Vs. talousjohtaja Heikki Silpola ja ma. controller Mervi Raita 18.5.2010:

Johdanto

Vuoden 2011 talousarvion laadintaprosessi poikkeaa huomattavasti aikaisempien vuosien talousarvioiden laadinnasta. Merkittäviä muutoksia tuovat kaupunginvaltuuston vahvistamat uudet kehittämisohjelmat. Talousarviossa tullaan huomioimaan eri kehittämisohjelmissa esitettyjä tavoitteita. Vuodelle 2011 ajoittuu myös kaksi suurempaa organisaatiomuutosta. Varhaiskasvatus siirtyy peruspalvelulautakunnasta opetuslautakunnan alaisuuteen 1.8.2010 alkaen ja opetuslautakunnan ja ammattiopetuslautakunnan toimintoja järjestellään uudella tavalla. Muutamissa hallintokunnissa on siirrytty sopimusohjaukseen, joka kytkeytyy tiiviisti talousarvion valmisteluprosessiin. Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2011 - 2014 taloussuunnitelman määrärahat tullaan budjetoimaan uudella Sap-taloussuunnitteluohjelmalla. Ohjelmamuutos tulee ensimmäisenä vuonna teettämään ylimääräistä työtä ja vaatii opettelua.

Talouden kehitys

Hallintokunnille annettavat ohjeluvut vuoden 2011 talousarvion valmistelua varten joudutaan antamaan varsin epävarman taloustilanteen vallitessa.

Euroopan talous on ajautunut Kreikan ongelmien takia vakavaan rahoituskriisiin juuri kun talous olisi kääntymässä pikku hiljaa kasvu-uralle. EU-maat ovat sopineet 9.5.2010 jättiläismäisestä jopa 750 miljardin euron lainajärjestelmästä Kreikan kriisin leviämisen estämiseksi. Summa koostuu euromaiden 440 miljardin euron lainatakuista, EU-komission 60 miljardin vakautusrahastosta sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 250 miljardin euron osuudesta. Lainajärjestelmällä voitaisiin tukea kriisitilaan ajautuvia EU-maita, jotka eivät saa enää lainaa kohtuullisella korolla kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Tällä järjestelyllä toivotaan olevan talouden elpymisen kannalta vahva vaikutus. Epävakaa tilanne voi johtaa siihen, että Suomen valtion talouden alijäämää lähdetään tasapainottamaan nopeasti. Kuntiin tämä voi heijastua valtionosuuksien leikkauksina. Syksyllä voidaan joutua tarkistamaan talouden perustaa maksujen, verojen ja määrärahojen osalta.

Kuntaliiton kuntataloustiedotteessa Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle ovat olleet varovaisen toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvat yhden ja kolmen prosentin välillä. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat ennusteet lähtevät melko varovaisesta kasvun nopeutumisesta siitä huolimatta, että vuoden 2009 lähtötaso on matala. Vuoden 2009 kokonaistuotannon volyymi oli pienempi kuin vuoden 2006 kokonaistuotanto. Yleensä noususuhdanteessa tuotannon määrä on lisääntynyt nopeasti syvän pudotuksen jälkeen.

Viime vuosien kehitys alijäämän osalta on huolestuttavaa, vaikka talouden noususuhdannetta elettiin vuoteen 2008 asti ja verotulot kehittyivät myönteisesti. Kaupungin alijäämä syveni ja vasta viime vuonna yllettiin 7,2 milj. euron ylijäämään. Vuodelle 2010 ennustetaan myös n. 7 milj. euron ylijäämää ensimmäisessä ennusteessa. Tämä edellyttää verorahoituksen myönteistä kehitystä koko vuodelle ja myös maailmantalouden elpymistä.

Turun kaupungin taseessa olevat yli-/alijäämät vuosina 2004 – 2014:

*) Taseen yli-/alijäämät yhteensä sisältää Sataman ja Vesiliikelaitoksen investointirahastojen purkamisesta kertyneet yli/alijäämät yhteismäärällisesti 1,8 milj. euroa

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulojen kehittyminen on pitkälti riippuvainen yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Verotulojen ennustamisen avuksi saatu Kuntaliiton veroennustekehikko näyttää tuleville vuosille lievää kasvua kunnallisverotuottoihin, mutta vuodesta 2012 yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuden laskeminen 10 prosenttiyksiköllä takaisin vuoden 2008 tasolle tullee vaikuttamaan yhteisöveron kertymään. Kiinteistövero kasvaa reilun parin prosentin vuosiluokkaa.

Vuodelle 2011 ohjelukujen mukainen verotulojen arvioitu muutosprosentti on +2,4 ja vuoden 2012 verotulojen kasvuksi arvioidaan +2,5 %, vuoden 2013 kasvuksi 3,0 % ja vuoden 2014 kasvuksi 2,2 %.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä yhtenä eränä. Laskennalliset valtionosuudet kasvavat nettomääräisesti noin 1,5 %. Tarkempia tietoja valtionosuuksien määräytymisestä saadaan sen jälkeen, kun valtion talousarvioesitys on koossa. Käytännössä tietoja odotetaan saatavan kesäkuussa. Toistaiseksi ei ole tietoja uusista valtionosuuksien lisäyksistä. Turun saamiksi valtionosuuksiksi arvioidaan tässä vaiheessa vuodelle 2011 noin 313 milj. euroa.

Talousarvion ja taloussuunnitelmien valmistelu

Hallintokuntien ohjelukujen, sitovien erien ja toiminnallisten tavoitteiden valmistelun periaatteet:

Edellä mainittujen talousnäkymien ja suhdanne-ennusteiden mukaan tulevalla taloussuunnitelmakaudella ei ole odotettavissa nopeaa elpymistä laman edeltäviin talouden kasvulukuihin. Tästä syystä Turun kaupungin vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2011- 2014 taloussuunnitelmien ohjelukujen sitovien erien laadinnan lähtökohtana on kuluvan vuoden talousarviossa ja sen taloussuunnitelmassa hyväksytyt ohjeluvut ja sitovat erät.

Peruskaupungin hallintokuntien ohjeluvut kasvavat keskimäärin 1,9 % vuodelle 2011 verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Hallintokuntien on katettava yleinen hintatason nousu ja henkilöstökulujen kasvu ohjeluvun puitteissa, koska erillistä keskitettyä kaupungintasoista määrärahavarausta ei ole palkkakuluihin. Tämä merkitsee hallintokuntien talouden tuottavuuden kehittämistä edelleen, sillä keskimäärin kuntasektorin ansiotason muutos ja hintatason yleinen muutos ennustetaan olevan 2,5 %.

Ohjelukujen laadinnan lähtökohtana on, että Turun kaupungin sisäisten palvelujen hinnat eivät nouse. Sisäisten vuokrien korotustarpeeksi esitetään 2,2 %, joka on puolet indeksin mukaisesta korotuksesta. Sisäisten vuokrien korotus on sidottu muiden elementtien kuin koron osalta kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin.

Turun kaupungin talouden tietojärjestelmän (Alfan) uudistamisen yhteydessä on huomioitu se, että kuntalain mukaan taloussuunnitelma hyväksytään kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Tästä syystä taloussuunnitelmakauden ohjeluvut, sitovat erät ja toiminnalliset tavoitteet esitetään neljäksi vuodeksi vuosille 2011- 2014. Taloussuunnitelmavuoden 2014 ohjelukujen, sitovien erien ja toiminnallisten tavoitteiden laskennallisena kasvuna on käytetty + 1 % verrattuna edelliseen taloussuunnitelmavuoteen 2013.

Peruskaupungin hallintokuntien ohjeluvut

Hallintokuntien ohjeluvut perustuvat kuluvalle taloussuunnitelmakaudelle hyväksyttyihin lukuihin, joihin on tehty tarkennuksia ottaen huomioon organisaatiomuutokset. Sekä kulttuurilautakunnalle että kaupunginhallitukselle lisättiin 300.000 euroa kulttuuripääkaupunkivuoden menoihin käytettäväksi. Organisaatiomuutoksina on huomioitu varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen ja yhteisen viraston muodostaminen perusopetukselle, varhaiskasvatukselle, ammattiopetukselle ja lukio-opetukselle kahden lautakunnan alaisuuteen. Opetuslautakunnalle, varhaiskasvatukselle ja ammattiopetuslautakunnalle on annettu yhteinen ohjeluku, johon on lisätty kotikuntakorvaustulojen ja menojen nettovaikutus 1,9 milj. euroa. Yhteinen ohjeluku jaetaan 1.1.2011 aloittavien uusien lautakuntien kesken 31.5.2010 jälkeen, kun yhdistymistä valmistelemaan perustettu työryhmä on saanut työnsä päätökseen.

Lopuksi on tarkistettu ohjelukujen kasvun riittävyys suhteessa henkilöstökulujen (palkkojen) kasvuun. Tässä tarkistuksessa on tarkastuslautakunnan, peruspalvelulautakunnan, kulttuurilautakunnan, nuorisolautakunnan ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnan ohjelukua korotettu.

Liite 1                                 Peruskaupungin hallintokuntien ohjeluvut 2011 – 2014

Peruskaupungin hallintokuntien ohjelukujen tarkempi sisältö ja rakentuminen on esitetty oheisesta erittelystä:

Oheismateriaali 1              Erittely peruskaupungin hallintokuntien ohjeluvuista

Liikelaitosten sitovat erät korvaus peruspääomasta ja toiminnalliset tavoitteet

Kaupunginvaltuusto päätti 31.8.2009 § 190 liikelaitosten talousarvion laadinnan pohjaksi vuosien 2010 – 2012 liikelaitosten sitovista eristä, joihin kaupunginvaltuusto on tehnyt joitakin muutoksia kaupungin talousarvion ja -suunnitelman lopullisen hyväksymisen yhteydessä 30.11.2009. Kaupunginvaltuuston 30.11.2009 hyväksymiin sitoviin eriin esitetään muutoksia Tilaliikelaitoksen ja Jätteenpolttoliikelaitoksen osalta.

Tilaliikelaitoksen korvausta peruspääomasta on vähennetty vuosina 2011 - 2012 sillä määrällä, mitä vuokralla olevan rakennuskannan myynti vähentää tuloutuksen mahdollisuutta kaupungille. Jätteenpolttoliikelaitoksen korvausta pääomasta on korotettu sillä määrällä, mitä kaukolämmön myyntihinnan muutoksesta aiheutuu. Kaukolämmön myyntihinnan muutos on korottanut Jätteenpolttoliikelaitoksen toiminnallista tavoitetta.

Turun Satama on huomioitu ohjeluvuissa kaupungin liikelaitoksena.

Liite 2                                 Liikelaitosten korvaukset peruspääomasta vuosille 2011 – 2014

Liikelaitoksille esitetään myös toiminnallista tavoitetta, joka vastaa liikelaitosten arvioitua liikeylijäämää lisättynä poistoilla.

Liite 3                                 Liikelaitosten toiminnalliset tavoitteet vuosille 2011 – 2014

Kuntalain 87e §:n mukaan liikelaitosten johtokuntien on kaupunginvaltuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Tästä syystä ehdotetaan kaupunginhallituksen esittävän, että kaupunginvaltuusto asettaa johtokunnille niiden talousarvio- ja suunnitelmaesitysten antamisen määrärajaksi 17.9.2010.

Edellä olevien ehdotusten mukaisesti kokonaistarkastellut tuloslaskelma ja rahoituslaskelma muodostuvat seuraavaksi:

Ohjelukujen mukainen tuloslaskelma päätyy vuosikatteen osalta noin 61 milj. euroon, joka vastaa suunnitelman mukaisia poistoja. Näin vuoden 2011 talousarvio päätyisi menojen ja tulojen osalta tasapainoon. Rahoituslaskelman mukaan velanotto kuitenkin vielä lisääntyisi 20 milj. euroa.