Talouskeskus talousjohtaja Ari Mäkinen ja laskentapäällikkö Seija Liinoja 19.3.2010:

Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen sisällytetään konsernituloslaskelma ja konsernitase liitteineen sekä konsernin rahoituslaskelma.

Edellä mainitut tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat sidotaan tasekirjaan.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu kuntalakia sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain soveltamisesta.

2. Turun kaupungin tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2009

Turun kaupungin tilinpäätöksen tuloslaskelma on laadittu kuntajaoston yleisohjeen tuloslaskelmakaavan muotoon. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen.

Tilinpäätöksen tuloslaskelmassa sisäiset tuotto- ja kuluerät on eliminoitu. Liikelaitosten, taseyksikkönä toimivan aluepelastuslaitoksen ja muiden nettobudjetoitujen yksiköiden samoin kuin omien rahastojen tuotot ja kulut on yhdistelty tuloslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kaupungin sisäiset erät toimintatuotoista ja kuluista sekä rahoituskuluista ja tuotoista.

Tilinpäätöksen toimintakate oli – 834,7 milj. euroa (- 801,2 milj. euroa v. 2008). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 33,5 milj. eurolla (+ 4,2 %) edellisvuoteen verrattuna.

Toimintatuotot olivat 258,9 milj. euroa. Toimintatuotot vähenivät 4,1 milj. euroa (- 1,6 %).

Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1 093,6 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Oman rakentamisen valmistusarvo oli 32,6 milj. euroa (35,2

milj. euroa v. 2008). Suurin osa oman rakentamisen valmistusarvosta on tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen investointirahoilla rahoitetun omaisuuden rakentamismenoja.

Henkilöstökulut yhteensä olivat 555,3,0 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,3 milj. euroa (+0,4 %). Talkoovapailla ja lomautuksilla pystyttiin vähentämään henkilöstökuluja noin 7,1 milj. eurolla.

Palvelujen ostot olivat yhteensä 386,3 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23,1 milj. euroa (+ 6,4 %). Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ostot ulkopuolisilta olivat 257,8 milj. euroa (+ 11,3 milj. euroa).

Toimintatuotoilla katettiin 23,7 % toimintakuluista (24,7 % v. 2008). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 76,3 %

Kokonaisverotulot olivat yhteensä 574,5 milj. euroa, mikä on 18,6 miljoonaa euroa yli muutetun talousarvion.

Kunnan tuloverot kasvoivat vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattuna 1,0 milj. euroa (0,2 %). Kunnan tulovero kasvoi 13,1 milj. euroa, osuus yhteisöveron tuotosta väheni 14,0 milj. euroa ja kiinteistöverojen tuotot kasvoivat 2,0 milj. euroa.

Koiraveron perintä on lopetettu verovuodesta 2008 alkaen.

Valtionosuuksien kasvu oli 22,5 milj. euroa (+ 8,3 %) verrattuna edelliseen vuoteen.

Verotulot ja valtionosuudet olivat yhteensä 867,7 milj. euroa. Verorahoituksen kasvu oli 23,5 milj. euroa (+ 2,7 %). Kasvu kattoi noin 61,0 % nettokäyttömenojen kasvusta.

Rahoitustuotot olivat 39,8 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 50,3 milj. euroa. Rahoitustuottoihin kirjattiin 13,2 milj. euroa rahoitusarvopapereiden arvonalennusten palautuksia. Rahoituskulut yhteensä olivat 10,5 milj. euroa. Korkotason laskun johdosta korkokulut laskivat lähes 10 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuosikatteeksi jäi 72,8 milj. euroa.

Suunnitelmanmukaiset poistot olivat 56,0 milj. euroa.

Satunnaisiin tuottoihin sisältyy Turun liikennelaitoksen liiketoiminnan luovutuksesta kertynyt luovutusvoitto.

Tilikauden tulos on + 17,6 milj. euroa. Tulos ilman arvonalennusten palautuksia on 4,4 milj. euroa.

Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Kaupunginhallituksen on kuntalain 69 §:n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

Tilikauden tuloksesta on tehty 7,5 milj. euron uusi investointivaraus Suikkilantien rakentamiseen. Lisäksi tuloksesta on siirretty kaupunginvaltuuston 15.6.2009 tekemän päätöksen mukaisesti Turun Ammattikorkeakoulun investointirahastoon 4,1 milj. euroa. Vapaaehtoisista varauksista on tuloutettu tilikauden aikana valmistuneiden, investointivarauksilla rahoitettujen kohteiden hankintamenoja vastaavaa määrä yhteensä 6,2 milj. euroa ja tehty samansuuruiset poistoeron lisäykset. Poistoeroa on purettu investointivarauksilla rahoitettujen kohteiden suunnitelmanmukaisten poistojen määrällä yhteensä 1,1 milj. euroa. Vesilaitoksen investointirahastosta on tuloutettu 0,5 milj. euroa vesihuollon rakentamismenoihin ja tehty vastaavan suuruinen poistoeron lisäys. Vahinkorahastosta on tuloutettu 0,1 milj. euroa vahinkorahastojen sääntöjen mukaisia korvauksia.

Kaupunginhallitus päättänee esittää toimintakertomuksen antamisen yhteydessä, että tilikauden tuloksesta vähennetään ja siihen lisätään edellä mainitut poistoeron ja vapaaehtoisten varausten sekä rahastojen muutokset.

Tuloksenkäsittelyerien jälkeen kaupungin ylijäämäksi muodostuu 7 217 818,33 euroa.

Turun kaupungilla on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää 78 070 232,07 euroa. Kun tilikauden 2009 ylijäämä siirretään kertyneisiin ylijäämiin, ovat kertyneet ylijäämät yhteensä 85 288 050,40 euroa.

3. Liikelaitosten tulokset

Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen yli-/alijäämät vuodelta 2009 ovat:

Omien rahastojen yli-/alijäämät vuodelta 2009 ovat:

Edellä mainitut yli-/alijäämät sisältyvät tilikauden aikana erilliskirjanpidoissa hoidettujen liikelaitosten ja rahastojen tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen sisäiset erät eliminoituna. Tuloksissa on ns. peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen väliset sisäiset erät mukana. Yli-/alijäämät on kirjattu liikelaitosten ja rahastojen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämäriville.

4. Rahoitusasema ja sen muutokset

Kaupungin koko kassavaranto oli vuoden 2008 alussa 123 milj. euroa ja vuoden 2009 lopussa n. 106 milj. euroa (ei sisällä omien rahastojen sijoituksia) eli kassavaranto aleni vuoden aikana 17 milj. euroa. Alimmillaan koko kassavaranto oli vuoden aikana 67 milj. euroa ja ylimmillään 201 milj. euroa. Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana hyvänä. Lyhytaikaisia kuntatodistus- tai muita limiittejä käytettiin vain yllättävien menojen yhteydessä. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa n. 100 milj. euroa.

Lainojen ja korkojen kehitys

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2009 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) n. 235 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhennykset) vuoden 2008 lopussa oli 3,46 % ja vuoden lopussa 2009 se oli pudonnut jo 1,72 %:n yleisen korkotason laskun mukana. Vuoden aikana lyhennettiin 59 milj. euroa lainoja ja nostettiin 100 milj. euron pitkäaikainen laina. Uusi laina oli kotimaisille sijoittajille suunnattu joukkovelkakirjalaina, joka toteutettiin helmikuussa hyvällä menestyksellä vaikeassa markkinatilanteessa. Lisäksi konserniyhtiöistä Turun Seudun Vesi Oy:n 60 milj. euron pitkäaikainen laina jälleenrahoitettiin joulukuussa.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on jakautunut varsin tasaisesti, vaikka kaikki pitkäaikaiset lainat ovat kertalyhyenteisiä. niin ne erääntyvät suhteellisen pitkän ajan kuluessa lukuun ottamatta viime vuonna nostettua 100 milj. euroa, joka erääntyy jo 2011. Muutoin lainat erääntyvät vuoteen 2025 mennessä. Lainakanta on myös jakaantunut useisiin eri rahoittajalähteisiin.

Korollisen kokonaisvelan keskikorko oli 1,36 % vuoden lopussa. Korolliseen kokonaisvelkaan sisältyi muuta lyhytaikaista korollista velkaa 93 milj. euroa, joka muodostui henkilöstökassaan tehdyistä talletuksista (58 milj. euroa) ja konserniyhtiöiden tekemistä kassatalletuksista (35 milj. euroa). Nämä vähentyivät selvästi vuoden aikana.

Merkittävissä leasing- tai takausvastuissa ei tapahtunut vuoden aikana suuria muutoksia. Takausvastuut olivat 216,2 milj. euroa ja leasingvastuut olivat yhteensä 45,2 milj. euroa vuoden 2009 lopussa. Suurimmat leasingvastuut koostuvat leasingpuitesopimukseen sisältyvistä hankinnoista sekä Sataman kiinteistöleasingkohteesta. Takausvastuissa suurimmat vastuut ovat takaukset kaupungin vesi- ja vuokrataloyhtiöille.

Omien ja lahjoitusrahastojen kehitys

Kaupungin omien ja lahjoitusrahastojen omaisuusarvot palautuivat merkittävästi vuoden 2008 tapahtuneen rahoituskriisin jälkeen tapahtuneista rahoitusarvopapereiden arvonalennuskirjauksista.

Taseen loppusumma on 1.350,7 milj. euroa (1.340,5 milj. euroa v. 2008).

5. Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista.

Kaupungin vuosikate oli 72,8 milj. euroa. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin.

Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella katettiin investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitusprosentti oli 101,6.

Omaisuutta myytiin 9,0 milj. eurolla. Antolainojen lyhennyksistä kertyi 8,9 milj. euroa. Talousarvioon merkityt pitkäaikaiset lainat nostettiin kokonaan. Uutta lainaa nostettiin 100 milj. euroa. Korollisten velkojen lyhennykset olivat 106,9 milj. euroa.

Toiminnan ja investointien rahavirta -rivin sekä investointien ja pääomamenojen tulorahoitusprosentti -tunnuslukujen ja lainanhoitokate -tunnusluvun vertailukelpoisuutta edelliseen vuoteen heikentävät vuoden 2009 vuosikatetta parantaneet rahoitusarvopapereiden arvonalennusten palautukset ja vuoden 2008 vuosikatetta pienentävät rahoitusarvopapereiden arvonalennukset.

6. Konsernitilinpäätös

Konsernin toimintatuotot kasvoivat 11,9 milj. euroa (1,9 %) ja toimintamenot 57,7 milj. euroa (4,0 %). Konsernin toimintakate heikkeni 4,0 %.

Konsernin vuosikate oli 123,4 milj. euroa. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot.

Vuoden 2008 tilinpäätökseen kirjatut Turun kaupungin rahoitusomaisuuden arvosta tehtyjä laskennalliset arvonalennukset (n. 33 milj. euroa) ja vuoden 2009 tilinpäätökseen kirjatut arvonalennusten palautukset (n. 13,2 milj. euroa) heikentävät vuosikatteiden ja tulosten vertailukelpoisuutta.

Tilikauden tulos oli 27,2 milj. euroa. Tuloksesta tehtiin uusia investointivarauksia noin 12,5 milj. euroa, joista 7,5 milj. euroa tehtiin Turun kaupungin investointeihin ja 5,0 milj. euroa tytäryhteisöjen asuintalo- ja muihin investointivarauksiin. Rahastojen lisäyksiin sisältyy Turun kaupungin tuloksesta tehty siirto ammattikorkeakoulun investointirahastoon.

Tuloksenjärjestelyerien jälkeen konsernin yli/alijäämäksi tilikaudelta 2009 muodostui 7,1 milj. euroa.

Turku-konsernin lainakanta vuoden päättyessä oli 1 101,6 milj. euroa (1 052,5 milj. euroa v. 2008). Konsernin lainat asukasta kohden olivat 6 256,9 milj. euroa (5 994 euroa /as. v. 2008). Lainakantaan sisältyy lyhytaikaisina korollisina velkoina kaupungin henkilöstökassatalletuksia yhteensä 58 milj. euroa.

Konsernin koko lainakannasta kohdistuu kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 52 %, muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan 18 %, kuntayhtymien toimintaan 4 % ja emon eli Turun kaupungin toimintaan 27 %.

Konsernin leasingvastuiden määrä 31.12.2009 oli 83,6 milj. euroa (67,9 milj. euroa v. 2008). Leasingvastuista Turun kaupungin osuus on 45,2 milj. euroa ja tytäryhteisöiden osuus 38,4 milj. euroa. Suurin osa tytäryhteisöjen leasingvastuista on seudullisen jätevedenpuhdistamon investointihankkeen leasingrahoitusta.

Konsernin omavaraisuusaste oli 40,7 % (40,5 % v. 2008).

Konsernin nettoinvestoinnit olivat 184,1 milj. euroa (135,2 v. 2008). Tulorahoitus ei riittänyt konsernin investointien rahoittamiseen.

Konsernin korolliset velat lisääntyivät 49,0 milj. euroa (89,2 milj. euroa). Lisäyksestä 30 milj. euroa on vesiyhtiön lainoja.

Konsernin rahavarat vähenivät 8,3 milj. euroa.

7. Talousarvion toteutuminen

7.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Kuntalain 69 pykälän mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

Ehdotus toimintakertomukseksi ja selvitys toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on liitteenä 1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvitykseen sisältyy tuloskortiston sisältämien tavoitteiden toteutuminen toimielimittäin, kuntalain tarkoittama käyttötalousosan toteutumisvertailu sekä kunkin apulaiskaupunginjohtajan katsaus toimialansa tavoitteiden toteutumisesta.

Toteutumisvertailuihin sisältyvät myös liikelaitoksille ja konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisselvitykset.

Kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2009 talouden tasapainottamiseen liittyen toimintamenoja vähentävistä talousarviomuutoksista. Tasapainottamiseen liittyviin toimenpiteisiin kuului mm. henkilöstökulujen vähentäminen talkoovapailla ja lomautuksilla sekä ulkopuolisten palveluiden käytön vähentäminen. Toimielimet sitoutuivat kokonaisuutena talouden tasapainottamiseen. Käyttötalousosan nettomenot olivat yhteensä 3,4 milj. euroa muutettua talousarviota suuremmat.

Käyttötalousosan merkittävin poikkeama oli peruspalvelulautakunnalla. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion 12,7 milj. euroa ja toimintatulot ylittivät 0,8 milj. euroa. Nettomenojen ylitys oli 11,8 milj. euroa. Ylitys selittyy pääasiassa asiakaspalvelujen ostoilla, joihin käytettiin 9,9 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen sekä kustannusten että asiakasmäärien lisääntymisestä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kustannuksia ei enää kustannettu perustoimeentulotuesta. Kun valtionosuutta ei enää saatu kustannuksiin, tulivat asumispalveluiden kustannukset kokonaan kaupungin maksettavaksi. Suun terveydenhuollon ostopalveluihin turvauduttiin suunniteltua enemmän, jotta hoitotakuu kyettäisiin täyttämään. Vanhuspalveluissa tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen ja saattohoidon määrärahat ylittyivät. Vanhuspalveluissa palvelujen keskimääräiset jonot TYKS:stä sisätautisairaalaan ja vanhuspalveluiden hoitolaitoksiin pysyivät kohtuullisina, vaikka ostopalvelujen määrää jouduttiin supistamaan vuoden 2008 tasosta. Vanhainkotihoidon ja tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hinnannousu viime vuonna oli 4,5 % ja pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen hinnannousu oli 5,5 %.

Liikelaitokset eivät sisälly käyttötalousosan talousarvioon. Liikelaitoksista merkittävimmät poikkeamat olivat Turun Satamaliikelaitoksen, Turun Kiinteistöliikelaitoksen ja Turun Tilaliikelaitoksen tavoitteiden toteutumisessa. Satamaliikelaitoksen liikeylijäämä + poistot – tavoite alittui 6,2 milj. euroa. Satamaliikelaitoksen osalta noin kaksi miljoonaa tavoitteen alituksesta selittyy Linnankiinteistön myynnin jäätyä toteutumatta. Linnankiinteistön saneerauksesta ja myynnistä/vuokrauksesta on käyty neuvotteluja. Toinen merkittävä tekijä on voimakas taantuma, mikä on vaikuttanut liikenteeseen. Tavaratonnien määrä laski 19 % ja laivakäyntienmäärä noin 12 % edellisvuoteen verrattuna. Matkustajamäärä kasvoi hieman suunnittelusta.

Kiinteistöliikelaitoksen vastaava tavoite alittui 1,0 milj. euroa ja Tilalaitoksen 1,6 milj. euroa. Kiinteistöliikelaitoksen liikevaihto 56,7 milj. euroa parani lähes 3 milj. euroa budjetoidusta vuokratulojen ja maankäyttösopimustulojen kasvun vuoksi. Tonttiluovutusten myyntitavoitteesta jäätiin kuitenkin 9,4 milj. euroa (16 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut tuotot alittuivat 6,6 milj. euroa, sillä myyntivoitot (6,1 milj. euroa) eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti (13,1 milj. euroa . Tilaliikelaitoksen rakennusten myyntitavoitetta ei saavutettu, sillä se olisi edellyttänyt viiden nimetyn suuren kohteen myymistä, joista yhtään ei onnistuttu myymään vuonna 2009. Pienempiä kohteita myytiin 1,6 milj. euron edestä (13,0 M€). Myynneistä kirjattiin myyntivoittoja 1,3 milj. euroa, kun budjettiin oli arvioitu 11,5 milj. euroa.

7.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Tuloslaskelmaosan toteutuminen esitetään tässä kaupungin kokonaistarkastelua kuvaavan tuloslaskelmaosan vertailuna. Talousarvion tuloslaskelmaosan määrärahoihin ja tuloeriin sisältyvät palvelutoimen lisäksi myös liikelaitosten sekä omien rahastojen menot ja tulot. Sisäisiä eriä ei ole eliminoitu talousarviosta eikä toteutumisesta. Toteutunut 2009 sarakkeeseen sisältyy palvelujen ja hallinnon sekä liikelaitosten toimintamenot ja toimintatulot sekä lisäksi rahastojen rahoitustuotot ja -kulut rivi riviltä yhdisteltynä.

+ tulojen ylitys/menojen alitus

- tulojen alitus/menojen ylitys

Toimintatuotot alittivat 34,1 milj. eurolla muutetun talousarvion. Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot toteutuivat tilalaitoksen osalta 10,2milj. € euroa talousarviota pienempinä ja kiinteistölaitoksen myyntivoitot 6,9 milj. euroa suurempina. Toimintakulut saatiin talouden tasapainottamiseen liittyvillä ohjeilla hallintaan ja ne olivat 23,4 milj. euroa talousarvioon merkittyä pienemmät. Talousarvioon tehtyjen muutosten jälkeen nettokäyttömenot (toimintakate) toteutuivat 12,3 milj. euroa suurempina johtuen toimintatuottojen alittumisesta.

Verotuloja toteutui 18,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Veronsaajien jako-osuuksien tarkistukset vuoden aikana kasvattivat kaupungin verotilityksiä yhteensä 20,6 milj.eurolla. Yhteisöveron jako-osuus nousi kesäkuussa 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin. Kunnan tuloveron jako-osuutta nostettiin vuoden aikana kolme kertaa. Aikaisempien vuosien tilitysten oikaisuista kertyi noin 9 milj. euroa.

Valtionosuustuloja toteutui 5,0 milj. euroa budjetoitua enemmän.

Valtionosuuksien toteutuminen suurempana kuin mitä oli budjetoitu, johtui pääosin seuraavista syistä:

·Yleiseen valtionosuuteen lisättiin verotulojen vähenemisen kompensaationa 1,3 milj. euroa talousarvion valmistumisen jälkeen.

·Opetus- ja kulttuuritoimeen saatiin maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen noin 1,0 milj. euroa valtionosuutta, mitä ei ollut budjetoitu.

·Ammatilliseen opetukseen ja oppisopimuskoulutukseen saatiin valtionosuutta noin 1,4 milj. euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Ammattiopetusta on jouduttu laman myötä lisäämään.

·Kunnan omarahoitusosuutta opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksessa on vähennetty noin 0,7 milj. euroa (noin 3,8 euroa/asukas).

Muut rahoitustuotot ylittyivät 11,3 milj. euroa. Rahoitustuottoihin kirjattiin arvopapereiden arvonalennusten palautuksia 13,2 milj. euroa.

Korkokulut alittuivat 6,9 milj. euroa yleisen korkotason laskun seurauksena.

Tasekirjan toteutumisvertailuihin liitetään sitovuustason mukainen tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu, johon liikelaitokset sisältyvät nettoperiaatteella. Tähän vertailuun liikelaitoksista sisältyy liikelaitosten korvaukset peruspääomasta sekä sisäisten lainojen ja rahaliikenteen rahoitustuotot ja -kulut.

7.3. Investointiosan toteutuminen

Kaupungin investointimenot yhteensä mukaan lukien liikelaitokset olivat 73,7 milj. euroa.

Palvelujen ja hallinnon investointimenoihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa 4,8 milj. euroa. Palvelutoimen sekä hallinnon investointeihin käytettiin 4,3 milj. euroa.

Kiinteistölaitoksen alkuperäisen talousarvion mukaiset investoinnit olivat yhteensä 29,2 milj. euroa ja toteutuneet investoinnit 31,6 milj. euroa. Kaupunginvaltuustoon nähden sitoviksi merkittyjä määrärahoja pääliikenneväylien ja keskustan kehittämiseen varatuista määrärahoista siirrettiin korvaus- ja uusinvestointeihin 1,4 milj. euroa, jolloin määrärahaksi jäi 4,2 milj. euroa. Määrärahasta käytettiin pääväylien kehittämiseen 0,8 milj. euroa ja kauppatorin ja keskustan kehittämiseen 2,7 milj. euroa. Määräraha alittui 0,7 milj. euroa. Kiinteistölaitoksen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden myyntituloja kertyi 6,6 milj. euroa eli 9,4 milj. euroa budjetoitua vähemmän.

Tilalaitoksen investointimenot yhteensä olivat 19,5 milj. euroa (29,2 milj. euroa v. 2008). Uudisrakennuksiin käytettiin 1,4 milj. euroa (4,4 milj. euroa v. 2008) ja perusparannuksiin 18,0 milj. euroa (24,8 milj. euroa v. 2008). Alkuperäisessä talousarviossa varauduttiin 33,1 milj. euron investointeihin. Määrärahaa vähennettiin vuoden aikana 6,0 milj. euroa, joten toteutuneet investoinnit olivat 7,6 milj. euroa pienemmät. Tilalaitoksen käyttöomaisuuden myynnit olivat 1,6 milj. euroa. Myyntituloja kertyi 11,4 milj. euroa alun perin budjetoitua vähemmän. Tilalaitoksen investointiosassa sitovia ovat hankkeen kustannusarvio ja toteuttamisaikataulu.

Muiden liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 18,3 milj. euroa (16,1 milj. euroa v. 2008), josta vesilaitoksen investoinnit olivat 11,4 milj. euroa ja sataman 6,6 milj. euroa. Muiden liikelaitosten investointimäärärahat eivät ole kaupunginvaltuustoon nähden sitovia

7.4. Rahoitusosan toteutuminen

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 32,4 milj. euroa budjetoitua parempana. Poikkeamaa selittävät keskeiset tekijät ovat verotulojen, valtionosuuksien ja nettorahoitustuottojen budjetoitua parempi toteutuminen. Omaisuuden luovutustuloja jäi toteutumatta yhteensä 21,9 milj. euroa.

Talousarvioon merkitty pitkäaikainen laina 100,0 milj. euroa nostettiin kokonaisuudessaan.

8. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat ja näkymät vuodelle 2010

Suhdannenäkymien heikentyminen vuoden 2008 loppupuolella näkyi yhteisöverotuottojen laskuna. Kaupungin yhteisöverotuotot laskivat 23,7 %. Vaikutukset kunnan tuloverossa näkyvät viiveellä. Vuoden 2010 talousarviossa verotuloja arvioidaan kertyvän 561,5 milj. euroa, josta kunnan tuloveroa 478,2 milj. euroa. Turun kaupungin työttömyysaste nousi voimakkaasti vuoden 2009 lopulla. Työttömyyden vaikutuksia verotulojen sekä myynti- ja maksutulojen kehitykseen sekä peruspalvelujen kysynnän muutokseen seurataan. Erityisen ratkaisevaa kaupungin talouden tasapainon kannalta on uusien tilausten saaminen Turun seudun telakkateollisuudelle.

9. Tasekirja

Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, kaupungin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman sekä näiden liitetiedot. Lisäksi tasekirjaan sisältyvät talousarvion toteutumisvertailut.

Tasekirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Turun kaupungin tilinpäätös 2009 (Toimintakertomus, Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, Tuloslaskelma, Tase, Rahoituslaskelma, Konsernituloslaskelma, Konsernitase, Konsernin rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot), joka on jaettu kaupunginhallituksen jäsenille 22.3. pidetyssä kokouksessa, liitetään kokouksen asiakirjoihin.

Liite 1                                 Turun kaupungin tilinpäätös 2009

Liite 2                                 Toimielinten poikkeamat kaupunginvaltuustoon nähden sidotuista määrärahoista vuoden 2009 tilinpäätöksessä