Esityslistat/pöytäkirjat

STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS

1. Sopimusosapuolet

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin peruspalvelulautakunta.

2. Sopimuksen tarkoitus

Tällä strategisella palvelusopimuksella (SPS) kaupunginhallitus ja peruspalvelulautakunta sopivat peruspalvelulautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

3. Peruspalvelulautakunnan visio

Turun sosiaali- ja terveystoimi on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.

4. Peruspalvelulautakunnan arvot

Sosiaali- ja terveystoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat periaatteet.

5. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaympäristö

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.

Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan:

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012,

Turun työikäisten hyvinvointiohjelma

Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009 - 2012.

Valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia on esitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (ns. Kaste- ohjelma) vuosille 2008 – 2011, joka vahvistettiin 31.1.2008. Ohjelman valtakunnallisina tavoitteina ovat:

1. lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä

2. lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

2. parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja

Monet lakihankkeet tukevat Kaste-ohjelman toimeenpanoa. Valmisteilla olevan terveydenhuoltolain tavoitteena on mm. tukea ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa, asiakaslähtöisyyttä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Hallituksen politiikkaohjelmista mainittakoon Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Toimintaympäristön muutokset

Suomen Pankin ennusteen (Talouden näkymät 2/2009, 25.9.2009) mukaan taantuman syvimmäksi vaiheeksi jää vuoden 2009 toinen neljännes. Tämän jälkeen tuotannon määrä ei enää pienene, mutta kasvu jää vaimeaksi vuoden 2010 loppupuolelle saakka ja nopeutuu selvemmin vasta ennustejakson lopulla. Ennusteen mukaan talouskriisiä edeltänyttä tuotannon määrää ei saavuteta vielä vuoden 2011 loppuun mennessä.

Suureksi kasvanut työttömyys heikentää yksityistä kulutusta, mikä heijastuu sekä kaupan että kuluttajille tarjottavien palveluiden kysyntään ennustejaksolla. Kulutuksen kasvun samoin kuin yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän kasvuun vasta vuonna 2011.

Työmarkkinoiden taantuma jatkuu vielä vuonna 2010, jonka jälkeen tilanne alkaa helpottaa. Työllisten määrän arvioidaan silti vähenevän koko ennustejakson ajan. Työttömyysaste nousee vajaaseen 11 prosenttiin. Julkinen talous muuttuu alijäämäiseksi, ja velka-aste nousee jyrkästi.

Edellä olevan pohjalta voidaan perustellusti ennakoida, että talouden tilanne tulee näkymään Turussa mm. toimeentulotuen tarpeen lisääntymisenä ensi vuonna. Turun tilanteeseen vaikuttaa vielä merkittävän työllistäjän, telakkateollisuuden tilauskannan vähyys.

Turun työttömyysaste oli lokakuussa 2008 8,4 % ja lokakuussa 2009 12,1 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä kasvoi vuoden 2008 lokakuun 773:sta vuoden 2009 lokakuun 1407:aan. Turun taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2007 1,25 (ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti). Vastaavasti Vantaalla huoltosuhde oli 0,96, Espoossa 0,97 ja Tampereella 1,18.

Kaupungin asukasluku oli 175 582 vuodenvaihteessa 2008/2009; kasvua 296 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Turun oman väestöennusteen mukaan lähivuosina väkimäärä tulee kasvamaan vuosittain 800-1000 hengellä. Väestö kasvanee kuitenkin tulevinakin vuosina hyvin maltillisesti.

Turkulaisten ikärakenne vuonna 2008:

0-24 -vuotiaita 28 %

25-64 -vuotiaita 55 %

65+ -vuotiaita 17 %.

Palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien välillä tapahtuvat muutokset. Suurten kaupunkien vertailussa Turussa oli suhteellisesti eniten (2,3 %) yli 85-vuotiaita.

Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuu noin 6,4 % turkulaisista.

Kaupunkiin tapahtuva ja kaupungista poislähtevä muuttoliike on kaupungin talouden kehittymisen kannalta ollut negatiivinen. Kaupunkiin tulomuutto on koostunut suurelta osin opiskelijoista, maahanmuuttajista ja tulotasoltaan alemmista tuloryhmistä. Sen sijaan poismuuttaneiden joukossa on usein hyvätuloisia lapsiperheitä, jotka hakeutuvat ympäristökuntiin heille houkuttelevampien olosuhteiden perässä. Samanaikaisesti kun tulopohja on kaventunut, on palvelutarve lisääntynyt.

Turussa on 13 vuoden ajalta systemaattisesti seurattu hyvinvoinnissa tapahtuneita muutostrendejä vuosina 1995 - 2008. Tämä ajanjakso sisältää 1990-luvun syvän taloudellisen laman ja 2000-luvun pitkän nousukauden.

Turussa keskimääräinen tulotaso on jonkin verran alhaisempi kuin muualla Suomessa. Ylimmät tuloluokat hajaantuvat muista luokista, mikä tarkoittaa tuloerojen kasvua. Alimmat tulonsaajaryhmät ovat jääneet suhteellisesti jälkeen yleisestä tulokehityksestä.

Hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella 60 % turkulaisista kokee terveytensä hyväksi. Kaiken kaikkiaan turkulaisten koettu terveys on parantunut, mutta kuitenkin vähemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Suurimmat kansanterveydelliset uhat ovat diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien lisääntyminen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.

6. Asiakkuudet ja toiminnan painopisteet ydinprosesseittain tarkasteltuna

Sosiaali- ja terveystoimessa prosessijohtaminen toteutuu neljän elinkaarimallin mukaisen ydinprosessin kautta. Ydinprosesseja ovat: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, nuorten aikuisuuden vahvistaminen, itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistaminen ja ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen. Prosessien avulla tunnistetaan kulloisenkin ikäryhmän asiakastarpeet ja tarpeiden mukaiset palvelut. Prosessiajattelussa korostuu asiakkuusnäkökulma. Elinkaarimallin mukaiset ikäryhmien ikärajat ovat joustavat; ne ovat vain viitteellisiä ja laskennallisia, koska esim. itsenäisesti selviytyvä ikäihminen kuuluu itsenäisesti selviytyvien ydinprosessiin. Ikäryhmärajat joustavat asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn ja tarpeen mukaisesti.

Kulloisenkin ikäryhmän asiakastarpeisiin - terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen - vastataan sosiaali- ja terveystoimessa yhteistyössä kahdeksan tulosalueen kanssa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa sosiaalityön, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, varhaiskasvatuksen ja kuntoutumispalvelujen tulosalueet ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Nuorten aikuisuutta vahvistetaan ensisijaisesti yhteistyössä sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja kuntoutumispalvelujen kanssa. Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistamisessa ovat mukana kaikki tulosalueet, lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja vanhuspalveluja. Ikäihmisten elämänlaatua turvaavat lähinnä vanhuspalvelujen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutumispalvelujen tulosalueet.

6.1. Ydinprosessi: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Asiakastarveanalyysi

Turkulaisten lapsiperheiden ja nuorten tilanne on kehittynyt valtaosin positiiviseen suuntaan, mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvussa. Lapsiperheiden, erityisesti yhden huoltajan perheiden kohdalla tulo- ja hyvinvointierojen kasvu näkyy selvimmin: heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Nykyisen laman vaikutukset näkyvät vielä lähinnä perheiden taloudellisen tuen tarpeen kasvuna ja toisaalta maksukyvyn heikkenemisenä.

Lastensuojelun palvelujen tarve on ollut kasvussa. Huostaanottoja tehdään Turussa edelleen valtakunnallisesti verrattuna paljon. Nuorten päihdepalvelujen tarve on kasvanut sekä ylipäätään lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet. Palvelujen tarve ja käyttö keskittyy voimakkaasti ja painottuu edelleen kustannuksiltaan kalliisiin erityistason palveluihin ja laitoshoitoon. Kuntoutumispalveluissa myös vammaisten lasten ja nuorten palvelujen kysyntä on kasvanut. Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen kysyntä on ylittänyt siihen varatun resurssin. Tiukassa taloustilanteessa on erittäin haastavaa, mutta korjaavien palvelujen kustannusten hallintaan saamiseksi välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevän toimintaa, joka on tavoitteena kaupungin eri tason ohjelma-asiakirjoissa

Varhaiskasvatuksessa kokopäivähoidon ja erityisesti alle 3-vuotiaiden kokopäivähoidon kysyntä on kasvanut. Pienten lasten palvelujen kehittämisessä on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen lähialueelta.

Turun eri alueiden välillä on merkittäviä eroja väestörakenteessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Alueilla, joissa hyvinvointipuutteiden kasautuminen on keskimääräistä suurempaa, on palveluja järjestettävä uudelleen alueellisia tarpeita paremmin vastaavaksi. Yhtenäinen palvelualuejako tukisi palvelujen kehittämistä lähipalveluperiaatteella.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012 hyväksyttiin syksyllä 2009. Ohjelma on samalla lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelun suunnitelma. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja kehittämistavoitteet on kirjattu ohjelmaan.

Lasten ja nuorten palvelujen lähiajan kehittämisen teema-alueiksi on valittu seuraavat:

4. ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen

5. peruspalveluiden turvaaminen

6. palvelujen järjestämisen rakennemuutokset

7. konsultatiivisen työotteen vahvistaminen

Turku voi kehittämistyössään hyödyntää STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta Remontti-hankkeen alueellisissa piloteissa. Turun pilottihanke kohdistuu raskausajan ja pikkulapsivaiheen työmallien kehittämiseen. Tavoitteena on tukea perheitä ja lapsen kehitystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toimenpiteillä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä.

Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on saumatonta. Yhteistyötä nuorisotoimen ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa tehostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi.

Lasten ja nuorten palvelujen painotus on peruspalvelujen saatavuuden turvaamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Jotta lasten ja nuorten palvelujen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata, tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2010 seuraavia asioita:

Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä

Mittarit:

-Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

-Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä saavien lasten ja nuorten osuus alle 18-vuotiaista / sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuus alle 18-vuotiaista. Tavoitteena avohuollon suhteellisen osuuden kasvu.

-Palvelujen tuottaminen palvelu- ja hoitotakuiden asettamissa määräajoissa

- Arvio lastensuojelutarpeesta tehdään 7 arkipäivän sisällä lastensuojeluilmoituksesta

- Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastusten tekeminen asetuksen mukaisesti.

- Psykiatriseen ja somaattiseen erikoissairaanhoidon arvioon ja hoidon aloitukseen pääsee hoitotakuun aikarajoissa

- Päivähoitopaikan saatavuus 4 kk:n sisällä, työ- ja opiskelupaikan vuoksi 2 viikon sisällä (SoTe-mittari 1.8.2010 saakka)

Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa

Mittarit:

-Perhetyön piirissä olevien perheiden määrä (oma tuotanto, ostopalvelut ja avustuksilla tuettu) Tavoitteena paraneva saatavuus.

-Ennaltaehkäisevän lastensuojelun määrittely ja seurannan kehittäminen

Kevennetään palvelurakennetta

Mittarit

-Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus kasvaa 31.12.2009 lähtötasosta 5 % vuonna 2010, 7 % vuonna 2011 ja 8 % vuonna 2012. (Lähtötasosta yhteensä 20 % kolmen vuoden aikana).

6.2 Ydinprosessi: Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi perustuu vahvasti asiakastarpeeseen. N. 80 % nuorista selviää nuoruusiästä ilman erityispalvelujen tarvetta. Nuorten aikuisuuden vahvistamisen prosessin palvelut kohdistuvat nuorille, joiden aikuistuminen ei suju ilman erityistä tukea.

Nuoret ovat taloudellisesti heikoimmin toimeen tulevia väestöryhmiä ja laman myötä kasvuun lähtenyt nuorten työttömyys iskee heihin voimakkaasti. Syynä nuorten heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on myös opiskelu, mutta osin on kysymys todellisesta, usein myös ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Viime laman jälkeen myös nuorten kohdalla heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Nykyisessä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Erityisesti tämä korostuu maahanmuuttajanuorten kohdalla. Tällä hetkellä tuen tarve näkyy myös nuorten osalta päihteiden käytön kasvuna sekä psykososiaalisten ongelmien lisääntymisenä ja vaikeutumisena.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Turku voi kehittämistyössään hyödyntää STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta Remontti-hankkeen alueellisissa piloteissa. Turun pilottihanke Unionissa kehitetään moniammatillista helposti saavutettavaa palvelua nuorille. Nuorten kohdalla merkittäviä tavoitteita ovat osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Myös terveyserojen kaventamisen merkitys korostuu suomalaisessa nuorten kohdalla päihdemyönteisessä kulttuurissa. Painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta nuorten elämänhallinnan vahvistamisessa.

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen lähiajan teema-alueiksi on valittu seuraavat:

8. nuorten helposti saavutettavien ”matalan kynnyksen” palvelujen kehittäminen

9. nuorten työttömyyden katkaisu

10. syrjäytymisen ehkäiseminen

Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä toisen asteen oppilaitosten ja nuorisotyön kanssa on saumatonta.

Nuorten aikuistumista tukevien palvelujen turvaamiseksi tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2010 seuraavia asioita:

Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista

Mittarit:

-Nuorten helposti saavuttavan ”matalan kynnyksen” tukipalvelun käynnistäminen

-Toimeentulotukea saavat 18-24 -vuotiaat, lukumäärä ja osuus ikäluokasta, tavoite laskeva.

Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista

-Aktivointiehdon piirissä olevat 18-24-vuotiaat, tavoitteena laskeva lukumäärä

6.3 Ydinprosessi: Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Vuoden 2009 aikana turkulaisten hyvinvoinnissa tapahtui laman myötä merkittävä käänne. Siihen asti asukkaiden hyvinvointi ja terveydentila on kehittynyt kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, mutta sosiaaliryhmien välillä on havaittavissa sama ero kuin valtakunnallisesti: väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet. Lama tullee edelleen lisäämään hyvinvointieroja. Työikäisessä väestössä riski hyvinvointipuutteiden kasautumiseen kohdentuu yksinasuviin ja yksinhuoltajiin. Maahanmuuttajien määrä on Turussa suhteellisen suuri ja kasvaa edelleen. Heidän hyvinvointinsa on kantaväestön hyvinvointia matalammalla tasolla kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Turkulaisten hyvinvointierot ovat myös alueellisesti painottuneita.

Työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään Turussa hiukan keskimääräistä vähemmän resursseja vertailtaessa muiden suurten kaupunkien lukuihin. Terveydenhuollossa näkyy selkeä painotus erikoissairaanhoitoon.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Turun työikäisen väestön hyvinvointiohjelman tavoitteita ovat hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo, hyvinvoivat yhteisöt, terveet elämäntavat ja hyvinvoiva kaupunkiympäristö. Ryhmien välinen sopimus edellyttää palveluiden, erityisesti perusterveydenhuollon kehittämistä. Lisäksi prosessin kehittämislinjaukset perustuvat valtakunnallisiin terveyspoliittisiin linjauksiin.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat:

11. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

12. palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oleellista on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elämäntapojen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä terveestä ympäristöstä huolehtiminen. Maahanmuuttajat on valittu erityiseksi kohderyhmäksi. Palveluiden kehittämisessä oleellista on peruspalveluihin panostaminen, erityisesti painopisteen siirtämisessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja perusterveydenhuollon kehittäminen.

Mittarit

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

1. Väestön koettu hyvinvointi

(Uusi mittari, ATH = alueellinen terveys- ja hyvinvointikysely , kysely toteutetaan v. 2010 keväällä, perustieto saadaan v. 2010 syksyllä)

2. Hyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä

(Uusi mittari, ATH = alueellinen terveys- ja hyvinvointikysely, kysely toteutetaan v. 2010 keväällä, perustieto saadaan v. 2010 syksyllä)

3. Maahanmuuttajien terveystarkastukset toteutetaan tutkimussuunnitelman mukaisesti

4. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset aloitetaan vuonna 2010

Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

5. Perusterveydenhuollon menojen ja sairaanhoitopiirin menojen suhde

Pth/Esh kustannussuhde kasvaa

6. Palvelut tuotettu hoito- ja palvelutakuun määräämissä rajoissa

Toimeentulotuki, myöntämisaika ≤ 7

Hoidon tarpeen arviointi ≤ 3vrk

Ei kiireellinen hoito ≤ 3kk

Hammashuolto (ei kiireellinen) ≤6kk

Hoidon aloitus erikoissairaanhoidossa ≤ 6kk

6.4 Ydinprosessi: Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Asiakastarveanalyysi

Turussa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa tällä hetkellä lähinnä sillä määrällä, joka syntyy 64-vuotiaiden täyttäessä 65 vuotta. Turussa yli 75-vuotiaiden määrä väestöstä on 8,8 %, joka on kuuden suurimman kaupungin vastaavasta väestöosuudesta suurin, samoin kuin yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus 2,3 %.

Väestön odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä pidentynyt ja suhteellisesti eniten se on pidentynyt yli 80-vuotiaiden osalta. Tulevina vuosina ikääntyvien ihmisten odotetaan myös elävän terveempinä ja parempikuntoisina.

Sosiaalisessa kanssakäymisessä yksinäisyyden väheneminen on ikäihmisillä tutkimuksen mukaan ollut selkeää. Yksin asuvilla eläkeläisillä pienituloisuuden ja sairauksien kasaantuminen on kuitenkin ollut suurempaa kuin parisuhteessa elävillä.

Suuri vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluille on niin sanotun neljännen iän mukanaan tuoma raihnaisuus sekä sairauksista mm. diabetes, sydämen vajaatoiminta sekä keskivaikean ja vaikean dementian suuri ilmeneminen kaikkein iäkkäimpien henkilöiden keskuudessa. Tämä merkitsee tässä ikäryhmässä muita vanhusikäryhmiä suurempaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessille on laadittu vuosiksi 2009 - 2012 Turun ikääntymispoliittinen ohjelma, joka perustuu uusittuun Ikäihmisten laatusuositukseen ja on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Ohjelmassa otetaan huomioon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Näiden tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämiä säännöllisiä palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti koko valtuustokauden ajan. Samanaikaisesti palveluiden kehittämisen kanssa tulee ottaa huomioon taloudelliset resurssit ja henkilöstön osaamisen, rakenteen ja määrän muutostarpeet.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteet ovat:

1. Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

Mittari: vuosille 2010 – 2012

13. laitoshoitoon siirtyvien keski-ikää myöhennetään kahdella kuukaudella kolmen vuoden aikana

2. Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

Mittarit: vuosille 2010 - 2012

14. 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon piirissä olevien osuus kasvaa 14 %:iin

15. omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4,5 %:iin

16. tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 5 %:iin

17. ympärivuorokautisen hoivan (pitkäaikaissairaanhoito ja vanhainkotihoito) piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vähenee 6,5 %:iin

18. vanhuspalvelujen palvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä nousee suunnitelmakaudella 30 %:iin

Ydinprosessien yhteisiä seurattavia mittareita ovat:

Nuorten alle 25–vuotiaiden työttömien lukumäärä

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus ikäluokasta

Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet

Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista

Peruspalvelulautakunnan talousarvion jako ydinprosesseittain: