Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 18.12.2009:
TYKSin tulevaan T-sairaalan laajennusosaan sijoittuvan Turun seudun yhteispäivystyksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2012 laajennusosan valmistuessa käyttöön.
Yhteispäivystys on suunniteltu siten, että se voi tuottaa sekä perusterveydenhuoltotason että erikoissairaanhoidon päivystyspalveluja 24 tuntia vuorokaudessa. Kukin terveyskeskus ja kunta/kaupunki päättää itsenäisesti osallistumisestaan yhteispäivystykseen ja toiminnan keskittämisen laajuudesta oman palvelutarpeensa perusteella.
Suunnittelun eräänä lähtökohtana on ollut, että alueellinen terveyskeskusten yöpäivystys siirtyy kokonaisuudessaan yhteispäivystykseen. Tämä lähtökohta perustuu Turun kaupungin peruspalvelulautakunnan päätökseen 21.10.2009 § 428, jolla lautakunta on päättänyt, että Turun terveyskeskuksen päivystystoimintojen siirto T2-sairaalaan valmistuvaan yhteispäivystykseen toteutetaan esitetyn yhteispäivystyksen toimintamallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteispäivystyksen käynnistyessä alueellinen Turun kaupungin tuottama alueellinen yöpäivystys lakkaa samalla. Yhteispäivystykseen tullaan keskittämään myös muuta erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa, joka tapahtuu tällä hetkellä eri poliklinikoilla TYKS:ssä.
Yhteispäivystyksen toimintaideologiana on tuottaa omana toimintana korkeatasoiset sairaanhoitajan, yleislääkärin ja erikoisalalääkärin päivystyspalvelut. Yhteispäivystyksessä on mahdollisuus saada kaikki tarvittavat päivystystutkimukset ja erikoisalakonsultaatiot 24 tuntia vuorokaudessa. Tämän johdosta potilas on valmis siirtymään jatkohoitoon omalääkärille ilman tarvetta palata seuraavana arki-aamuna oman terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle. Potilaan tutkimukset ja hoitosuunnitelma tulevat valmiiksi yhdellä käynnillä, jolloin myös oman terveyskeskuksen vastaanoton resurssit säästyvät ja asiakaspalvelu paranee.
Yhteispäivystyksen hallintomallia valmisteltaessa on tutkittu eri omistajuus- ja organisointivaihtoehtoja. Esillä vaihtoehtotarkastelussa ovat olleet:
– hallintomallit, jossa yhteispäivystys on osana sairaanhoitopiirin organisaatiota (esim. tulosalue, taseyksikkö, liikelaitos),
– hallintomallit, jossa yhteispäivystys on järjestetty
– sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteisenä erillisenä organisaationa
(esim. osakeyhtiö, Iiikelaitoskuntayhtymä, osuuskunta) ja
– hallintomallit, jossa toimintaa ylläpitää ns. isäntäkunta.
Tarkastelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota mm. seuraaviin tekijöihin:
– valittavan mallin tulee tukea potilastietojen saumatonta käsittelyä eri toimijoiden kesken
– organisaatio- ja hallintomallin tulee turvata yksikön käyttäjätahojen (terveyskeskukset, sairaalat) vaikutusmahdollisuudet yksikön toimintaan
– toiminnan kustannusrakenteen tulee olla läpinäkyvä
– yhteispäivystyksen muodostamisesta ei saisi seurata hallintotehtäviin tarvittavien resurssien lisääntymistä
Edellä mainituista lähtökohdista on valmistelussa päädytty siihen, että tarkoituksenmukaisin organisointitapa olisi järjestää toiminta osana sairaanhoitopiirin organisaatiota. Ratkaisu mahdollistaisi potilastietojen joustavan käytön yli organisaatiorajojen erikoissairaanhoitolain 10 b §:n mukaisesti. Sairaanhoitopiirin organisaation osana olisi myös mahdollista tukeutua sairaanhoitopiirin olemassa oleviin tieto- ja suunnittelujärjestelmiin eikä perusjärjestelmiin (mm. potilastietojärjestelmä) tarvitsisi investoida erikseen. Toiminnassa voitaisiin tällöin hyödyntää sairaanhoitopiirin tuottamia tukipalveluja. Etuna henkilöstön kannalta voidaan pitää myös kunnallisen työnantajan säilymistä verrattuna esim. osakeyhtiömalliin.
Kustannusrakenteeseen ja käyttäjätahojen vaikutusvaltaan liittyvät kysymykset olisi tässä vaihtoehdossa tarkoitus ratkaista organisoimalla toiminta kunnallisen liikelaitoksen muotoon. Kunnallinen liikelaitos on kunnan tai kuntayhtymän sisällä taloudellisesti eriytetty yksikkö, jolla on oma hallinto. Liikelaitosta ohjaa ja valvoo johtokunta, jonka alaisena on liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen talous perustuu omaan tulorahoitukseen ja sillä on oma talousarvio ja tilinpäätös, jotka ovat kuntayhtymän vastaavien asiakirjojen osia. Taloudellinen eriyttäminen ja toiminnan rahoituksen perustuminen omaan tulorahoitukseen varmistavat toiminnan Iäpinäkyvyyden ja kustannusvastaavuuden.
Yhteispäivystyksen johtokunta puolestaan turvaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vaikutusmahdollisuudet yksikössä. Johtokunnan ohjausroolissa korostuu asiantuntijuuden painoarvo. Yhteispäivystyksen toiminnan ohjaamisessa tulee jatkuvasti tarkastella potilasvirtojen ohjautumista päivystyksen kautta eri toimijoille ja olla valmiina tekemään tarvittaessa muutoksia prosessiin. Valmistelussa on katsottu, että tehokas potilasvirtojen ohjaus ja päivystyksen käytön optimointi edellyttäisi näin sitä, että johtokunnan muodostaisivat terveyskeskusten ja perusturvasektorin vastaavat viranhaltijat (mm. perusturvajohtajat, johtavat lääkärit) ja sairaanhoitopiirin edustajat. Asiantuntijajohtokunnalla halutaan ehkäistä sitä tilannetta, että yhteispäivystys pyrkisi optimoimaan ratkaisuja puhtaasti omasta näkökulmastaan. Paikkojen jakauma johtokunnassa voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa perusterveydenhuollon edustajilla olisi johtokunnassa viisi paikkaa ja erikoissairaanhoidon edustajilla kaksi paikkaa. Terveyskeskukset sopisivat keskenään paikkojen jakautumisesta ja mahdollisesta kierrättämisestä. Johtokunnassa olevat peruskuntien viranhaltijat vastaisivat terveyskeskuksensa päättävälle toimielimelle (esim. terveyslautakunta, perusturvalautakunta) näin myös siitä, että yhteispäivystys toimii optimaalisesti asianomaisen terveyskeskuksen kannalta. Näin jos esimerkiksi terveyslautakunta havaitsisi päivystyksen toimivan asianomaisen terveyskeskuksen kannalta epätarkoituksenmukaisesti, tulisi sen velvoittaa johtokunnassa terveyskeskusta edustava viranhaltija ryhtymään toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Näin vastuun ja vaikutusmahdollisuuksien kohdentuminen vastaisi nykytilannetta.
Yhteispäivystyksen ohjausryhmässä on sovittu, että sairaanhoitopiiri pyytää lausuntoa suunnitellusta organisaatio- ja hallintomallista niitten kuntien ja kaupunkien hallituksilta, joita suunniteltu yhteispäivystys saattaa koskea.
Samanaikaisesti sairaanhoitopiiri pyytää lausuntoa terveyskeskuskuntayhtymien hallituksilta ja terveyskeskuksia ylläpitäviltä lautakunnilta osallistumisesta yhteispäivystyksen jatkosuunnitteluun ja arviota yhteispäivystykseen siirtyvän toiminnan laajuudesta.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää näin edellä mainituin perustein lausuntoanne
1) suunnitellusta yhteispäivystyksen omistajuusmallista, joka perustuu sairaanhoitopiirin organisaatioon sijoittuvalle kunnalliselle liikelaitokselle ja
2) suunnitellusta yhteispäivystyksen hallintomallista, jossa kunnallista liikelaitosta ohjaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastaavista viranhaltijoista koostuva johtokunta, jonka alaisuudessa toimisi päivystyksen operatiivinen johtaja.
Pyydämme ystävällisesti toimittamaan kuntanne/kaupunkinne lausunnon viimeistään 26.1.2010 osoitteella
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Projektipäällikkö Eero Kitinoja
PL 52
20521 Turku
tai sähköpostitse osoitteella eero.kitinoja@tyks.fi.
Lisätietoja yhteispäivystyksen toiminnan suunnittelusta antaa projektipäällikkö Eero Kitinoja, puh. 050-5629261. Lisätietoja yhteispäivystykselle suunnitelluista hallintomalleista antaa hallintojohtaja Lauri Tanner, puh. 02 3133603.