Oheismateriaali 1              Kaupunginvaltuustolle valmisteltavat asiat

Liite 1                                 Valmisteltavien asioiden luettelo 8/2010

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

Ehdotus       Kaupunginhallitus tarkastaa ao. kaupunginjohtajien valmistelemat ehdotukset ja päättää tehdä kaupunginvaltuustolle esityslistaan nro 8/2010 merkityt ehdotukset.

Päätös         Tarkastettiin ao. kaupunginjohtajien valmistelemat ehdotukset niihin liittyvine asiakirjoineen.

4) 13370-2005 (613, 627)
Metsämäen kaupunginosan korttelien 3 ja 9,Topinojan kaatopaikan osan sekä Lenkkipuisto-, Pitkäsaari- ja Topjoenpuisto –nimisten puistoalueiden osien asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus ”Topinojan jätekeskus” (37/2005) (Yj)

Ari-Pekka Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.

5) 5654-2000 (613, 627)
VI kaupunginosan korttelin 19 (osa) tonttien 8-11 asemakaavanmuutos-, tonttikajo- ja tonttijaonmuutosehdotus (os. Ratapihankatu, Brahenkatu, Läntinen Pitkäkatu) ”Partiokeskus” (4/2001) (Yj)

Ehdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Raaska, Lundahn, Elo, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Arve ja Randell.

Sarlundin Rinteen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi Artesola, Hihnala ja Lintula:

”Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 6.3.2009 päivätyn, 24.11.2009 lausuntojen, 15.12.2009 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 6.3.2010 muistutuksen perusteella muutetun VI kaupunginosan korttelin 19 osan tonttien 8-11 asemakaavanmuutosehdotuksen siten muutettuna, että tontilla 10 oleva Adrian Thomanderin v. 1914 suunnittelema kaksikerroksinen nikkari-jugendkivitalo merkitään suojelumerkinnällä sr.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako/tonttijaonmuutos: VI-19 tontit 14 ja 15.”

11) 1650-2010 (010)
Kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön hyväksyminen (Otj)

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

että liitteenä 2 oleva kasvatus- ja opetustoimen johtosääntö hyväksytään siten muutettuna, että

johtosäännön 22 § 1. momentissa luetelluista tulosalueista ”ammatillinen ja aikuiskoulutus” –tulosalue jaetaan kahdeksi erilliseksi tulosalueeksi siten, että tulosalueiden nimiksi tulevat ”ammatillinen koulutus” ja ”aikuiskoulutus” ja johtosäännön 22 §:n 3 momentissa sanat ”operatiivisten palvelutuotantosopimusten” korvataan sanalla ”tulosalueidensa”.

että johtosääntö tulee voimaan 1.1.2011 alkaen ja

että samasta ajankohdasta kumotaan kaupunginvaltuuston 8.12.2003 § 258 kohdalla hyväksymä ammatillisen opetuksen johtosääntö ja kaupunginvaltuuston 23.10.2006 § 202 kohdalla hyväksymä opetustoimen johtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että sektorin apulaiskaupunginjohtajan on yhdessä lautakuntien kanssa määriteltävä hallintokunnalle yhteinen sisäinen sopimusohjauksen malli talousarviokäsittelyn yhteydessä. Määrittelyn jälkeen mallin rakenne tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi hallintokunnan toimintasäännön hyväksymisen yhteydessä.

Päätöksenteko

Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 10-3.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Raaska, Lundahn, Elo, Hihnala, Keskinen, Manni, Arve, Lintula, Sarlund ja Randell.

Rinteen Artesolan kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänesti lisäksi von Frenckell-Ramberg.

Asian palauttamista koskeneen äänestyksen jälkeen varsinainen päätös asiassa tehtiin kolmessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa päätettiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti tehdä johtosäännön 22 §:n 3. momenttiin edellä kerrottu tekstimuutos.

Toisessa vaiheessa päätettiin äänin 7-5, 1 tyhjä, jakaa johtosäännön 22 §:n 1. momentissa mainittu ”ammatillinen ja aikuiskoulutus” –tulosalue kahdeksi erilliseksi tulosalueeksi edellä kerrotulla tavalla.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä tulosalueen jakamista koskeneen Arven Sarlundin kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi Hihnala, Keskinen, Manni, Lintula ja Randell.

Esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Raaska, Lundahn, Elo, Rinne ja Artesola.

Von Frenckell-Ramberg äänesti tyhjää.

Kolmannessa vaiheessa päätettiin Sarlundin Lintulan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti antaa sektorin apulaiskaupunginjohtajalle tehtäväksi yhdessä lautakuntien kanssa edellä kerrotulla tavalla määrittää hallintokunnalle yhteinen sisäinen sopimusohjauksen malli.

Seuraavansisältöinen von Frenckell-Rambergin muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

”Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle,

että liitteenä 2 oleva kasvatus- ja opetustoimen johtosääntö hyväksytään siten muutettuna, että

johtosäännön 22 §:ään lisätään ruotsinkielinen tulosalue ja ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus muodostavat omat erilliset tulosalueensa.

että johtosääntö tulee voimaan 1.1.2011 alkaen ja

että samasta ajankohdasta kumotaan kaupunginvaltuuston 8.12.2003 § 258 kohdalla hyväksymä ammatillisen opetuksen johtosääntö ja kaupunginvaltuuston 23.10.2006 § 202 kohdalla hyväksymä opetustoimen johtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.”

Von Frenckell-Ramberg pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä asiassa perustellen sitä seuraavasti:

Päätös on ristiriidassa Suomen molemmille kansalliskielille lainsäädännössä turvatun kulttuuri- ja kieliautonomian kanssa: Suomen perustuslain ja Kielilain (6.6.2003/423) yhtenä pääperiaatteena on, että sekä suomen- että ruotsinkieliselle väestöryhmälle taataan yhdenvertainen kohtelu, varsinkin kulttuuri- ja kouluasioissa.

Kielellisten vaikutusten arvioinnin puuttuminen: Oikeuskanslerin lausunto Perustuslain 122 §:stä on erityisen mielenkiintoinen. Hän painottaa, että hallintoa järjestettäessä, riippumatta siitä, onko kyse alue- tai paikallishallinnosta, on aina valittava ratkaisu, joka parhaiten turvaa kielelliset oikeudet (ks. PeVM 25/1994 vp tai oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunto OKV 1370/1/2009). Tulkinta edellyttää kielellisten vaikutusten arviointia, kun kunnan hallintoa muutetaan. Kaupunginhallituksen edellä mainittu päätös on ristiriidassa näiden periaatteiden ja eduskunnan ja Oikeuskanslerin näitä lakeja koskevien tulkintojen kanssa.

Turun ruotsinkielisen opetuksen nykyinen tulosalue – esiopetuksesta aikuiskasvatukseen – on toiminut hyvin. Jos ruotsinkielinen tulosalue lakkautetaan, ruotsinkieliset hallintopalvelut heikkenevät radikaalisti. Ruotsinkielisen tulosalueen lakkauttaminen ei merkitse rationalisointia eikä tuo taloudellista säästöä.

Jos ruotsinkielinen toiminta päätöksen mukaisesti hajautetaan suomenkielisille tulosalueille, se merkitsee, että nykyisten suomenkielisten tulosalueiden tulee vastedes voida toimia kahdella kielellä, mikä samalla tarkoittaa, että näiden tulosalueiden viranhaltijoihin kohdistuu kielitaitovaatimuksia. (”… tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä.” Kielilaki, 23 §).

Jotta ruotsinkielinen toiminta toimisi kokonaisuutena, tarvitaan johtava viranhaltija, jolla on tulosaluepäällikön valtuudet ja päätösvalta.

Tilaaja-tuottaja-malli ei ole erillisen ruotsinkielisen tulosalueen esteenä. Oma ruotsinkielinen tulosalue turvaa ikäjakauman mukaisen elinkaarimallin toteutumisen onnistuneesti myös ruotsinkielisen väestöryhmän osalta.

Kaupunginvaltuustolle päätettiin tehdä esityslistaan nro 8/2010 merkityt ehdotukset edellä mainituin muutoksin.