Varsinais-Suomen ELY-keskus 11.2.2010:

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Turun kaupungin lausuntoa oheisesta rakennussuojeluasiasta koskien Turun kaupungin I kaupunginosan korttelin 1016 tontilla 11 sijaitsevaa Kerttulin koulua (kiinteistötunnus 853-1-1016-11). ELY-keskus pyytää erityisesti kaupungin kannanottoa mahdollisuuteen koulun suojeluun asema-kaavalla.

 

Lausunto- ja asiakirjat pyydetään palauttamaan ympäristökeskukseen 30.4.2010.

 

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto/Asemakaavatoimisto/ Iina Paasikivi 24.3.2010:

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) pyytää Turun kaupungin lausuntoa 30.4.2010 mennessä erityisesti siitä, voidaanko Kerttulin koulu suojella asemakaavanmuutoksella.

 

Piispankatuyhdistys-Biskopsgatan ry on 11.6.2009 tehnyt silloiselle ympäristökeskukselle aloitteen Kerttulin koulun ja sen tontilla olevan historiallisen ns. Hirttokallion suojelemisesta rakennussuojelulailla. Piispankatuyhdistys pelkää, että kouluverkkoselvityksessä esitetty koulun muuttaminen lukion kouluksi olisi omiaan tuhoamaan koulun kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja ja mahdollinen lisärakentamisen tarve uhkaisi kallion säilymistä muinaismuistona.

 

Museovirasto on 4.9.2009 antanut lausunnon rakennussuojelualoitteesta (liite 1). Museoviraston kanta:

 

”Kerttulin koulu on rakennussuojelulain 2 § 1 momentissa tarkoitettu rakennus, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, -taiteen ja -tekniikan sekä kaupunkikuvallisten ympäristöarvojen ja rakennuksen tyypillisyyden kannalta.

 

Asemakaava-alueella rakennus voidaan määrätä suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla vain silloin, kun suojelu ei ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tai kun rakennuksen säilymistä ei voida riittävästi turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla tai kun rakennuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä tai kun siihen on muita erityisiä syitä.

 

Kerttulin koulun tontin asemakaava on vuodelta 1935, ja se on vanhentunut. Mikäli asemakaava saatetaan ajantasalle, tulee Kerttulin koulu ympäristöineen suojella kaavoituksen yhteydessä. Ns. hirttokallio on muinaismuistolain (295/1963,2 § 9. kohta) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaavoituksen yhteydessä on otettava kantaa kohteen laajuuteen. Koulurakennuksen riittävä turvaaminen edellä todettujen suojelutavoitteiden mukaisesti tarkoittaa myös sisätilojen suojelua. Mikäli asemakaavanmääräysten avulla ei kyetä niiden riittävään turvaamiseen eli vähintään sisätilojen nykyiseen säilyneisyyteen sekä tilojen muutoksen hallintaan, on aihetta harkita myös rakennussuojelulain käyttöä. Tällöin Museovirasto haluaa tulla kuulluksi yksityiskohtaisemmista suojelumääräyksistä.”

 

Turun museokeskus toteaa 22.9.2009 pyydettynä lausuntonaan ns. hirttokallion merkityksestä seuraavaa (liite 2):

 

”Kaupunkiasutus levisi Kerttulin koulun tontin alueelle myöhään eikä mitään konkreettista osoitusta ole siitä, että Kerttulinmäellä sijainnut kaupungin vanha teloituspaikka olisi ollut tällä tontilla. Kerttulin koulun tontilla sijaitsevaan kallioalueeseen liittyy kuitenkin kansan parissa liikkunut tarina ns. hirttokalliosta. Museovirasto onkin lausunnossaan 4.9.2009 todennut ns. hirttokallion lain rauhoittamaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi muinaismuistolain (295/1963) 2 §:n 9. kohdan perusteella.

 

Koulun tontti ja siihen liittyvä avoin kallioalue on merkittävä osa Turun kaupunkikuvaa. Kallioalue on ainoa avoimena säilynyt alue, joka välittää konkreettista näkymää siitä, millaisia Turun kukkulat olivat menneinä vuosisatoina. Avoimuudessaan ja karuudessaan kallioalue on itsessään muistomerkki Turun keskustan kukkuloiden muinaisesta ilmeestä. Turun museokeskus katsoo Kerttulin koulun tontin kallioalueella olevan sellaista kaupungin menneisyyteen liittyvää kaupunkikuvallista arvoa, että koulun pihamaa ja tontilla oleva kallioalue tulee säilyttää avoimena eikä sinne tule sijoittaa lisärakennuksia.”

 

Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta (KRL) on 19.4.2000 § 508 päättänyt, ettei Kerttulin koulun tontin osalle anneta suunnitteluvarausta asuntorakentamista varten, vaan sen asemakaava muutetaan puistoksi sen kaupunkihistoriallisen merkittävän aseman takia. Asiasta oli tehty myös aloite (jäsen Lundahn), joka näin todettiin käsitellyksi.

 

Asemakaavatoimisto ei ole ryhtynyt kaavanmuutoksen laadintaan, koska asia ei ole ollut ajankohtainen. Alueelle on toki vuoden 2000 jälkeenkin ollut suunnitteluvarausaloitteita. Kiinteistöliikelaitos on tehnyt kaavoitusaloitteen asuntorakentamiseksi Kerttulin koulun tontille, 28.10.2009 Dnro 13517-2009. Aivan ilmeisesti Kerttulin koulun tontin kaavanmuutos on ajankohtainen ja tarpeen ottaa kaavoitusohjelmaan, kun kouluverkkoa on tarkoitus kehittää ja koulun vastaiset tilatarpeet ilmeisesti voidaan arvioida. Kaupunginvaltuusto päätti kouluverkosta 16.6.2009: Kerttulin koulu lakkautetaan 31.7.2012. Koulurakennus siirtyy lukion käyttöön muutostöiden jälkeen. Kerttulin lukio perustetaan 1.8.2012.

 

Opetustoimi: ”Kerttulin koulukiinteistöön sijoitetaan peruskorjauksen jälkeen Kerttulin lukio. Tilat mitoitetaan 550 lukion opiskelijalle. Hanke ei pidä miltään osin sisällään lisärakentamista koulun tontille. Koulukiinteistön nykyiset tilat riittävät lukuun ottamatta ruokailutiloja ja opiskelijaterveydenhuollon tiloja, joiden palvelujen sijoituksesta Turun ammatti-instituutin viereiseen Kellonsoittajankadun toimipisteeseen neuvotellaan kiinteistön omistajan (Kauppaopetussäätiö) edustajien kanssa.”

 

Asemakaavanmuutoksen lähtökohtana on pidettävä sitä, että vähintään koulun vanhin, kaupunginarkkitehti Johan Eskil Hinderssonin vuosina 1911-1912 suunnittelema osa suojellaan myös sisätilojen osalta siinä laajuudessa, mitä Museovirasto esittää ja että Kerttulinmäen laajasta kalliosta jäljellä oleva avokallio säilyy kalliopuistona, kaupunkikuvassa avoimella paikalla. Kaavanmuutoksella määritellään Kerttulin koulutalon kehittäminen siten, että koulu toimii Kerttulin lukiona.

 

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto katsoo, että Kerttulin koulu ja sen ympäristö voidaan suojella MRL:n määräyksin asemakaavanmuutoksella, mikäli kaavanmuutos kaupunginhallituksen päätöksellä otetaan kaavoitusohjelmaan.

 

Oheismateriaali 1              Piispankatu-Biskopsgatan ry:n tekemä rakennussuojeluesitys

 

Oheismateriaali 2              Museoviraston lausunto 4.9.2009

 

Oheismateriaali 3              Turun museokeskuksen lausunto 22.9.2009

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

 

Ehdotus       Kaupunginhallitus päättää antaa asiassa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle edellä olevan asemakaavatoimiston kirjelmän mukaisen lausunnon.