Kulttuurin strateginen palvelusopimus

1. Strategiahierarkia ja sopimusosapuolet

Kaupunginhallitus on 17.10.2005 §752 päättänyt siirtymisestä sopimusohjaukseen ja sitä on valmistel-tu kolmiportaisen sopimushierarkian mukaan. Kulttuurilautakunta on päättänyt 17.12.2008 §300 siirty-misestä sopimusohjauksen piiriin vuoden 2009 alusta, niin että vuoden 2009 aikana toiminnan ja ta-louden suunnittelu vuodelle 2010 tehdään sopimusohjauksen mukaisesti. Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, jolle sopimus on tarkoitus solmia.

Poliittiset ryhmät ovat solmineet Ryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009-2012 (Kv 16.2.2009 §55). Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto on päättänyt Turku-sopimuksen muodostavien oh-jelmien laatimisesta 9.3.2009 §78 ja 20.4.2009 §103. Näistä asukkaiden hyvinvointiohjelma ja veto-voimaohjelma ovat lähinnä kulttuurilautakunnan toimialaa. Hyvinvointiohjelma hyväksyttiin kaupungin-valtuustossa 28.9.2009 §206.

Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen solmivat kulttuurilautakunta ja kaupunginhallitus. Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puolesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kulttuurijohtaja.

2. Sopimuksen tarkoitus

Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla Turun kaupungin kulttuuritoimialaa yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon kulttuuritoimen toiminta-ajatuksen, vision ja toimintaa ohjaavat periaatteet sekä ryhmien välisen sopimuksen ja ohjelmat. Tältä pohjalta Kulttuuritoimi on koonnut oman toiminta-ohjelmansa, josta osa nousee seurattavaksi kaupunkitasolla ja osa jää lautakuntatason seurantaan.

3. Sopimuksen lähtökohdat

Toiminta-ajatus:                 Kulttuuritoimi vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä aktiivisuutta

                                           tuottamalla kulttuuripalveluja ja tukemalla kulttuurituotantoa

sekä aktivoimalla ihmisiä kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin harrastamiseen.

Visio 2016:                        Turku tunnetaan kulttuurin edelläkävijänä Suomessa ja maailmalla.

Vuonna 2016 Turku on luova ja monisärmäinen menneen ja tulevan näyttämö. Kulttuuripalvelut ovat asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin kansallisen ja kansainvälisen vetovoiman lähde.

Kulttuuritoimen toimintaa

ohjaavat periaatteet:          Saavutettavuus

                                          Ennakkoluulottomuus

                                          Sivistyksen vaaliminen

                                          Vuorovaikutteisuus

                                          Ilon tuottaminen

Kulttuuritoimialan toimintaympäristön muutokset:

Ryhmien välisen sopimuksen keskeiset haasteet kaupunkitasolla kulttuurilautakunnalle

-Kulttuuri läpäisyperiaatteella huomioon kaikessa kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa

-Kulttuurin infrastruktuurin parantaminen

-Ennaltaehkäisevä työ linjaava ajatus palvelutuotannon kehittämisessä

-Kulttuuri olennainen hyvinvoinnin lisääjä ja syrjäytymisen ehkäisijä

-Kulttuuri keskeinen osa kaupunkilaisten hyvää elämää sen rikastuttajana

-Paikallisen kaupunkikulttuurin elävyyden lisääminen

-Kehittyvä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa

-Kulttuuri työllistäjänä ja varallisuuden tuojana

-Kulttuuri kaupungin vetovoiman olennaisena lähteenä

Asukkaiden hyvinvointiohjelman haasteet kulttuurilautakunnalle (ltk käsitellyt 26.8.2009)

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukumäärä on kasvussa. Tämä on johtanut kalliiden erityispalvelujen kasvuun ja kustannusten nousuun. Kulttuuritoimi ehkäisee tätä kehitystä omalla lapsiin ja nuoriin suuntautuvalla toiminnallaan laajassa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. lapsille tuotetaan palveluja laajasti kaupungin omissa ja vapaan kentän kulttuurilaitoksissa. Tavoitteena on saada kasvatettua lasten osallistumista ja sosiaalisia verkostoja. Kulttuuripolku tarjoaa peruspaketin kulttuuria jokaiselle turkulaiselle koululaiselle ja Taidekoulu mahdollisuuden harrastaa kulttuuria omassa koulussa koulupäivän jälkeen. Tavoitteena kulttuuripolussa on kattaa koko ikäpolvi kustakin luokka-asteesta ja taidekoulun osalta kasvattaa osallistujamäärää ja toisaalta laajentaa mukana olevien koulujen määrää. Kirjastopalvelut ovat ilmainen ja monipuolinen kulttuuripalvelu. Tavoitteena on lasten kirjastokorttien lukumäärän kasvattaminen ja lapsille ja nuorille tarjotun kirjastoaineiston pitäminen vähintään samalla tasolla.

SPS = Strategisessa palvelusopimuksessa seurattava, numero viittaa SPS:n numerointiin

Lasten ja nuorten ohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta:

-Lasten ja nuorten palvelujen määrä (SPS, 4)

-Lasten ja nuorten palveluiden käyttäjien lukumäärä (SPS, 5)

-Kulttuuripolkuun osallistuneiden lukumäärä (yläkoulu ja alakoulu) (SPS, 10.)

-Taidekasvatustoimintaan osallistuvien lukumäärä

-Lasten kirjastokorttien lukumäärä / lasten määrä

-Lapsille ja nuorille tarjottavien kirjastoaineistojen määrä

Työikäisten hyvinvointiohjelma

Työikäiset ovat kulttuurin suurin asiakasryhmä. Kulttuuritarjonnalla pyritään lisäämään viihtyvyyttä kaupungissa sekä sen vetovoimaa. Kulttuuripalvelut ovat myös olennaisessa osassa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjinä. Erityisen tärkeä tehtävä on aktivoida ei-aktiivisia kulttuurin käyttäjiä ja harrastajia osallistumaan.

Työikäisten hyvinvointiohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta

-Aktiivisten kulttuuritilaisuuksissa kävijöiden osuus väestöstä (SPS, 1)

-Aktiivisten kulttuuria itse harrastavien osuus väestöstä (SPS, 2)

-Terveysaiheisen aineiston esilläolo kaikissa toimipisteissä

-Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hankkeen toteuttaminen

Senioriohjelma

Kulttuuripalveluista kirjastopalvelut kattavat toimipisteineen lähes koko kaupungin alueen. Sen palveluverkkoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ikääntyvän väestön palvelunohjauksen järjestämisessä niin, että ohjausta olisi saatavilla lähipalveluna. Kirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää myös sosiaalisen kanssakäymisen paikkoina erilaisten vapaamuotoisten ryhmien kokoontumiseen, joilla ehkäistään vanhusväestön kokemaa yksinäisyyttä. Tämän lisäksi tulee panostaa myös muiden kuin kirjastopalvelujen saavuttavuuteen kirjastoverkkoa apuna käyttäen, sekä hakeutuviin palveluihin.

Kulttuuriasiainkeskuksessa on syksyn 2009 alusta vastuutettu senioripalveluiden kehittäminen ja työtä on alettu tehdä selvitys- ja kartoitustyöllä sekä kokoamalla yhteen toimialan olemassa olevaosaajat ja palvelut.

Senioriohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta

-Seniorikansalaisille suunnattujen kulttuuripalvelujen käytön lisäämiseksi ensisijaisesti selvitetään kulttuuripalvelujen lisääminen liikuntakorttiin

-Erityisen senioritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen suunnitelmakauden aikana (SPS, 11)

Vetovoima-ohjelman haasteet lautakunnalle

Tähän voidaan ottaa kantaa, kun vetovoima-ohjelma valmistuu.

4. Lautakunnan ohjelmakortti (-kortisto) ja prioriteetit

Lautakunnan tavoitteet on jaettu viiteen eri näkökulmaan, joista kaksi kaupunkitasoista (yhteiskunnalliset vaikutukset ja välittömät vaikutukset) ja 3 lautakuntatasoista (asiakasnäkökulma, resurssien ja prosessien näkökulma ja henkilöstön näkökulma). Myös lautakuntatasoisista näkökulmista on nostettu joitakin edellä mainituista ohjelmissa painotettuja asioita kaupunkitasolla seurattavaksi.

Ohjelmakortin jokaiselle tavoitteelle on kunkin näkökulman kortissa määritelty mittari, mittarille tietolähde ja tavoitetila sekä konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.

Liite 1           Kulttuurilautakunnan ohjelmakortiston viisi näkökulmaa

Ohjelmakortin alla kulttuuritoimen toiminta jakaantuu neljään tuottajapuolen palvelukokonaisuuteen ja kulttuuriasiainkeskuksen kansliaan, joka toimii tilaajapuolena.

Tuotanto

Tuottajapuolen palvelukokonaisuudet ovat:

-Tiedon ja kulttuurin jäsentäminen ja välittäminen

-Taide- ja kulttuuriperinnön tallentaminen, ylläpito ja välittäminen

-Esittävän taiteen tuottaminen ja mahdollistaminen

-Musiikki- ja säveltaiteen tuottaminen ja mahdollistaminen

Palvelukokonaisuudet jakaantuvat omaan tuotantoon ja avustuksilla tuettuun tuotantoon.

Tuottajapuolen asiakasnäkökulmat:

-Lapset ja nuoret

-Aikuiset

-Yhteisöt, yritykset, ryhmät, palvelulaitokset (myös maakunnassa) viranomaiset, tutkijat, taiteilijat

-Maahanmuuttajat

-Ruotsinkieliset

-Erikoispalveluja tarvitsevat esim. ikääntyvät

Palveluntuottajista ja asiakasnäkökulmista muodostuu palvelumatriisi, jossa ovat otsikkotasolla kuvattuna kaikki palvelutuotteet ja niiden hinnat. Jokaisesta oman palvelutuotannon palvelutuotteesta on tehty palvelutuotekortti. Vapaan kentän avustuksilla tuettavasta toiminnasta tehdään kustakin palvelutuotteesta yksi pääkortti, jonka alle tulee kultakin tuottajalta (vakiintuneelta avustuksensaajalta) oma korttinsa.

Liite 2           Palvelutuotematriisi

Liite 3           Tulosalueiden alustavat palvelutuotekortit (kulttuurilautakunta hyväksyy lopullisen version 27.1.2010)

Tilaaja- ja tukipalvelut

Kanslian palvelukokonaisuus:

Keskitetyt hallinto- koordinointi- ja tapahtumatuotantopalvelut

Kanslian palvelukokonaisuudet:

-Toiminnan ja talouden suunnittelu

-Kulttuuripalveluiden järjestäminen ja vapaan kentän tukeminen

-Kulttuuripalveluiden käyttämiseen aktivointi ja tiedon välittäminen

Kanslian asiakasnäkökulmat:

-Ulkoiset asiakkaat (kaupunkilaiset, toimittajat, ulkoiset palveluntuottajat)

-Sisäiset asiakkaat (omat tulosalueet, kv, kh, keskushallinto)

Liite 4           Kanslian palvelutuotematriisi

Kulttuurilautakunta on 9.9.2009 asettanut seuraavat prioriteetit toiminnassaan:

1. Avustusten tason pitäminen vähintään ennallaan

2. Kaikkien toimialojen (kirjasto, museo, teatteri, orkesteri) toiminnan ylläpitäminen

3. Lasten ja nuorten toiminnan pitäminen vähintään samalla tasolla

4. Tulonmuodostuksen varmistaminen ja lisääminen

5. Kaupunkitasolla sovittavat ja seurattavat tavoitteet eli strategisessa palvelusopimuksessa (SPS) sovittavat tavoitteet

Ryhmien välisestä sopimuksesta ja laadituista ohjelmista johdetut lautakunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle:

I. Asukkaiden hyvinvointi – ennaltaehkäisevä työ

A) Väestön asumisviihtyvyyden ja koetun hyvinvoinnin lisääminen

B) Kulttuuripalvelujen kohdentuminen eri väestöryhmiin

C) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus

II. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky

D) Kaupungin vetovoimaa kasvattavat kulttuuripalvelut

E) Moniarvoinen kulttuurikaupunki ja uutta luova kaupunkikulttuuri

III. Tasapainoinen talous ja resurssien tasapainoinen ohjaus

F) Tarpeiden mukaan muuntuva palveluverkko, -rakenteet ja tuotteet

IV. Rakenteelliset muutokset tuottavuuden tehostamiseksi

Kaupunkitasolla sovittavien tavoitteiden seurantataulukko (SPS:n seurantataulukko)

Valtuustolle raportoitavat merkitty sinisellä

Raportointi tehdään kerran vuodessa mitattavista asioista vuosittain ja muista kaksi kertaa vuodessa talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä.

Turussa xx.xx.2010

Kaupunginhallituksen puolesta:

________________________________ ___________________________________

________________________________ ____________________________________

Maija Kyttä

palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja

Kulttuurilautakunnan puolesta:

_________________________________                    _____________________________________

Elina Rantanen                                                            Maija Perho

puheenjohtaja                                                              varapuheenjohtaja

_________________________________

Minna Sartes

kulttuurijohtaja