Talouspalvelujohtaja Fredrik Lindström, va. it-johtaja Jaakko Ståhlberg 10.05.2010:

VM:n 1.2.2010 julkaistussa Julkinen talous tienhaarassa -raportista ilmenee, että kuntien ja valtion talouteen on muodostunut talouskriisin vuoksi 12 mrd. euron kestävyysvaje. Tilanne on huonompi kuin aiemmin arvioitiin. Ilman laajoja sopeutustoimia tilanne muuttuu kestämättömäksi. Yksi tärkeä keino kestävyysvajeen umpeen kuromisessa on julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen. On laskettu, että 0,25% tuottavuuden parantaminen pienentää tuottavuusvajetta noin 2 mrd. euroa. Samaan aikaan työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienenevät ja vanhenevat ikäluokat vaativat yhä enemmän terveyspalveluita. Mikäli kuntien työvoimantarve kasvaa samalla vauhdilla, kuin se on kasvanut vuoteen 2007 asti, niin VM:n mukaan vuonna 2020 koko työmarkkinoille vuosittain tuleva ikäluokka tulisi palkata kuntasektorin palveluksen (21.08.2009: VM, työvoima 2025, Kuthanek) .

Sitra on valmistellut maaliskuusta 2009 alkaen yhdessä kuntatoimijoiden kanssa liiketoimintasuunnitelmia kuntien tietotekniikka- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi. Liiketoimintasuunnitelmien ensimmäiset versiot julkaistiin Finlandiatalossa 1.10.2009.

Sitra on joulukuusta 2009 alkaen neuvotellut yhdessä 157 kunnan ja 27 kuntayhtymän kanssa kuntien tietotekniikan- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisesta vastaanotettujen neuvottelusitoutumisten pohjalta. Samanaikaisesti käytyjen kuntaneuvotte-lujen kanssa sekä ICT- että THH- palvelukeskuksen liiketoimintasuunnitelmia on kehitetty edelleen vastaamaan entistä paremmin kuntasektorin olemassa olevia ja tulevia tarpeita. 

Käytyjen neuvottelujen ja tarkennettujen liiketoimintasuunnitelmien pohjalta Sitra ehdottaa kuntasektorin toimijoille valtakunnallisten palvelukeskusten perustamista.

Perustettavien valtakunnallisten palvelukeskusten tarkoituksena on tuottaa palveluja kuntatoimijoiden tietohallinnolle ja talous- ja henkilöstötoiminnoille. Perustettavat osakeyhtiöt ehdotetaan perustettavaksi sataprosenttisesti kuntien ja kuntayhtymien omistukseen.

·        Kuntien tietotekniikan palvelukeskukseksi perustettava KPK ICT Oy (jatkossa KPK ICT) mahdollistaa kunnan tarjoamien palvelujen laadun parantamisen hilliten kustannusten nousua. Tavoitteena on tukea prosessien ja tietojärjestelmien uudistamista mahdollistaen uusia palveluja erityisesti sähköisen asioinnin näkökulmasta.

·        Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseksi perustettavan KPK THH Oy (jatkossa KPK THH) tavoitteena on varmistaa osallistuvien kuntien tehokkaiden talous- ja henkilöstöprosessien toiminta mukaan lukien johdon raportointipalvelut.

Osana valtakunnallista talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta ovat muutamat Varsinais-Suomen kunnat (Lieto, Mynämäki, Naantali, Paimio, Raisio, Salo ja Turku) keskustelleet yhteisen perustamisilmoituksen antamisesta Sitralle. Ryhmän yhteinen tavoite on saada Varsinais-Suomeen palvelukeskus osana valtakunnallista KOK THH:ta. Ryhmä on organisoitumassa ja sopimassa Varsinais-Suomen kuntia edustavista henkiöistä ja heidän valtuuksistaan. Turun mahdollinen päätös osallistumisesta KPK THH:n perustamiseen vaikuttaa ryhmän muissa kunnissa tehtäviin päätöksiin. 

Raision kaupungin kaupunginhallituksen kokouksessa 3.5.2010 käsiteltiin Sitran laatimaa ehdotusta otsikolla ” Kuntien ICT- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen ja Raision osallistuminen siihen".   Ehdotuksessa kirjattiin: ” Turun seudun kunnista Turku, Naantali, Raisio, Paimio, Lieto, Mynämäki sekä Salo ovat neuvotelleet mahdollisesta talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamisesta alueelle. Kaupunkien ja kuntien johtajat kokoontuvat 4.5.2010 pohtimaan seutukunnan yhteistä vastausta Sitran neuvottelutarjoukseen. Seudullisen edunvalvonnan näkökulmasta kyse on siitä, että Varsinais-Suomessa olisi yksi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimipiste, kun yhtiöt on perustettu.” Ehdotus jäi 3.5. pöydälle ja tulee uudelleen käsittelyyn kh:n kokouksessa 17.5.

KPK ICT Oy:n perustamiseen liittyviin neuvotteluihin ovat osallistumassa seudun kunnista ainakin Naantali, Paimio sekä Lieto. Ehdotukset ovat menossa hallituksen käsittelyyn 17.5.2010 ja Paimion kaupunginhallitus käsittelee ehdotuksen 19.5.2010.

KPK ICT Oy

KPK ICT on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen tietotekniikan palvelukeskus, joka tarjoaa omistajilleen tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Yhtiö järjestää ja kehittää palveluita koordinoimalla kuntasektorin ICT-kehityshankkeita ja palvelutarpeita. Se yhdistää toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntien toimintoja hyödyntäviksi kokonaisuuksiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi. Yhtiö toimii myös aktiivisena kunnallishallinnon tietotekniikan vaikuttajana ja koordinoijana yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Se tavoittelee 40 % markkinaosuutta kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä, jolloin sen liikevaihdon odotetaan olevan noin 80 M€.

Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali, joka voidaan saavuttaa paremmalla ICT:n hyödyntämisellä suunnittelemalla kuntien palveluja uudelleen ja hillitsemällä näin ulkoisten menojen kasvua. Palvelukeskuksen strategisena tavoitteena on mahdollistaa kuntien tarjoamien palveluiden laadun parantaminen ICT:n avulla hilliten samalla kustannusten nousua. Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen. Tämä helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan kilpailukykyä sekä mahdollistaa resurssien siirtämisen ylläpitävästä työstä kehitystoimintaan.

Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin kustannussäästöihin ja kuntatoimijan toimintaprosessien kehittämiseen.

Kuntatoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella KPK ICT:nnähdään tarjoavan seuraavia hyötyjä:

·        Vahvistuva neuvotteluasema ja ostovoima toimittajiin nähden mahdollistaa tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen.

·        Eläköitymisen aiheuttamaan rekrytointihaasteeseen vastaaminen.

·        Kunnan palveluprosessien tehostaminen.

·        Kuntalaisen kokemien kunnan palvelujen parantaminen mm. sähköisten (itse)palvelujen avulla.

·        ICT sovellusympäristön ylläpidon systemaattinen hallinta.

·        Valtakunnallisesti kehitettävien toimialapalveluiden hyödyntämismahdollisuudet.

·        Paremmat raportointijärjestelmät mahdollistavat tehokkaamman johtamisen.

KPK ICT tulee käynnistämisvaiheessa rekrytoimaan asiantuntijoita palvelukseensa samalla hyödyntäen asiakaskuntiensa jo olemassa olevaa tietohallintohenkilöstöä, mikäli kuntatoimija näin haluaa.  Toiminnan laajentuessa kunta-alan järjestelmä- ja toimialaosaajien rekrytointia jatketaan. KPK ICT:n toiminnan myötä kunnissa työskentelevälle tietohallintohenkilöstölle tarjoutuu parempi mahdollisuus osallistua kuntasektorin tietojärjestelmien kehittämiseen ylläpidon sijasta.

KPK THH Oy

KPK THH on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, joka tarjoaa omistajilleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Yhtiö toimii myös aktiivisena kunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vaikuttajana, kehittäjänä ja koordinoijana yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhtiö toimii useamman alueellisen toimipisteen kautta, ja sen henkilöstö muodostuu pääsääntöisesti kuntatoimijoilta siirtyvistä työntekijöistä. Se tavoittelee 25 % markkinaosuutta kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä, jolloin sen liikevaihdon odotetaan olevan yli 45 M€.

Lähtökohtana KPK THH:n perustamiselle on hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Useimmat kunnat hoitavat talous- ja henkilöstöhallintonsa itse. Osa kunnista taas on perustanut omat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksensa ja niistä saadut kokemukset ovat olleet yleensä hyviä, mutta on havaittu, että kustannustehokkuuden saavuttaminen edellyttää suurta kokoa. Usean kunnan tahtotila on luopua itse tekemisestä ja keskittyä ydintoimintoihinsa. KPK THH tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnan palveluita sen omistaville kuntatoimijoille. Palveluiden käyttöönotto toteutetaan vuosille 2010 – 2013 alustavasti liiketoimintasuunnitelmassa määritellyn kehityspolun mukaisesti.

KPK THH toimii pelkästään kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa eikä myy palveluitaan ulkopuolisille tahoille. Yhtiöltä voidaan sen in-house luonteen perusteella hankkia palveluita ilman kilpailutusta.

Valtakunnallisen palvelukeskuksen tarjoamat hyödyt näkyvät kuntatoimijoille säästöinä talous- ja henkilöstöhallinnon kustannuksissa. Myös palveluiden kehitys on tuloksellisempaa KPK THH:n keskittäessä kuntatoimijoiden kehityspanokset. Näiden suorien säästöjen lisäksi palvelukeskusmalli mahdollistaa kuntatoimijoiden ydintoimintojen tehokkaamman johtamisen tuottamalla yhteismitallista informaatiota sekä laadukasta raportointia ja ennusteita johdon päätöksenteon tueksi. Tämä tuottavuutta edistävä vaikutus voi parhaimmillaan mahdollistaa suoria säästöjä huomattavasti suuremman taloudellisen hyödyn.

Eläköitymisen myötä vapautuviin tehtäviin ei tarvitse palkata uutta henkilöstöä, mistä seuraa pidemmällä tähtäimellä säästöjä. Henkilöstölle siirtyminen osaksi KPK THH:ta tuo uusia mahdollisuuksia kehittymiseen ja oman osaamisen laajentamiseen työtehtävien kattaessa useampia kuntatoimijoita. Henkilöstön mahdollisesta siirtymisestä KPK THH:n palvelukseen sovitaan erillisellä sopimuksella.

Neuvotteluvaiheessa kaupunkien ja kuntien edustajat ovat tuoneet esille mm. seuraavia kehittämiskohteita:

1. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien laadussa ja kustannustehokkuudessa on selvää kehityspotentiaalia

Suuri osa resursseista sitoutuu usein perustaloushallinnon prosessien tekemiseen, jolloin lisäarvoa tuottavaan raportointiin, analysointiin ja toiminnan seurantaan ei jää riittävästi aikaa. Enemmän päätöksentekoa tukevaa tietoa kaivataan kuntakentässä, jotta toimintaa voidaan paremmin johtaa tavoitteiden mukaisesti.

Toiminnan kehittäminen nähdään tärkeänä, mutta siihen ei välttämättä jää aikaa ja resursseja riittävästi.

2. Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkirjo on hajanainen

Järjestelmän elinkaaren vaihe riippuu suuresti kuntatoimijasta. Osa käytössä olevista talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmistä on elinkaarensa loppupuolella, jolloin ne on korvattava lähivuosien aikana uusilla järjestelmillä.

Rajapinnat eri järjestelmien välillä eivät välttämättä ole automatisoituja, jolloin tieto ei siirry tehokkaasti eri järjestelmien välillä.

3. Talous- ja henkilöstöhallinnon osaaminen sekä resurssien haavoittuvuus

Talous- ja henkilöstöhallinnon osaajien keski-ikä on korkea ja eläkkeelle siirtyminen on lähivuosien haaste. Koska resurssien saatavuus on lähivuosien ongelma, talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja kehittämällä voidaan talous- ja henkilöstöhallinnon toimintaan sitoutuu jatkossa vähemmän resursseja.

Erityisesti pienempien kuntien osalta resurssit ovat niukat ja varamiesjärjestelyt ovat riski. Erityisosaamista vaativien tehtävien suorittamiseen ei ole riittävästi varahenkilöitä.

KPK THH:n henkilökunta muodostuu pääsääntöisesti sen asiakasomistajien nykyisestä henkilökunnasta. KPK THH:n henkilöstölle tullaan rakentamaan uusiin tehtävän- ja toimenkuviin pohjautuva palkkausjärjestelmä, jonka piiriin pyritään siirtymään heti toiminnan käynnistyttyä. KPK THH:n asiakasomistajiksi tulevien kuntatoimijoiden henkilöstö siirtyy KPK THH:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Lopullisista henkilösiirroista päätetään ja neuvotellaan yhtiön perustamisen jälkeen.

Yhtiöiden perustaminen

ICT-palvelukeskus ja THH-palvelukeskus ovat osakeyhtiöitä, joiden osakkaita voivat olla kunnat, kuntayhtymät tai muut kuntakonsernin yhteisöt. Heti alkuvaiheessa mukaan tulevat kunnat merkitsevät yhden osakkeen kuntalaista kohden 1 euron merkintähinnalla, 31.8.2010 jälkeen mukaan tuleville kunnille merkintähinta on vastaavasti 3 euroa kuntalaista kohden ja 31.3.2011 jälkeen 6 euroa kuntalaista kohden. Asiakaskuntayhtymät ja kuntakonsernin yhteisöt merkitsevät yhden osakkeen yhtiöstä, johon se haluaa liittyä.

Koska Sitra ei ole kummankaan yhtiön osakas, se voi toimia ainoastaan osakkuusneuvottelujen järjestäjänä ja tarvittaessa yhtiöiden rahoittajana käynnistysvaiheessa.

Kuntatoimija pääsee neuvottelemaan yhtiöiden tarkemmasta sisällöstä ja omistamisen ehdoista allekirjoittamalla liitteenä olevat aiesopimukset tai toisen niistä, jos on halukas neuvottelemaan vain toisen yhtiön perustamisesta.

Sitra pyytää palauttamaan allekirjoitetut aiesopimukset 22.6. mennessä. Aiesopimus on tahdonilmaisu olla mukana neuvottelemassa yhtiöiden perustamisesta ja se raukeaa vuoden 2010 lopussa, mikäli yhtiöitä ei ole siihen mennessä perustettu. Aiesopimukseen eli liity sanktioita.

Oheismateriaali 1KPK ICT etenemisehdotus ja liiketoimintasuunnitelma

Oheismateriaali 2KPK THH etenemisehdotus ja liiketoimintasuunnitelma

Liite 1Aiesopimus KPK ICT Oy:n perustamisesta

Liite 2Aiesopimus KPK THH Oy:n perustamisesta

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

- että Turun kaupunki on mukana neuvottelemassa KPK ICT Oy:n ja KPK THH Oy:n perustamisesta,

- että liitteen 1 ja 2 mukaiset aiesopimukset hyväksytään,

- että varsinainen KPK ICT Oy:n ja KPK THH Oy:n osakkaaksi liittymispäätös tulee tuoda kaupungin/kunnanhallituksen päätettäväksi, kun osakkuuden ehdot ovat selvillä ja

- että liittyminen KPK ICT Oy:n ja KPK THH Oy:n omistajaksi ja palveluiden käyttäjäksi valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa yhteistoimintalain mukaisesti.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lundahnin Randellin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.