Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus ovat päättäneet siirtää varhaiskasvatuksen opetustoimeen 1.8.2010 alkaen sekä yhdistää nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saman lautakunnan ja hallintokunnan alaisuuteen 1.1.2011 alkaen. Kaupunginhallitus on myöhemmin täsmentänyt täytäntöönpanopäätöstä siten, että nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen tarkoittaa Turun ammatti-instituutin ja opetustoimen yhdistämistä yhteiseksi virastoksi ja että koko hallintokunnan osalta jatketaan kahden lautakunnan mallilla vuosina 2011-2012.

Kaupunginhallitus on joulukuussa 2009 asettanut työryhmät valmistelemaan esityksiä ja täydentänyt 1.3.2010 ammatillisen nuorten koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtämistä saman hallintokunnan alaisuuteen valmistelevaa työryhmää siten, että työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtajilla on läsnäolo-oikeus kokouksissa. Lisäksi työryhmän määräaikaa jatkettiin 31.5.2010 saakka.

Työryhmä on kokouksessaan 22.3.2010 päättänyt viedä kaupunginhallitukselle 6.4.2010 esityksen linjapäätökseksi, jonka pohjalta koko hallintokuntaa koskevaa valmistelua voidaan viedä eteenpäin annetussa aikataulussa, kytkeä valmistelu huhtikuussa alkavaan vuoden 2011 talousarvion valmisteluun sekä käynnistää valmistelun viestintä henkilökunnalle. Esitys pohjautuu alatyöryhmän työskentelyyn, jossa ovat olleet mukana molempien hallintokuntien viraston johto sekä varhaiskasvatuksen edustaja.

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen aiemmat päätökset asiassa

Kv 26.4.2004 § 105 Kaupungin ylimmän johdon kehittäminen ja järjestäminen

-palvelutoimessa otetaan käyttöön sopimusohjausmalli

Kv 16.2.2009 § 55 Valtuustoryhmien välinen sopimus

-varhaiskasvatuksen siirto ja toisen asteen koulutuksen yhdistäminen

Kv 14.12.2009 § 279 Nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtäminen saman hallintokunnan alaisuuteen

-nuorten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus yhdistetään saman lautakunnan ja hallintokunnan alaisuuteen 1.1.2011 alkaen

Kv 14.12.2009 § 280 Varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen

-varhaiskasvatus siirretään opetustoimen hallinnon alaisuuteen 1.8.2010 alkaen

Kh 15.12.2009 § 677 Nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallinnollista yhdistämistä koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpano

-työryhmän asettaminen valmistelemaan tarvittavat johto- ja toimintasääntömuutokset, määrärahojen ja muiden resurssien siirrot yhteistoimintamenettelyä noudattaen sekä määrittämään muutoksen yhteydessä toiminnalle asetettavista taloudellisista ja toiminnallisista tuottavuustavoitteista

Kh 15.12.2009 § 678 Varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen, työryhmän asettaminen

-työryhmän valmistelemat siirron edellyttämät esitykset tulee tuoda kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 31.3.2010 mennessä

Kh 25.1.2010 § 66 Täytäntöönpanopäätöksen täsmentäminen

-Turun ammatti-instituutti ja opetustoimi yhdistetään yhdeksi virastoksi

-jatketaan kahden lautakunnan -mallilla: v. 2011 - 2012 toimivat varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta sekä lukio- ja ammatillisen opetuksen lautakunta

-lukio-opetusta ja ammatillista opetusta kehitetään omina linjoinaan

Kh 1.3.2010 § 146: Työryhmän asettaminen valmistelemaan ammatillisen nuorten koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtämistä saman hallintokunnan alaisuuteen

-työryhmän jäsenten täydentämispäätös sekä määräajan jatko 31.5.2010 saakka

-työryhmän puheenjohtajaksi tulee opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja

-kaupunginhallituksen puheenjohtajistolla läsnäolo-oikeus kokouksissa

Täydennetyn työryhmän työskentely

Täydennetty työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Työryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä asetti 11.3.2010 kokouksessa alatyöryhmän valmistelemaan opetustoimen rakennemuutosmallia aiemmin tehtyä valmistelua hyödyntäen. Alatyöryhmään nimettiin puheenjohtajaksi keskushallinnosta apulaiskaupunginjohtajan avustaja Sami Savolainen sekä jäseniksi opetustoimenjohtaja Timo Jalonen, johtava rehtori Seija Mattila, lukio- ja aikuiskoulutuspäällikkö Esko Heikkonen sekä johdon sihteeri Leena Palmulaakso-Nylund (siht.). Alatyöryhmää täydennettiin myöhemmin ja siihen nimettiin henkilöstön edustajaksi Sirpa Suomi sekä varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Raili Koski.

Alatyöryhmän toimeksianto oli valmistella 22.3.2010 mennessä esitys ”opetustoimen rakennemuutosmallista”, joka huomioi:

-Päätökset varhaiskasvatuksen siirrosta sekä toisen asteen koulutuksen hallinnollisesta yhdistämisestä.

-Siirtymisen sopimusohjaukseen sektorilla 2011.

-Tilaajan ja tuottajan roolien selkiyttämisen, joka huomioi myös seudullisten tuotantotapojen valmistelun. Puhdasta tilaaja-tuottaja mallia ei ole syytä ottaa käyttöön opetussektorilla.

-Lukiokoulutuksen ja nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämisen erillisinä linjoina.

-Mahdollisuudet siirtyä elinkaarimalliin uudessa organisaatiossa.

Alatyöryhmän esitystä käsiteltiin 22.3.2010 pidetyssä varsinaisen työryhmän kokouksessa. Tällöin päätettiin lisäksi, että valmisteltu malli viedään kaupunginhallitukseen 6.4.2010 linjapäätöstä varten ja mallista kuullaan opetus- ja ammattiopetuslautakuntia. Samalla alatyöryhmälle annettiin ohjeet jatkotyöskentelylle ja otettiin kantaa seuraaviin esille nousseisiin kysymyksiin:

-Mallissa säilytetään toistaiseksi sopimusohjauksen kolme tasoa.

-Virastopäällikön alaisuudessa työskentelee kaksi palvelujohtajaa, jotka vastaavat kumpikin oman pääprosessin koordinaatiosta ja tilaajatehtävästä.

-Kaupunginhallituksen 15.12.2009/678§ päättämä varhaiskasvatuksen tilaajatoiminnasta vastaavan viran perustaminen hallintojaostolle tulee valmistella siten, että vakanssi voidaan täyttää palvelujohtajan virkana (lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi).

-Vastaavasti nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin palvelujohtajan vakanssi tulee perustaa.

-Tulosalueiden elinkaarimalli varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen on toiminnallisesti hyvin perusteltu.

-Erillistä ruotsinkielistä tulosaluetta ei tule perustaa, mutta ruotsinkielisten palvelujen koordinaatio virastosta tulee säilyttää ja laajentaa koskemaan kaikkia tulosalueita.

-Uuden viraston henkilöstöasiat -yksikön työsuhdeasiat voidaan sijoittaa resurssit -yksikön alle ja henkilöstön osaaminen kehittäminen -yksikköön, jossa ennakoinnin roolia voidaan korostaa otsikossa. Tämä vähentää yksikönjohtajien määrää yhdellä.

-Uuden mallin vaikutus hallinnon htv -määrään tulee arvioida varsinaisen esityksen yhteydessä.

-Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen tulee käynnistää asian informointi henkilöstölle.

Linjapäätöksen sisältö ja perustelut (organisaatiokuva liitteessä 1)

Lautakunnat ja jaostot

Vuosina 2011 ja 2012 tulisi toimia kaksi lautakuntaa, jotka ovat nimeltään kasvatus- ja opetuslautakunta sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslautakunta. Tämä noudattaa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätöksiä ja on nykyisen Turku-sopimuksen ohjelmien toteutuksen mukainen. Malli voidaan arvioida uudelleen vuonna 2012 osana kaupungin johtamisjärjestelmän arviointia. Molemmilla lautakunnilla tulee olla lain edellyttämät ruotsinkieliset jaostot sekä kasvatus- ja opetuslautakunnalla lisäksi suomenkielinen jaosto.

Hallintokunnan johto ja pääprosessit

Yhden hallintokunnan malli edellyttää yhtä virastopäällikköä, joka esittelee asiat molemmille lautakunnille. Virastopäällikkö vastaa lautakunnille strategisten palveluntuotantosopimusten tavoitteiden toteutumisesta.

Virastopäällikön alaisuudessa ja tukena työskentelee kaksi palvelujohtajaa, joista kumpikin vastaa oman pääprosessin koordinaatiosta ja tilaajatehtävistä. Palvelujohtajat vastaavat operatiivisten palvelutuotantosopimusten valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisesta virastopäällikölle.

Pääprosessit ovat nimeltään

1. Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi

2. Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessi

Kahden pääprosessin ja palvelujohtajan malli on edellytys sille, että yhdistymisen toiminnalliset edut voidaan varmistaa ja että nivelvaiheiden toimivuus voidaan turvata. Palvelujohtajat vastaavat lisäksi seudullisten toimintatapojen yhteensovittamisesta omaan tuotantoon, joiden valmistelu etenee tällä hetkellä kaikilla oman tuotannon tulosalueilla; varhaiskasvatuksen isäntäkuntamalli ja sopimusyhteistyö, perusopetuksen sopimukset ja yhteistyö raja-alueilla, seutulukiosuunnitelma ja sopimusyhteistyö, ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen, vapaan sivistystyön yhteistyö sekä aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen järjestäminen.

Jaostoille asiat esittelee palvelujohtaja, tulosaluejohtaja tai viraston yksikönjohtaja. Ruotsinkielisten jaostojen asiat esittelee ruotsinkielisten jaostojen määräämä viranhaltija, joka vastaa ruotsinkielisistä palveluista. Esittelyistä sekä päätösvallan siirtämisestä ja pidättämisestä päätetään tarkemmin myöhemmin laadittavissa johto- ja toimintasäännöissä.

Kasvatus- ja opetusvirasto

Uusi yhteinen virasto tuottaa tuki- ja asiantuntijapalvelut koko hallintokunnalle eli tukee sekä viraston johtoa (virastopäällikkö ja palvelujohtajat), että oman tuotannon tulosalueita. Viraston toiminnan pääpaino on oman tuotannon laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden nostamisessa.

Kasvatus- ja opetusvirasto on virastopäällikön alainen ja se koostuu yksiköistä, joiden lähiesimiehinä toimivat yksikönjohtajat. Kasvatus- ja opetusviraston yksiköistä ja niiden työnjaosta määrätään myöhemmin valmisteltavassa toimintasäännössä. Viraston yksiköitä voivat olla:

1. Yleishallinto

2. Kehittäminen ja ennakointi

3. Resurssit

                                          Oman tuotannon tulosalueet

Oman tuotannon tulosalueet etenevät elinkaariajattelun pohjalta varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tulosaluejako noudattaa kunkin erillistä lainsäädäntöä sekä kaupunginhallituksen päätöstä kehittää lukioita ja ammatillista koulutusta erillisinä linjoina.

Oman tuotannon tulosalueita johtavat tulosaluejohtajat, jotka vastaavat operatiivisen palveluntuotantosopimuksen tavoitteiden toteutumisesta palvelujohtajille sekä virastopäällikölle. Ikäkaareen perustuvat tulosalueet ovat

1. Varhaiskasvatus ja esiopetus

2. Perusopetus

3. Lukiot

4. Ammatillinen koulutus

5. Aikuiskoulutus

Oppisopimustoiminta

Turun ammatti-instituutista siirtyvä oppisopimustoiminta kuuluu aikuiskoulutukseen, mutta tulee organisoida erilliseksi toiminnaksi Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin yhteyteen, koska se tilaa koulutuspalveluja omalta tuotannolta sekä ulkopuolisilta oppilaitoksilta.

Vaikutus hallinnon henkilötyövuosiin

Yhdistymisen seurauksena ja uuden viraston tuloksena tulisi hallinnon käytössä olevien henkilötyövuosien määrää kyetä supistamaan tulevina vuosina tehtävien järjestelyjen ja eläköitymisen tuloksena. Arvioinnin tukena voidaan käyttää kokemuksia sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisestä.

Liite 1                                 Organisaatiokaavio

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

Ehdotus       Kaupunginhallitus päättää,

että työryhmän jatkotyöskentely ja esitys kaupunginhallitukselle 31.5.2010 mennessä tehdään seuraavan linjapäätöksen mukaisesti:

                                          Lautakunnat ja jaostot

-Vuosina 2011 ja 2012 toimii kaksi lautakuntaa, jotka ovat nimeltään kasvatus- ja opetuslautakunta sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslautakunta.

-Molemmilla lautakunnilla tulee olla lain edellyttämät ruotsinkieliset jaostot sekä kasvatus- ja opetuslautakunnalla lisäksi suomenkielinen jaosto.

Hallintokunnan johto ja pääprosessit

-Yhden hallintokunnan malli edellyttää yhtä virastopäällikköä, joka esittelee asiat molemmille lautakunnille. Virastopäällikkö vastaa lautakunnille strategisten palveluntuotantosopimusten tavoitteiden toteutumisesta.

-Virastopäällikön alaisuudessa ja tukena työskentelee kaksi palvelujohtajaa, joista kumpikin vastaa oman pääprosessin koordinaatiosta ja tilaajatehtävistä. Palvelujohtajat vastaavat operatiivisten palvelutuotantosopimusten valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisesta virastopäällikölle.

-Pääprosessit ovat nimeltään

1. Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi

2. Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessi

-Jaostoille asiat esittelee palvelujohtaja, tulosaluejohtaja tai viraston yksikönjohtaja. Ruotsinkielisten jaostojen asiat esittelee ruotsinkielisten jaostojen määräämä viranhaltija, joka vastaa ruotsinkielisistä palveluista.

-Esittelyistä sekä päätösvallan siirtämisestä ja pidättämisestä päätetään tarkemmin myöhemmin laadittavissa johto- ja toimintasäännöissä.

Kasvatus- ja opetusvirasto

-Uusi kasvatus- ja opetusvirasto on tulosalue, joka tuottaa tuki- ja asiantuntijapalvelut koko hallintokunnalle.

-Kasvatus- ja opetusviraston toiminnan pääpaino on oman tuotannon tulosalueiden laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden nostamisessa.

-Kasvatus- ja opetusvirasto on virastopäällikön alainen ja se koostuu yksiköistä, joiden lähiesimiehinä toimivat yksikönjohtajat.

-Kasvatus- ja opetusviraston yksiköitä voivat olla

1. Yleishallinto

2. Kehittäminen ja ennakointi

3. Resurssit

-Kasvatus- ja opetusviraston yksiköistä ja työnjaosta määrätään tarkemmin myöhemmin laadittavassa toimintasäännössä.

Oman tuotannon tulosalueet

-Oman tuotannon tulosalueita johtavat tulosaluejohtajat, jotka vastaavat operatiivisen palveluntuotantosopimuksen tavoitteiden toteutumisesta palvelujohtajille sekä virastopäällikölle.

-Elinkaareen perustuvat tulosalueet ovat

1. Varhaiskasvatus ja esiopetus

2. Perusopetus

3. Lukiot

4. Ammatillinen koulutus

5. Aikuiskoulutus

että ammattiopetuslautakunta valmistelee hallintojaostolle esityksen Kh:n 15.12.2009 (§ 678) päätöstä vastaavan nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin tilaajatoiminnasta vastaavan palvelujohtajan viran perustamisesta

että opetuslautakuntaa ja ammattiopetuslautakuntaa jaostoineen kuullaan valmistelusta yhteisessä seminaarissa yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa ennen esityksen jättämistä kaupunginhallitukselle ja

että valmistelun viestintä henkilökunnalle tulee käynnistää välittömästi.

Liite 2                                 12.4.2010 päivitetty organisaatiokaavio

Päätös         Kaupunginhallitus päätti,

että työryhmän jatkotyöskentely ja esitys kaupunginhallitukselle 31.5.2010 mennessä tehdään seuraavan linjapäätöksen mukaisesti:

Lautakunnat ja jaostot

-Vuosina 2011 ja 2012 toimii kaksi lautakuntaa.

-Molemmilla lautakunnilla tulee olla lain edellyttämät ruotsinkieliset jaostot sekä tarvittavat suomenkieliset jaostot.

Hallintokunnan johto ja pääprosessit

-Yhden hallintokunnan malli edellyttää yhtä virastopäällikköä, joka esittelee asiat molemmille lautakunnille. Virastopäällikkö vastaa lautakunnille strategisten palveluntuotantosopimusten tavoitteiden toteutumisesta.

-Virastopäällikön alaisuudessa ja tukena työskentelee kaksi palvelujohtajaa, joista kumpikin vastaa oman pääprosessin koordinaatiosta ja tilaajatehtävistä. Palvelujohtajat vastaavat operatiivisten palvelutuotantosopimusten valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisesta virastopäällikölle.

-Kasvatus- ja opetustoimen viranhaltijajohdon muodostavat virastopäällikkö, palvelujohtajat (2 kpl) ja ruotsinkielisten palveluiden johtaja.

-Pääprosessit ovat nimeltään

1. Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi

2. Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessi

-Jaostoille asiat esittelee palvelujohtaja, tulosaluejohtaja tai viraston yksikönjohtaja. Ruotsinkielisten jaostojen asiat esittelee ruotsinkielisten jaostojen määräämä viranhaltija, joka vastaa ruotsinkielisistä palveluista.

-Esittelyistä sekä päätösvallan siirtämisestä ja pidättämisestä päätetään tarkemmin myöhemmin laadittavissa johto- ja toimintasäännöissä.

Kasvatus- ja opetusvirasto

-Uusi kasvatus- ja opetusvirasto on tulosalue, joka tuottaa tuki- ja asiantuntijapalvelut koko hallintokunnalle.

-Kasvatus- ja opetusviraston toiminnan pääpaino on oman tuotannon tulosalueiden laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden nostamisessa.

-Kasvatus- ja opetusvirasto on virastopäällikön alainen ja se koostuu yksiköistä, joiden lähiesimiehinä toimivat yksikönjohtajat.

-Kasvatus- ja opetusviraston yksiköitä voivat olla

1. Yleishallinto

2. Kehittäminen ja ennakointi

3. Resurssit

-Kasvatus- ja opetusviraston yksiköistä ja työnjaosta määrätään tarkemmin myöhemmin laadittavassa toimintasäännössä.

Oman tuotannon tulosalueet

-Oman tuotannon tulosalueita johtavat tulosaluejohtajat, jotka vastaavat operatiivisen palveluntuotantosopimuksen tavoitteiden toteutumisesta palvelujohtajille sekä virastopäällikölle.

-Elinkaareen perustuvat tulosalueet ovat

1. Varhaiskasvatus ja esiopetus

2. Perusopetus

3. Lukiot

4. Ammatillinen koulutus

5. Aikuiskoulutus

että ammattiopetuslautakunta valmistelee hallintojaostolle esityksen Kh:n 15.12.2009 (§ 678) päätöstä vastaavan nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin tilaajatoiminnasta vastaavan palvelujohtajan viran perustamisesta

että opetuslautakuntaa ja ammattiopetuslautakuntaa jaostoineen kuullaan valmistelusta yhteisessä seminaarissa yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa ennen esityksen jättämistä kaupunginhallitukselle ja

että valmistelun viestintä henkilökunnalle ja YT-menettely tulee käynnistää välittömästi.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti aikaisempaan 15.12.2009 tekemäänsä päätökseen viitaten, että työryhmän tehtävänä on määrittää muutoksen yhteydessä toiminnalle asetettavat taloudelliset ja toiminnalliset tuottavuustavoitteet.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta.

Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin Lundahnin Ilolan kannattamana tekemästä pöydällepanoehdotuksesta.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Rinne, Artesola, Hihnala, Keskinen, Manni, Arve, Laaksonen, Sarlund ja Randell.

Lundahnin Ilolan kannattamana tekemän pöydällepanoehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi Lehtinen ja von Frenckell-Ramberg.

Von Frenckell-Rambergin ehdotus, että asia palautettaisiin ruotsinkielistä opetusta koskevilta osin uudelleen valmisteltavaksi, raukesi kannatuksen puuttuessa.

Von Frenckell-Rambergin seuraavansisältöinen muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

-kohdan ”Hallintokunnan johto ja pääprosessit” 4. ranskalaisen viivan teksti muutetaan seuraavaksi (muutos kursivoituna):

Jaostoille asiat esittelee palvelujohtaja, tulosaluejohtaja tai viraston yksikönjohtaja. Ruotsinkielisten jaostojen asiat esittelee ruotsinkielisen opetustoimenjohtaja tai nuoriso- ja aikuiskoulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston osalta muu jaoston määräämä viranhaltija.

-kohdan ”Oman tuotannon tulosalueet” 2. ranskalaisen viivan kohdalla mainittuihin tulosalueisiin lisätään Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen –tulosalue.

Von Frenckell-Ramberg pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä asiassa perustellen sitä seuraavasti:

”Suomen perustuslakiin ja kielilakiin (6.6.2003/423) on kirjattu perusperiaate, jolla turvataan sekä suomen- että ruotsinkielisen väestöryhmän yhdenvertainen kohtelu, varsinkin kulttuuri- ja kouluasioissa. Erityisen mielenkiintoinen tässä yhteydessä on esim. oikeuskanslerin lausunto perustuslain 122 §:stä. Oikeuskansleri korostaa, että hallintojärjestelyissä, riippumatta siitä, onko kyse alue- tai paikallishallinnosta, on aina valittava ratkaisu, joka parhaiten turvaa kielelliset oikeudet (ks. PEVm 25/1994 vp tai oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunto OKV 1370/1/2009). Tämä tulkinta edellyttää kielellisten vaikutusten arviointia, kun kunnan hallintoa muutetaan. Kaupunginhallituksen edellä mainittu päätös on ristiriidassa näiden periaatteiden ja eduskunnan ja Oikeuskanslerin edellä mainittuja lakeja koskevien tulkintojen kanssa.

Turun ruotsinkielisen opetuksen nykyinen tulosalue – esiopetuksesta aikuiskoulutukseen – on toiminut hyvin. Jos ruotsinkielinen tulosalue lakkautetaan, ruotsinkieliset hallintopalvelut heikkenevät merkittävästi. Ruotsinkielisen tulosalueen lakkauttaminen ei merkitse rationalisointia eikä tuo taloudellista säästöä.

Jos ruotsinkielinen toiminta päätöksen mukaisesti hajautetaan viiteen tähän asti suomenkieliseen tulosalueeseen, se merkitsee, että nykyisten suomenkielisten tulosalueiden vastedes tulee voida toimia kahdella kielellä, mikä samalla asettaa kielitaitovaatimuksia näiden tulosalueiden viranhaltijoille (”… tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä. Kielilaki 23 §).

Jotta ruotsinkielinen toiminta voisi toimia kokonaisuutena, tarvitaan johtava viranhaltija, jolla on tulosaluepäällikön valtuudet ja päätösvalta.

Tilaaja-tuottaja-malli ei ole ruotsinkielisen tulosalueen esteenä. Sen sijaan toteutuu kaikenikäisten elinkaarimalli.”

Merkittiin, että kaupunginhallituksen kokouksessa oli pöydälle jaettu neljä asiaan liittyvää lausuntoa.