Toiminnanjohtaja Hannele Norkooli ja urasuunnittelija Taina Laaksonen:

Opetusministeriön tammikuussa 2010 lähetetyssä tiedotteessa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin toteaa, että työttömyys on sekä kansantaloudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta katsottuna vakava asia. Nuorelle työttömyys merkitsee pitkittyessään paitsi toimeentulon vaarantumista myös syrjäytymisriskiä. Valtioneuvosto tiedotti maaliskuussa, että kuluvan vuoden lisätalousarviossa suunnataan 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Lisämäärärahat käytetään työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin sekä nuorille suunnatun neuvontapalvelun kehittämiseen. Kaupunginhallitus päätti 6.4.2010 § 202 korottaa vuoden 2010 työllisyysmäärärahaa 1.150 000 eurolla palkkatukityöllistämisen turvaamiseksi ja siirtää se kaupunginhallituksen tililtä peruspalvelulautakunnalle.

Taustaa nuorten työpajatoiminnasta

Turkuun perustettiin ensimmäinen työpaja vuonna 1988. Tuolloin pajatoiminta oli pienimuotoista ja sillä oli lähinnä nuoria työllistävä vaikutus. 1990-luvun aikana nuorten työpajatoiminta laajeni ja pajalla työskentelevien nuorten määrä kasvoi. Suurin osa pajalle tulevista nuorista oli ammatillisen koulutuksen saaneita nuoria, jotka olivat vailla työkokemusta. 1990-luvun loppupuolella pajoilla alkoi olla yhä enemmän niitä nuoria, jotka olivat keskeyttäneet ammatillisen koulutuksen tai suorittaneet pelkän peruskoulun. Yhteistä nuorille oli se, että työllistyminen oli vaikeaa ja yhä useampi tarvitsi tukea myös elämänhallinnassaan. 2000-luvun alussa pajojen toimintaan tuli muutoksia mm. kuntouttavan työtoiminnan lain voimaantulon myötä. Yhä useampi nuori oli vailla ammatillista koulutusta ja nyt pajojen tehtävänä ei ollut enää pelkästään työllistää nuoria vaan ohjata nuoria koulutukseen ja työelämään sekä vahvistaa heitä sosiaalisesti.

Työpajatoiminta oli alun perin pääasiassa määräaikaisin varoin tuettua toimintaa. Vuosien kuluessa pajojen tarve ja merkitys on noussut valtakunnallisesti ja pajatoimintaa on viime vuosina vakinaistettu ympäri Suomea. Vakinaistaminen ei ole tarkoittanut pelkkää toimintojen vakinaistamista vaan myös pajatoiminnassa mukana olevan henkilökunnan vakinaistamista. Opetusministeriön poikkihallinnollinen Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen – työryhmä julkaisi muistionsa vuonna 2004. Työministeriö lähetti kunnille 10.5.2005 kunnille kirjeen Nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuusta sekä työpajatoiminnan vakinaistamisesta.

Tänä päivänä nuorten työpaja Fendari on nopeasti ja yksilöllisesti toimiva palvelujärjestelmä, joka kunnioittaa asiakkaan yksilöllisyyttä ja jossa nuorten vahvuudet ja voimavarat pyritään saamaan esille tukemalla nuoren tekemällä oppimista, elämänhallintaa ja omatahtista yksilöllistä ja yhteisöllistä kasvua. Toiminta-ajatus on muokattu nuorisotoimen strategiseen kehykseen sopivaksi. Toiminta-ajatuksen mukaan tavoitteena on ”nuoren suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen siirtyminen koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen ja nuoren valmiuksien vahvistaminen.”

Kaupungin päätökset

Nuorisotoimen työpajojen vakinaistamisen ja vakanssien (11 kpl) perustamisen päätökset:

* Khh 23.9.2002 § 253      Suunnittelijan (ny. toiminnanjohtaja) toimi

* Khh 2.2.2004 § 10          Vastaavan ohjaajan ja kahden ohjaajan (nyk. työpajaohjaaja) toimet

* Kh 4.12.2006 § 758        Työpajatoiminnan vakinaistaminen

* Khh 24.4.2007 § 126      Urasuunnittelijan toimi

* Khh 24.4.2007 § 127      Kolmen työpajaohjaajan toimet

* Khh 19.6.2007 § 259      Työpajaohjaajan toimi

* Khh 19.6.2007 § 260      Kahden nuorisotyöntekijän toimet.

Nuorten elämänhallinnan vahvistaminen – palvelukokonaisuus

Nuorisotoimen tavoitteena on ko. palvelukokonaisuudessa nuorten sosiaalinen vahvistaminen (elämäntaitojen parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen) nuorten yksilöllisiä tarpeita vastaavilla palveluilla ja toimenpiteillä. Palvelukokonaisuuteen sisältyvät seuraavat tuotteet;

Nuorten koulutus- ja työelämämahdollisuuksien vahvistaminen (Nuorten työpaja Fendari),

Nuorten ohjaaminen koulutukseen ja työelämään (Ohjaamo),

Nuorisotiedotus ja neuvonta (Nuortenturku – piste).

Nuorten työpaja Fendari

Nuorten työpaja Fendarin palvelut on suunnattu 16–25 -vuotiaille nuorille. Palvelut ovat avoinna myös maahanmuuttajille, joita pajalla työskentelee vuosittain n. 10–20. Sisäasiainministeriön peruspalvelujen arviointisuunnitelmassa vuonna 2006 korostettiin sitä, että pajatoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä on jatkossakin pidettävä nuoria ja heidän ohjaamisessaan vaadittava erityisosaaminen on turvattava.

Vuonna 2009 pajoilla työskenteli yhteensä 118 nuorta + 11 työssäoppijaa, tet-jaksolaista tai yhdyskuntapalvelua suorittavaa nuorta. Uusia jaksoja alkoi 95 ja 23 jatkoi edelliseltä vuodelta. Nuorten keski-ikä oli 20 vuotta. Täysin ilman työkokemusta nuorista oli 23. Pelkkä peruskoulu oli 81 nuorella ja ammatillinen tutkinto 18 nuorella. Jokaiselle pajalle tulevalle nuorelle on etukäteen määritelty ajanjakso, jona hän osallistuu pajatoimintaan. Kaikki aloittavat yhden kuukauden jaksolla, mutta joidenkin jakso kestää vain tämän kuukauden ja joidenkin jopa yli vuoden. Keskimäärin jakson pituus vuonna 2009 pajajakson päättäneillä oli 3 kk. Ensimmäisen kuukauden aikana selvitetään nuoren tilannetta ja päätetään jatkosta.

Pajatoiminnassa noudatetaan asiakaslähtöistä ja osallistavaa toimintatapaa. Pajatoiminnan sisältöjä ovat työ- ja yksilöohjaus, työtoiminta, leiri-, harraste- ja viriketoiminta, työ- ja toimintakyvyn arviointi, palveluohjaus ja verkostotyöt. Yksilöohjausta annetaan jatkuvan vuorovaikutuksen periaatteella joustavasti koko pajajakson ajan. Kaikki nuoret ovat oikeutettuja kaikkiin Fendarin palveluihin riippumatta siitä, mihin asiakasryhmään he kuuluvat tai millä nimikkeellä he tulevat pajajaksolle.

Pajatoiminnassa tärkeintä on nuoren ohjaus arjen- ja elämänhallintataidoissa ja sen selvittämisessä, mitä nuori tekee pajajakson jälkeen.

Pajat korostavat toiminnassaan varhaista puuttumista. Varhainen puuttuminen pajalla näkyy siinä, että myös ne nuoret halutaan työllistää, joilla elämänhallinta on kunnossa, mutta jotka eivät jostain syystä ole vielä päässeet työmarkkinoille. Jokaisella pajalla pyritään pitämään vähintään yksi tai kaksi ammatillisen koulutuksen saanutta tai työkokemusta omaavaa nuorta, jotka voivat olla vertaistukena muille nuorille.

Muut nuorten elämänhallintaa vahvistavat palvelut

Ohjaamo – palvelupisteen kohderyhmänä ovat 15–20 –vuotiaat ilman koulutuspaikkaa jääneet turkulaiset nuoret. Mikäli ensisijainen tavoite, opiskelupaikan löytyminen, ei toteudu Ohjaamon työntekijät (1 vakituinen ja 1 määräaikainen) auttavat ja tukevat työharjoittelujakson järjestämisessä.

Ohjaamon kanssa yhteisessä tilassa toimivan NuortenTurku neuvonta- ja tiedotuspisteen kohderyhmänä ovat alle 29 – vuotiaat nuoret, heidän vanhempansa ja muut nuorten kanssa työskentelevät sekä alan opiskelijat. Palvelua saa henkilökohtaisesti, verkkosivujen ja sähköpostin kautta sekä puhelimitse. NuortenTurun kaksi (2) työntekijää vastaavat lisäksi koululaisten arvottavien kesätyöpaikkojen (320 paikkaa) valmistelusta, tiedottamisesta ja koordinoinnista.

Opetusministeriön avustuksella on lisäksi syksystä 2008 alkaen ollut palkattuna neljä etsivän nuorisotyön ohjaajaa. Heidän kohderyhmänsä ovat sosiaalista vahvistamista tarvitsevat15-25 – vuotiaat nuoret, jotka eivät ole lainkaan tai ovat vain riittämättömästi palvelujen piirissä.

Työpajojen henkilöstö

Nuorten työpajoilla on henkilökuntaa yhteensä 15. Vakansseja on 11: toiminnanjohtaja, urasuunnittelija, vastaava ohjaaja, 2 nuorisotyöntekijää ja 6 työpajaohjaajaa. Opetusministeriön myöntämällä työpajatoiminnan kansallisella avustuksella on kustannettu molempien nuorisotyöntekijöiden sekä yhden työpajaohjaajan palkat. Loput neljä (4) työpajaohjaajaa ovat töissä palkkatuella. He tekevät työsopimuksen sosiaali- ja terveystoimen alaisen työllistymispalveluyksikön kanssa, mutta heidän sijoituspaikkansa on nuorisotoimi. Heidän työsuhteensa pituus on maksimissaan 4 x 6 kuukautta eli 2 vuotta.

Nuorten työpaja Fendari – yksikön johtajana toimii toiminnanjohtaja. Vastaava ohjaaja vastaa pajan tiloista, tuotannosta ja tilauksista sekä toimii työpajaohjaajien esimiehenä. Urasuunnittelijan tehtävänä on nuorten rekrytointi pajalle, heidän tukeminen koulutus- ja työmahdollisuuksien suunnittelussa sekä verkostotyö ja pajajakson arviointi. Nuorisotyöntekijät hoitavat, pajajakson aikana, nuorten yksilöohjauksen elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä, tekevät verkostotyötä ja palveluohjausta. Pajoilla työskentelevät työpajaohjaajat ovat oman alansa ammattilaisia. He huolehtivat oman pajansa suunnittelusta, toteutuksesta, nuorten ohjaamisesta työnteossa sekä hankinnoista ja töiden seurannasta.

Fendarin toiminnan kehittäminen

Nuorisolain (72/2006) 7 §:n mukaan kunnalliseen nuorisotyöhön kuuluu nuorten työpajapalvelut. Opetusministeriön päätöksessä 26.10.2006 Dnro 17/600/2006 määritellään Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset. Työpajojen ylläpitäjien tuli valtionavustuksen varmistamiseksi täyttää ko. kriteerit, esim. asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, vuoden 2009 loppuun mennessä. Nuorisolautakunta asetti 13.12.2007 § 157 Nuorten työpaja Fendarin ohjausryhmän, johon seuraavat yhteistyökumppanit ovat nimenneet edustajansa: Turun ammatti-instituutti, Turun opetuspalvelukeskus, Työvoiman palvelukeskus, Turun työvoimatoimisto ja Forum Marinum.

Nuorten työpaja Fendari kehittää toimintaansa yhteiskunnan muuttuessa. Yhteistyö muiden Varsinais-Suomen pajojen kanssa on tiivistä. Muiden Varsinais-Suomen alueen pajojen kanssa ollaan mukana Valtakunnallisen työpajayhdistyksen organisoimassa ALU-toiminnassa. Verkostolla on yhteinen ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja toimintaa kehitetään yhteisillä koulutuksilla ja tapahtumilla.

Pajalla on panostettu laatutyöhön, joka aloitettiin vuonna 2006. Pajatoimintaa vakinaistamalla on pystytty turvaamaan se, että laatutyön aikana aloitettuja kehittämistoimia on myös toteutettu. Laatuun liittyen ajankohtaiseksi on tulossa sosiaalinen tilinpito. Sosiaalinen tilinpito tarkoittaa sitä, että pajan tavoitteet kirjataan ”sosiaalisille tileille” samaan tapaan kuin talousarvio rahatileille ja saavutetut tulokset arvioidaan vuosittain. Sosiaalisen tilinpidon avulla saadaan pajan tulokset näkyväksi luotettavasti ja dokumentoitua selkeästi.

Nuorten työpaja Fendarin työpajaohjaajien ohjaustaitoja kehitettiin Turun kesäyliopiston järjestämällä koulutussarjalla, joka kesti koko vuoden 2009. Koulutukseen osallistuivat Fendarin työpajaohjaajat sekä ohjaajia myös muista alueen pajoilta.

Valtakunnallinen työpajayhdistys on vienyt eteenpäin erityisammattitutkintoa työ- ja yksilövalmentajille, ja prosessi on jo siinä vaiheessa, että opetushallitus luo kyseiselle koulutukselle sisältöjä. Työpajaohjaajien vakinaistaminen mahdollistaisi motivoituneet ohjaajat työpajatoimintaan, joiden jatkokouluttaminen toisi laadukkuutta ja asiakaslähtöistä palvelua työpajakentälle.

Turun ammatti-instituutin ja maakunnan muiden ammatillisten oppilaitosten sekä alueen muiden nuorten työpajojen kanssa ollaan mukana yhteisessä hankkeessa MAST (Maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa). MAST:n toteutettavat toimenpiteet jakaantuvat kolmen eri teemakokonaisuuden alle: 1) koulujen ja nuorten työpajojen välinen yhteistyö, 2) ensimmäinen nivelvaihe ja keskeyttämisen ehkäisy ja 3) läpäisyn tehostaminen toisella asteella. MAST:n toteuttamisaika on 1.1.2009–31.8.2011. Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Ely-keskus ja hankkeen toteuttajaorganisaatiot.

Turun ammatti-instituutti hallinnoi projektia. Turun kaupungin nuorisotoimesta projektissa ovat mukana Nuorten työpaja Fendari ja Ohjaamo. Fendari osallistuu oppilaitosten ja työpajojen välisen yhteistyön kehittämiseen, jossa suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisten opintojen suorittamisia pajalla eli pajatyön opinnollistamista siten, että ammatillisten oppilaitosten oppilaat voivat suorittaa opintojaan pajalla ja pajan ns. muiden nuorten osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan mahdollisissa jatko-opinnoissa.

Nuorten työpaja Fendarin tulevaisuuden haasteet

Valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa (hyv. 13.12.2007) on tavoitteeksi työpajatoiminnan osalta asetettu, että toiminnan kattavuutta ja saavutettavuutta pyritään laajentamaan. Myös Vanhasen II hallitusohjelmassa (19.4.2007) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa tavoitteena on vähentää korjaavien palveluiden tarvetta ja painopisteeksi on asetettu varhainen ja ehkäisevä työ. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää nuorten koulutukseen ja työllistymiseen. Työpajatoiminnasta halutaan koko maan kattavaa toimintaa. Lisäksi työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmassa on mainittu, että pysyvä työsuhde on edelleen työntekijän turvallisuuden ja työn tuottavuuden tae.

Nuorisolakiin on tulossa tänä vuonna lisäyksiä. Tarkoituksena on mm. vakinaistaa etsivä nuorisotyö, jossa autetaan nuori sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivän nuorisotyön hankkeen aikana on saatu kokemuksia siitä, että erityistä tukea tarvitsevia nuoria tavoitetaan entistä enemmän, mutta heidän tarpeitansa vastaavia sijoituspaikkoja esim. työpajoilla ei ole riittävästi.

Nuoret ovat perinteisesti se ryhmä, jonka työllisyystilanne heikkenee nopeimmin, kun yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti maassamme menee heikosti. Tutkimusten mukaan korkean nuorisotyöttömyyden alentaminen on erittäin vaikeaa, ja kaikki mahdolliset keinot on otettava laadullisesti ja määrällisesti tehokäyttöön tilanteen parantamiseksi. 90-luvun laman jäljiltä Suomessa on eurooppalaisittain katsottuna edelleen korkea nuorisotyöttömyys, joka on pahentunut tämän nykyisen laman vaikutuksesta entisestään: Elokuun lopussa v. 2009 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 36 800, mikä on 65,1 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2008. Työttömien työnhakijoiden lisäksi Suomessa on n. 30 000 nuoren joukko jossakin, jotka ovat kaikkien tilastojen ja toimenpiteiden ulkopuolella. Peruskoulupäättötodistuksen varassa olevien työttömien nuorten määrä on jatkuvasti kasvanut: vuonna 2008 näiden nuorten osuus kaikista työttömistä nuorista oli 36 %.

Turun nuorten työttömyystilanne helmikuussa 2010 näytti alle 25-vuotiaiden osalta siltä, että kaikista työttömistä nuorten osuus oli hieman yli 11 % ja lukumääräisesti työttömiä nuoria oli 1342. Ensimmäistä kertaa pajatoiminnassa ollaan tilanteessa, että nuoret joutuvat jonottamaan pääsyä pajalle.

Uusia pajoja ei tässä vaiheessa tilan puutteen vuoksi olla perustamassa. Vaihtoehtoja yhä useamman nuoren saamiseksi pajan palvelujen pariin on mietitty, jolloin edellä mainittua yhteistyötä Turun ammatti-instituutin kanssa (MAST) on lisätty.

Työpajojen laadukkaan toiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta. Fendarin tavoite on, että pajoilla työskentelee tulevaisuudessa vakinaisessa työsuhteessa toiminnanjohtaja, urasuunnittelija, vastaava ohjaaja, 3 nuorisotyöntekijää ja 10 työpajaohjaajaa eli yhteensä 16 henkilöä. Kymmenellä työpajaohjaajalla pystytään takaamaan Fendarin toiminnan laatu ja kehittämistyö nykyisillä pajoilla. Kolmas nuorisotyöntekijä mahdollistaisi pajatoiminnan laajentamisen käsittämään koko nuorisotoimen työllistämisen. Tällöin kaikki nuorisotoimeen työllistettävät nuoret ja työharjoittelijat tulisivat Fendarin kautta ja heillä kaikilla olisi sama oikeus saada Fendarin urasuunnittelijan ja nuorisotyöntekijöiden yksilöohjauspalvelut kuin varsinaisilla pajoilla työskentelevillä nuorilla. Lisäksi kolmas nuorisotyöntekijä mahdollistaisi tiiviimmän yhteistyön yritysten ja muiden hallintokuntien kanssa nuorten saamiseksi työharjoitteluun myös pajojen ulkopuolelle.

Työpajatoiminnassa kohdataan entistä useammin nuoria, joiden ongelmat ovat moninaiset ja elämänhallinta vaatii voimakasta tukea. Tällöin tarve kokonaisvaltaiseen, oikea-aikaiseen ja asiakaskeskeiseen yksilöohjaukseen korostuu.

Ohjaajatasolle on perusteltua saada vakinaistettua neljä määräaikaista työpajaohjaajaa. Kahden vuoden tukityösuhteissa ohjaajan työsuhde päättyy siinä vaiheessa, kun hän oppinut hallitsemaan sekä varsinaisen työn ohjaamisen että perehtynyt erilaisten, kyvyiltään eritasoisten ja erijaksoissa työskentelevien nuorten esimiehenä toimimiseen. Tilalle tulevalla uudella ohjaajalla ei välttämättä ole kiinnostusta tai ammatillista osaamista samoihin asioihin kuin edellisellä. Nuorten ohjaamiseen ja todelliseen töiden suunnitteluun ja kehittämiseen jäisi enemmän aikaa, jos vakinaisen henkilökunnan ei tarvitsisi toistuvasti perehdyttää määräaikaisia työpajaohjaajia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta nuorista. Osaavien ja pätevien työpajaohjaajien löytyminen työ- ja elinkeinotoimiston kautta on koko ajan vaikeutunut. Ehdokkaita on yleensä vähän ja heillä on usein samoja ongelmia kuin nuorilla. Vakinaisen toiminnan toteuttaminen vaihtuvilla palkkatukityösuhteilla ei ole perusteltua. Kahden vuoden välein vaihtuvat työpajaohjaajat eivät ehdi hyödyntämään työssään saamaansa koulutusta (esim. laatutyö ja ohjaustaidot). Työvoiman palvelukeskus on ilmoittanut, että neljän työpajaohjaajan palkkaan on käytettävissä tukityöllistämis- – määrärahoja tämän vuoden loppuun saakka.

Nuorten työpaja Fendarin budjetti

Vuonna 2009 työpajatoiminnan talous toteutui seuraavasti:

Menot                                                                          533 572 €

Maksu- ja muut tulot                                                     35 746 €

Kohdennettu valtion avustus                                        108 000 €

Netto                                                                           389 826 €.

Kuluvalle vuodelle on varattu menoihin 604 941 euroa, asetettu tulotavoitteeksi 33 000 euroa sekä arvioitu valtion avustus 105 000 euron suuruiseksi. Valtionavustuksella katetaan kahden nuorisotyöntekijän ja yhden työpajaohjaajan henkilöstömenot 100 %:sti. Vaikka nuorisotoimen kokonaismäärärahat ovat vähentyneet, työllistämistoiminnan budjettia ei ole pienennetty. Omista määrärahoista ei kuitenkaan pystytä kattamaan tarvittavien vakanssien kustannuksia.

Esitys

Esitettävällä määrärahalla perustettaisiin nuorisotoimen työpajatoimintaan neljän (4) työpajaohjaajan toimet ja yksi (1) nuorisotyöntekijän toimi. Tällöin olisi paremmat mahdollisuudet vastata ohjaukseen ja neuvontaan hakeutuvien sekä työpajoille, nuorisotoimen muihin toimintapisteisiin tai yhteistyökumppaneiden yksiköihin sijoitettavien nuorten tarpeisiin sekä varmistaa vastaava yksilöllinen tuki kuin varsinaisiin Fendarin työpajoihin sijoitetuille nuorille annetaan.