Amkh § 135

Rehtori Juha Kettunen 26.8.2009:

Strategiaprosessi

Turun ammattikorkeakoulun strateginen suunnitelma nivoutuu sen toimintaympäristöön, johon kuuluvat valtakunnallisen koulutuspolitiikan ja verkostostrategioiden lisäksi alueelliset strategiat, ohjelmat ja linjaukset sekä työvoiman kysyntänäkymät. Keskeisimpiä valtakunnallisia linjauksia ovat muun muassa innovaatiostrategia, opetusministeriön kansainvälistymisen strategia sekä ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen AKKU-johtoryhmän väliraportissa esitetyt linjaukset. Strateginen suunnitelma linjattiin alueellisesti yhteensopivaksi erityisesti Turun kaupungin strategiseen suunnitelmaan ja ohjelmiin, maakuntaohjelmaan sekä Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategiaan.

Ammattikorkeakoulun johtoryhmä kuuli tammikuussa 2009 strategiaprosessin kuluessa työelämän edustajia vähittäiskaupasta, rakennusteollisuudesta, tieto- ja viestintätekniikan alalta sekä Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Johtoryhmä käytti strateginen toimintaympäristön analysoinnissa SWOT-työkalua tarkastellen organisaation sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa toimintaympäristön mahdollisuuksiin ja uhkiin. Tämän lisäksi toteutettiin laaja verkkopohjainen strategiadialogi, joka suunnattiin henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmille. Yhteensä 453 henkilöä osallistui strategisen suunnitelman ideointiin ja muiden antamien ideoiden arviointiin.

Prosessin kuluessa saatujen sisältöjen pohjalta ammattikorkeakoulun johtoryhmä työsti strategisen suunnitelman luonnoksen tasapainotetun tuloskortiston viitekehystä (Balanced Scorecard) hyödyntäen. Strategisen suunnitelman luonnosta käsiteltiin kevään kuluessa laajasti koulutusjohtajien ja muiden esimiesten toimesta ammattikorkeakoulun tulosalueilla ja toukokuussa ammattikorkeakoulun strategiaseminaarissa sekä viimeisteltiin elokuun laajennetun johtoryhmän tapaamisessa. Strategiaprosessi tuottaa strategisen suunnitelman vuosille 2010-2013.

Innovaatioista

Euroopan unioni viettää tänä vuonna Euroopan luovuuden ja innovaatioiden vuotta. Innovaatiot ovat tärkeitä sen vuoksi, että niitä pidetään taloudellisen kasvun liikkeellepanevana voimana ja hyvinvoinnin synnyttäjänä. Valtioneuvosto hyväksyi innovaatiopoliittisen selonteon eduskunnalle vuonna 2008 sekä tiede- ja teknologianeuvosto muutti nimensä vuoden 2009 alusta alkaen tutkimus- ja innovaationeuvostoksi. Myös ammattikorkeakouluissa on pohdittu, miten ne entistä paremmin voisivat tukea työelämän innovaatioita.

Innovaatiot voidaan jakaa inkrementaalisiin ja radikaaleihin innovaatioihin. Inkrementaalinen innovaatio tarkoittaa olemassa olevan tuotteen, palvelun tai toimintatavan (prosessin) kehittämistä lisäämällä siihen jokin uusi ominaisuus hyödyntämällä olemassa olevaa osaamista. Innovatiivinen organisaatiokulttuuri vaikuttaa merkittävällä tavalla innovaatioiden syntymiseen samalla tavalla kuin jatkuvan parantamisen laatukulttuuri. Siten jatkuvan parantamisen periaatteen omaksunut korkeakoulu pystyy tukemaan inkrementaalisten innovaatioiden syntyä. Radikaalilla innovaatiolla tarkoitetaan uuden tuotteen, palvelun tai toimintatavan kehittämistä. Tällainen läpimurtoa tavoitteleva innovaatio edellyttää exploratiivista tutkimusotetta sekä verkostomaista ja useissa tapauksissa innovaatioketjuihin perustuvaa toimintaa.

Innovaatiopedagogiikan kulmakivet ovat seuraavat:

1. Monialaisuus: Monialainen toiminta tukee alueen innovatiivista toimintaa. Innovaatiot syntyvät usein osaamisalueiden yhtymäkohdissa. Monialaiset kehittämisprojektit sekä korkeakoulun prosessit ja rakenteet tukevat innovaatioiden syntyä.

2. Tutkimus- ja kehitystoiminta: Soveltavaa t&k-työtä nivotaan opetukseen sekä alueellisiin osaamis- ja innovaatioverkostoihin. Yhteistoiminnallisten projektiryhmien t&k-työn tuloksia arvioidaan muun muassa julkaisujen sekä työelämässä hyödynnettyjen innovatiivisten ratkaisujen avulla (AmkL 4 §).

3. Opetussuunnitelmat: Opetuksen suunnittelu perustuu strategisiin tavoitteisiin. Jatkuvan parantamisen periaatteisiin perustuva laatujärjestelmä varmistaa tavoitteiden saavuttamisen (AmkL 9 §).

4. Yrittäjyys ja palvelutoiminta: Yrittäjyyttä ja palvelutoimintaa edistetään kytkemällä ne opetukseen alueen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä arvioidaan yrittäjäksi sijoittuneiden ja palvelutoiminnan laajuuden avulla (AmkA 7 §).

5. Kansainvälisyys: Opintojen tavoitteena on antaa kansainvälisen toiminnan valmiudet (AmkA 7 §). Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälistyminen ovat edellytyksiä toiminnan laadun parantumiselle ja innovaatiopohjan vahvistumiselle.

Työelämän lausunnot strategisen suunnitelman luonnoksesta

Strategisen suunnitelman luonnoksesta pyydettiin lausuntoja työelämän eri tahoilta. Lausuntonsa toimittivat: Elinkeinoelämän keskusliitto, Turun toimisto; Oy Vasso Ab, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus; Rakennusteollisuus, Talonrakennusteollisuus ry, Turun aluetoimisto; Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry; Tehy ry; Uusi Insinööriliitto UIL ry; Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus sekä Varsinais-Suomen Yrittäjät.

Saaduissa lausunnoissa korostuvat elinkeino- ja työelämän näkemykset eikä niinkään valtakunnalliset koulutuspoliittiset tai alueen strategiset linjaukset. Saaduissa lausunnoissa korostetaan selvästi asiakaslähtöistä työelämän huomioimista. Ammattikorkeakoulun tulisi pystyä käytännönläheiseen kehittämistoimintaan sekä yhteistyöhön työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Lausunnoissa tulee esille myös tarve tehdä yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja yliopistojen kanssa. Lausunnoissa tuli esille myös profiloinnin tarve.

Elinkeinoelämän yritysten näkökulmasta korostettiin tarvetta selventää ulkoista rahoitusta sekä yritysten tietoisuutta Turun AMK:n tarjoamista palveluista. Lausunnoissa ammattikorkeakoulun ulkoisen rahoituksen lisäämisen tarvetta painotettiin hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla. Sen vuoksi on tarpeen tuoda suunnitelmassa esiin, että rahoitus tulee pääosin ohjelmaperusteisten rahoitusten kautta, jolloin alueen yritykset ja muut työnantajat pääsevät hyötymään alueelle tuotavasta valtakunnallisesta ja Euroopan unionin rahoituksesta. Myös palveluiden tunnettuutta on syytä tarkentaa suunnitelmaan. Opetusministeriö on myös asettanut tavoitteita ulkoisen rahoituksen lisäämiseksi.

Yrittäjyyden tärkeä merkitys on lausunnoissa yksikäsitteinen. Soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä sekä kansainvälisyyttä painotetaan lausunnoissa hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla, vaikka ne ovat laissa ja asetuksessa ammattikorkeakouluille määriteltyjä asioita. Valtakunnallisessa innovaatiostrategiassa korostetaan kehittämistoiminnan merkitystä alueellisen talouskasvun ja työllisyyden synnyttäjänä, ja opetusministeriö on antanut kansainvälistymisstrategiassa linjauksia korkeakoulujen kansainväistymisen edistämiseksi sekä sopinut ylläpitäjän kanssa tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteista.

Profiilin ja painoalojen määrittely

Opetusministeriö on edellyttänyt korkeakouluilta profiilia ja painoalojen määrittelyä (OPM, 31.3.2009, Ammattikorkeakoulujen strategiatyöstä). Opetusministeriön kirjeessä todetaan muun muassa seuraavaa:

·Profiililla määritellään yksittäisen korkeakoulun erityispiirteet. Korkeakoulu voi profiloitua esimerkiksi aikuiskoulutuksessa, kansainvälistymisessä, tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnassa tai aluevaikuttavuudessa.

·Painoalat ovat tehtävän ja profiilin kautta määrittyviä osaamiskokonaisuuksia, jotka täsmentävät profiilia. Ne voidaan nähdä korkeakoulun toiminnan keihäänkärkinä, joissa korkeakoulu tavoittelee kansainvälisesti korkeaa tasoa. Osaamiskokonaisuudet pohjautuvat korkeakoulun toiminnan menestystekijöihin tai vahvuuksiin, jotka voivat määrittyä koulutusalojen tai toimintaympäristön painoalojen kautta.

·Painoalojen määrittäminen edellyttää valintojen tekemistä. Ne eivät voi kattaa korkeakoulun koko toimintaa.

·Painoalojen kehittämisen edellytys on, että ammattikorkeakoulu on valmis panostamaan valitsemiensa kärkien kehittämiseen. Tavoiteltavaa on, että alueelta ja muilta rahoittajatahoilta löytyy panostushalukkuutta valittuihin kärkiin.

Opetusministeriön edellyttämän profiloinnin ja painoalojen määrittelemisen vuoksi on tarkoituksenmukaista kytkeä yhteen painoalat ja kehittämisohjelmat, sillä Turun ammattikorkeakoulu on pitkäjänteisesti ja systemaattisesti toimeenpannut strategiaansa kehittämisohjelmilla ja panostanut niiden kautta valitsemiensa kärkien kehittämiseen.

Turun ammattikorkeakoulu on jo vuodesta 2000 lähtien tavoitellut menestystä ja vahvuutta monialaisilla osaamiskokonaisuuksilla. Erityisesti vuoden 2004 johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä tavoiteltiin työelämän ja aluekehityksen tukemista, taloudellista ja tehokasta toimintaa, rakennetta palvelemaan opetusta ja t&k-työtä, monialaisuutta, synergiaetuja, mahdollisuutta uusiin innovatiivisiin tuotteisiin sekä t&k-valmiuksien ja johtamisen vahvistamista (Amkh 24.3.2004). Tämä pitkäjänteinen kehitystyö puoltaa käsitystä, että ministeriön edellyttämät painoalat voidaan täsmentää Turun ammattikorkeakoulun tulosalueiden vahvuuksien perusteella.

Tulosalueiden vahvuudet kuvaavat tarjontalähtöistä osaamista. Yksinomaan tarjontalähtöiseen osaamiseen ei ole tarkoituksenmukaista panostaa, sillä opetusministeriönkin ohjeistuksen mukaan on toivottavaa, että alueelta ja muilta rahoittajatahoilta löytyy panostushalukkuutta valittuihin kärkiin, jolloin kysyntä kohtaa tarjonnan yksittäisissä kehittämiskohteissa.

Edellä mainittujen lausuntojen ja opetusministeriön ohjeistuksen perusteella strategisen suunnitelman luonnosta on tarkennettu.

Liite 1                                 Turun ammattikorkeakoulun strateginen suunnitelma (päivitetty 10.9. päätöksen mukaisesti)

Ehdotus       Hallitus päättää hyväksyä osaltaan Turun ammattikorkeakoulun liitteen 1 mukaisen strategisen suunnitelman.

Päätös         Hallitus päätti hyväksyä osaltaan Turun ammattikorkeakoulun liitteen 1 mukaisen strategisen suunnitelman seuraavin muutoksin:

-Otsikon "Osaaminen saavuttaa kansainvälisesti korkean tason" 3. kohta, sana "opettajaosaamisen" korvattiin sanalla "opetussosaamisen"

-Kohtaan "Kumppanuudet vahvistavat ulkoista rahoitusta" lisättiin lause "Työelämälähtöisyys ja vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa luovat pohjaa kumppanuuksille, joissa pyritään pitkäjänteiseen molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön"

-"Toiminta-ajatus, visio ja arvot", kohta toiminta-ajatus muotoiltiin seuraavasti: "Turun AMK:n tehtävänä on antaa monialaista korkeakouluopetusta sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin"

Päätös tehtiin yksimielisesti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta.

Rehtori Juha Kettunen 2.11.2009:

Ylläpitäjän tehtävänä on ammattikorkeakoulun johtosäännön 2 § mukaan päättää ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä. Lisäksi johtosäännön 2 §:ssä todetaan että "jollei laissa tai asetuksessa taikka tässä johtosäännössä tai muualla ole toisin säädetty tai määrätty, ylläpitäjälle kuuluvista asioista päättää kaupunginhallitus."

Valtuuskunnan tehtävänä on ammattikorkeakoulun johtosäännön 7 § mukaan tehdä ylläpitäjälle esitys ammattikorkeakoulun kokonaisstrategian hyväksymisestä.

Turun ammattikorkeakoulun hallitus päätti 10.9.2009 hyväksyä osaltaan Turun ammattikorkeakoulun strategisen suunnitelman.

Liite                                    Turun ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymä strateginen suunnitelma

Ehdotus       Ammattikorkeakoulun valtuuskunta päättää tehdä Turun kaupunginhallitukselle esityksen ammattikorkeakoulun strategisen suunnitelman hyväksymiseksi.