja viestintää luottamushenkilöille, viran- ja toimenhaltijoille. Projektista ja sen tuloksista viestitään laajasti Kuntaliittokonsernin ja NYTKISin viestintäkanavissa.

Projektin kohderyhminä ovat kunnat. Esimerkkimaakuntien liitot ovat seuraajina. Projekti on yhteistyössä Euroopan kuntien keskusjärjestöjen yhteistyöjärjestön, CEMRn sekä pohjoismaisten kuntien ja maakuntien liittojen kanssa sekä eurooppalaisten kuntien kanssa.

Projekti toteutetaan vuosina 2010 - 2012.

1.                 Projektin toteutus

Projekti toteutetaan Kuntaliiton vetämänä kuntien yhteisenä kehittämisenä kolmen tai neljän pilottikunnan ja peruskirjan hyväksyneiden seuraajakuntien kesken. Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnorganisationer i Samarbet NYTKIS osallistuu projektin luottamushenkilöitä koskevaan toteutukseen.

Pilottikuntia projektiin on suunniteltu 3 – 4. Toteutuksessa käytetään kehittävää toimintatutkimusta. Projektissa toimintatutkimuksen keinoin ohjataan pilottikunnan peruskirjan edellyttämän suunnitelman laatimisprosessia. Lisäksi tarkastellaan miten tasa-arvo otetaan huomioon osana kunnan toimintatapoja, johtamista, palveluja ja tietotuotantoa pilottikunnan valitsemalla aihealueella, toimialalla tai ohjelmassa. Pilottikuntakohtaisen työskentelyn lisäksi projektissa järjestetään kuntien yhteisiä kokemuksen ja tiedonvaihtotilaisuuksia. Projektissa luodaan myös luottamushenkilöille soveltuva koulutuspaketti. Osana projektin toteutusta viran- ja toimenhaltijoille sekä luottamushenkilöille järjestetään koulutusta tasa-arvon edistämisestä kunnassa.

2.                 Projektin hyödyt pilottikunnalle

Tarkoitus on, että kehittäminen projektissa tehdään mahdollisimman paljon osana kunnan työtä, jota joka tapauksessa tehdään, kun kunta on hyväksynyt peruskirjan.

Kunnat saavat projektissa suoraan tukea, resurssia ja osaamista peruskirjan ja toiminnallisen tasa-arvon toteuttamiseen sekä tasa-arvolain toteuttamiseen.

Tasa-arvon systemaattinen edistäminen vahvistaa kunnan poliittista roolia ja demokratian toteutumista. Se lisää palvelujen kohdentumista, laatua ja tehokkuutta muun muassa asiakasnäkökulman lisäämisellä. Projektin työ ja tulokset tukevat kuntien johtamista ja päätöksentekoa muun muassa päätöksenteossa tarvittavan tiedon parantumisella. Vaikutusten arvioinnissa otetaan palvelujen käyttäjät paremmin huomioon, kun eri ikäryhmiä tarkastellaan myös sukupuolen kannalta. Esimerkiksi väestön vanhetessa sukupuolen huomioon ottaminen ikäihmisten palveluissa on tärkeää.

3.                 Projektin tulokset ja tuotteet

Projektin peruskirjan edellyttämään suunnitteluun liittyvät tulokset ovat

·Peruskirjan edellyttämä suunnitelmamalli

·Suunnitteluprosessin kuvaus

·Kokemustieto suunnitteluprosessista

·Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten kuntien esimerkkikuvaukset tasa-arvon edistämisestä eurooppalaisen peruskirjan avulla poliittisella ja käytännön tasolla

·Kuvaukset ja arviot kokemuksista

Poliittiseen sitoutumiseen liittyvät tulokset ovat

·Analyysi peruskirjan merkityksestä luottamushenkilöiden näkökulmasta ja sitoutumisesta tasa-arvon systemaattiseen edistämiseen

·Luottamushenkilöille suunnattavan koulutuksen toteutusmalli ja aineisto perustuen kokemuksiin ja toteuttamisedellytysten analyysiin pilottikunnissa

·Kuvaukset mm. Ruotsin ja Norjan kuntaliittojen luottamushenkilökoulutuksesta

·Kuvaus peruskirjan ja sen edellyttämän suunnitelman päätöksentekoprosessista osana prosessikuvausta

·Kuvaukset ja arviot kokemuksista

Tulokset ja tuotteet, jotka liittyvät toiminnallisen tasa-arvon systemaattiseen edistämiseen peruskirjan avulla osana kunnan toimintatapoja ja rakenteita

Toimiala tai palvelualakohtaisten prosessien kuvaukset esimerkiksi seuraavista

·Tietotuotanto mm. tilastot ja tiedonhankinnan työkalut

·Sisällyttäminen talousarvio- ja taloussuunnitelma- sekä seurantaprosesseihin

·Päätöksenteon valmistelu mm. pilottipalvelun tavoitteiden asettaminen ja sukupuolivaikutusten arviointi

·Käyttö palvelutuotannossa mm. laatutyökalut

·Kokemustieto suunnitteluprosessista raporttina

·Koulutusaineistot ja viestintäaineistot

·Kuvaukset ja arviot kokemuksista

Toimiala tai palvelualakohtaisten päätöksenteon apuvälineiden ja prosessien kuvaukset esimerkiksi seuraavista

·Suuntaviivat/aineistot peruskirjan käytöstä päätöksenteossa esim. kuvaukset tavoitteiden asettamisesta päätöksenteossa (mm. lautakuntataso) ja sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmistä sekä muista näkökulmista talousarvio- ja taloussuunnitelma- sekä seurantaprosesseissa

·Koulutusaineistot ja viestintäaineistot

·Kuvaukset ja arviot kokemuksista

Arviot tasa-arvon systemaattisen edistämisen vaikutuksista palvelujen kohdentumiseen, laatuun ja tehokkuuteen

·kuvaukset arvioinneista

Projektin tuloksista tuotetaan kokonaisraportti ja laaditaan opas. Kokemukset ja arvioinnit kootaan raporttiin. Jokaisessa vaiheessa tuotetaan väliraportti.

Kokonaisraportin taustalla ovat tuotettavat pilottien osaraportit. Kokonaisraportissa syvennetään analyysia pilottien keskinäisen vertailun, onnistumisen edellytykset ja esteet eri toimialoilla ja eri konteksteissa ja kansainvälisen vertailuaineiston avulla. Vertailujen pohjalta nostetaan tieto ja tietämys yleiselle tasolle, mallinnetaan ja välitetään opiksi muille kunnille. Opit kootaan raporttiin, josta tiivistetään opas.

4.                 Mitä pilottikunta saa

Osallistuessaan projektiin pilottikunta saa

·ohjauksen peruskirjan edellyttämän mallisuunnitelman laatimiseksi

·kehittämisprosessin ohjauksen toiminnallisen tasa-arvon systemaattiseksi edistämiseksi peruskirjan avulla ja integroimiseksi osaksi kunnan toimintaa

·viran- ja toimenhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden koulutusta osana projektia ja olemassa olevaa toimintaa

Pilottikuntakohtaisina tuloksina ovat

·kuntakohtainen eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan edellyttämä suunnitelma

·kuntakohtainen kuvaus suunnitteluprosessista

·kuntakohtainen raportti prosessien kokemuksista, esteistä ja edisteistä

·pilottikuntakohtaiset suuntaviivat peruskirjan valittujen painopisteiden ja artik­lojen integroimisesta osaksi pilottikunnan valitsemia johtamisprosesseja, organisointia ja työkaluja esimerkiksi tietotuotanto (tilastot, selvitykset ), strateginen suunnittelu, talousarvio- ja taloussuunnitelmaprosessit, seuranta- ja arviointi, esimerkiksi tasapainotetun mittariston käyttö, laatutyökalut

·kuntakohtaiset viestintä- ja koulutusaineistot

·tietoa tasa-arvon edistämisen menetelmistä

·tietoa muiden kuntien kokemuksista

5.Mitä pilottikunnassa tarvitaan

·työskentelyn organisointia (mahdollisimman paljon osana olemassa olevia työryhmiä ja rakenteita)

oyhteyshenkilö

operuskirjasuunnitelman laatimisesta vastaavan työryhmä (keskushallinto, toimialat), työryhmä vastaa suunnitteluprosessiin osallistumisesta ja suunnitelman tuottamisesta

otoiminnallisen tasa-arvon edistämisestä ja integroinnista vastaava työryhmä (voi olla sama kuin edellä täydentyen esimerkkitoimialan edustajilla)

okunnan luottamushenkilöiden osallistuminen ja nimeäminen projektiin

Työryhmän tehtävät

·prosessiin osallistuminen, prosessin tehtävien toteuttaminen (vuosina 2010 ja 2011 noin kaksi suunnitteluprosessin ohjauskertaa, noin kaksi kehittämisprosessin ohjauskertaa esimerkkitoimialalla vuonna 2011 )

·tiedon välittäminen mm. haastatteluihin vastaaminen

·arviointiin osallistuminen (pilottikunnan viran- ja toimenhaltijat, luottamushenkilöt)

·viestittäminen kunnassa

·luottamushenkilötyön organisointi (ja luottamushenkilöiden osallistaminen)

Projektin yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen

·projektiryhmän työskentelyyn osallistuminen (yhteyshenkilö ja haluttaessa toinen henkilö), (2 – 4 kokousta vuodessa),

·yhteistyöseminaareihin osallistuminen; eri asiantuntijoiden osaamisen jakaminen, kuntien kokemuksen ja tiedon vaihto (vuonna 2010 yksi seminaari, vuonna 2011 kaksi seminaaria ja vuonna 2012 kaksi seminaaria, joista toinen on päätösseminaari; yhteyshenkilö ja toinen henkilö, päätösseminaariin vuonna 2012 viisi henkilöä)

·luottamushenkilöiden osallistuminen yhteisseminaareihin

·luottamushenkilöiden osallistuminen tasa-arvofoorumeihin vuonna 2010 ja 2011 sekä päätösseminaariin (myös viran- ja toimenhaltijat voivat osallistua)

Kustannukset /talous

Pilottikunnan omarahoitus voi koostua henkilötyöpanoksista, kunnan maksamista projektiin osallistuvien matkakuluista ja pienestä rahoitusosuudesta.

Rahoittaja, sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää

·viran- ja toimenhaltijoiden ajanseurantaa sekä palkkatiedot käytetystä ajasta

·että pilottikunta vastaa projektiin osallistuvien henkilöiden (viran- ja toimenhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden matkakuluista), kotimaan matkakulut voidaan laittaa kunnan omarahoitusosuudeksi (josta tarvitaan tiedot omarahoitusosuuslaskelmiin)

·rahoitusta: noin 1000 euroa /vuodessa.

Lisäksi projektin rahoituksen ulkopuolella voidaan varautua opintomatkaan Ruotsiin.