Kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen 25.1.2010:

Taustaa

Kaupunginhallitus perusti 18.6.2007 toimikunnan selvittämään Musiikki ja kongressikeskuksen rakentamista Turkuun. Tätä ennen Musiikki ja kongressikeskuksen rakentamista selvitti kaupunginjohtajan nimeämä virkamiestyöryhmä. Toimikunnan ja työryhmän selvitysten perusteella todettiin, että keskus tulisi rakentaa Turun keskustan elävöittämiseksi ydinkeskustaan ns. ”Hämähäkkitontille”. Selvitystöissä todettiin, että asetettujen vaatimusten mukaisen keskuksen rakentamisen kustannukset ovat n. 70 M€ luokkaa sijaintipaikasta riippumatta.

Turun kaupunki on selvittänyt pitkään mahdollisuutta ratkaista taiteilijoiden tilaongelmaa sekä mahdollisuutta luoda kaupunkiin luovantalouden keskus Esim. Kaapelitehtaan mallin mukaisesti. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän selvittämään taiteilijoiden tilaongelmia. Työryhmä on jättänyt oman esityksensä tilaongelman ratkaisemiseksi joulukuussa 2008. Edelleen 2011 kulttuuripääkaupunkitapahtumien tilatarve on ratkaistava akuutisti. Käsillä olevassa esityksessä on pyritty löytämään ratkaisu edellä kaikkien kuvailtujen tilatarpeiden tyydyttämiseksi. Kaikkien kuvattujen tilatarpeiden tyydyttäminen edellyttää kaupungin tukitoimenpiteitä.

Oheismateriaali 1              Musiikki- ja Kongressitaloselvitys

Oheismateriaali 2              Taiteilijatilatyöryhmän selvitys

Molemmissa edellä mainituissa esityksissä VR:n osoitteessa Köydenpunojakatu 14 sijaitseva entinen konepaja oli esillä mahdollisena vaihtoehtona. Konepajan kiinteistön omistaa Hartela Oy:n kokonaan omistama Kiinteistöosakeyhtiö Köydenpunojakatu 14.

Hartela Oy:n kaupungille tekemä esitys luovantalouden kulttuurikeskuksen toteuttamisesta VR:n konepajalle täyttää kaupungin teettämän tilatarkastelun tarpeet (oheismateriaali 5.) Tilatarkastelussa on pyritty yhdistämään aiempien selvitysten tilatarpeet ja 2011 vuoden asettama aikatauluvaatimus. Hanke ei täytä kaikkia kongressi- ja musiikkitaloselvityksessä tilalle asetettuja vaatimuksia eikä se sijaitse kaupungin ydinkeskustassa siten kuin laadituissa selvityksissä keskukselta edellytettiin. Hanke poikkeaa kongressi- ja musiikkitaloselvityksessä asetetuista tilavaatimuksista erityisesti siinä suhteessa, että konepajaan ei sijoiteta akustista konserttisalia eikä filharmonisen orkesterin edellyttämiä tiloja.

Käsillä olevaan rakennukseen voidaan ilman uusirakentamista sijoittaa jopa 2000 m2 taiteilijoiden työtilaa, joihin kuuluisi yli 20 isoa taiteilijatilaa ja 20 pienempää työtilaa sekä 9.000 m2 (aputiloineen) konepajasalin esiintyvän taiteen tapahtumille, kongresseille ja muille suurille yritystilaisuuksille. Hanketta ei ole mahdollista toteuttaa ilman merkittävää kaupungin tukea. Konepajasalin kokonaisinvestointi on arviolta n. 20 M€ suuruusluokkaa.

Turun kaupunki on valinnut kohteen tarkasteltavaksi erityisesti sillä perusteella, että taiteilijoiden työtilat sijaitsevat esiintymistilojen välittömässä yhteydessä ja hanke ei edellytä uudisrakentamista. Olennaisena kriteerinä kohteen valinnassa on, että sen on mahdollista valmistua kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tilaisuuksien käyttöön sen lisäksi että tilaan voidaan toteuttaa sekä taiteilijoiden työskentelytilat, että esiintymis- ja kongressitilat. Hartelan tarjoama malli ei vastaa suoraan kaikkiin kaupungin aiemmin teettämien selvitysten asettamiin vaatimuksiin, mutta hankkeen myötä kyettäisiin vastaamaan moniin selvityksissä asetettuihin tilatarpeisiin sekä tukemaan valtuuston vahvistamien ohjelmien toteuttamista luovalla toimialalla ja kaupunkilaisten kulttuuripalveluiden paranemisella.

Kulttuuripääkaupunkitoimintoja varten peruskorjattaisiin kaksi tilaa; läntinen halli n. 4.000 m2 erilaisille installaatioille ja näyttelyille ja itäinen halli n. 2.500m2 erilaisille produktioille. Tilojen talotekniikka saatetaan ajanmukaiseen kuntoon, rakennetaan tarvittavat WC-tilat ja väliaikaiset aulatilat. Muita osin tilat jäävät nykyiseen asuunsa. Tuleva ravintolatila ja tarvittavat keittiöratkaisut rakennetaan lopulliseen muotoonsa palvelemaan vuoden 2011 tapahtumia.

Oheismateriaali 3              Konepajasalin pohjapiirustus ja tilaohjelma

Oheismateriaali 4              Vertailu kongressitaloselvityksen tilaohjelman ja VR-konepajan tilaohjelman välillä

Oheismateriaali 5              Sijoittumisvaihtoehtojen tarkastelu

Kaupunginhallitus päätti 15.12.2009 § 682, että Konepajahanketta koskeva ehdotus tuodaan tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen 1.2 kohdan mukaisesti valmisteltuna kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 11.1.2010.

Kaupunginhallituksen 15.12.2009 kokouksen jälkeen käydyissä Hartela Oy:n ja kaupungin välisissä neuvotteluissa on keskitytty järjestelyyn, jossa kaupunki siirtäisi tehtävän rakentaa ja ylläpitää luovan talouden kulttuurikeskus 2011 - 2031 välisen ajan VR:n konepajan omistavalle kiinteistöosakeyhtiölle ja kaupunki korvaisi tämä tehtävän n.1 milj vuosittaisella avustuksella. Hartela Oy kanssa käydyissä neuvotteluissa on lisäksi alustavasti selvitetty mahdollisuutta hankkia kaupungille vuokrattavaksi tiettyä tilaa tai kokonaisuutta, tai käyttöaikaa taikka osakkuutta kiinteistöyhtiössä.

Edellä mainittuun kaupunginhallituksen päätökseen viitaten, kaupungin tilahankkeiden suunnitteluohjeet soveltuvat huonosti jäljempänä esiteltyyn julkisen tehtävän siirtoa koskevaan järjestelyyn (vaihtoehto 3). Ohjeiden soveltaminen kokonaisuudessaan on käytännössä mahdotonta. Hankesuunnitteluohjetta voidaan soveltaa käsillä olevaan valtiontukijärjestelyyn vain tietyin osin kuten toimivallan määräytymisen osalta.

Omistus- tai vuokravaihtoehdon perusteeksi ei ole olemassa hankesuunnitteluohjeen tarkoittamaan tarveselvitystä, koska kaupunki ei tulisi olemaan missään vaihtoehdossa tilan pääkäyttäjä vaan käytöstä vastaisi kilpailutettu operaattori. Tämän vuoksi hanketta ei ole valmisteltu täysin hankesuunnitteluohjeiden mukaiseesti. Hankesuunnitteluohjeen toimivaltaa koskevat määräykset kuitenkin tulevat sovellettavaksi ja päätös kuuluu tällä perusteella selkeästi valtuuston päätettäväksi, koska sen kokonaisarvo ylittää 2 miljoonaa euroa.

Päätöksenteossa tulee huomioida riskit mahdollisista kunnallisvalituksista, joiden perusteena voivat olla erityisesti laiton valtiontuki, kunnan toimialallaan kuulumattomuus ja hankintamenettelyyn liittyvät kysymykset.

Hankkeen toteuttamiseksi esitetään kolme vaihtoehtoista mallia, jotka eivät ole täysin yhteismitallisia mutta ne kaikki mahdollistavat luovan talouden kulttuurikeskuksen syntymisen Turkuun. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 kaupunki tulisi olemaan tilaohjelman mukaisen tilan hallinnasta ja taloudellisesta riskistä vastaava taho. Vaihtoehto 3. taasen siirtää yksityiselle kiinteistöyhtiölle velvoitteen luoda ja ylläpitää varsinaista tilaohjelmaa laajempi luovantalouden kulttuurikeskus konepajakiinteistössä ja kaupungin rooli on ainoastaan valvoa hankeen asianmukaista toteuttamista ja korvata tehtäväksianto vuosittaisella tuella. Vaihtoehdossa 4. kaupunki vuokraisi 2011 tarpeisiin konepajan raakatilana, jossa 2011 tapahtumat voidaan järjestää. Lisäksi konepajasalin vuokraamisesta tehtäisiin sitova esisopimus. Esiteltävät vaihtoehdot ovat seuraavat:

1) Vuokrahanke

2) Osakkuus keskinäisessä kiinteistöyhtiössä

3) Julkisen tehtävän siirto yksityiselle kiinteistöyhtiölle

4) Raakatilan vuokraus ja esisopimus konepajasalin rakentamisesta

Vaihtoehto 1, vuokrahanke

Kaupunki hankkii koko konepajasalin hallinnan itselleen vuokraoikeuden perusteella 20 vuodeksi. Vuokrasopimus tehdään kiinteistöyhtiön kanssa siten, että pääomavuokran määrä vastaa 7 %:n vuotuista tuottoa ja että pääomavuokran lopullinen määrä määräytyy konepajasalin kilpailutettujen rakennuskustannusten mukaan.  Pääomavuokran lisäksi kiinteistöyhtiö perii hoitokustannukset vuokrasopimuksen nojalla kaupungilta aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Hartela toteuttaa projektijohtourakalla rakennustyöt ja urakat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti, mikä varmistetaan ottamalla tämä hyväksyttävän vuokrasopimuksen ehdoksi. Hankkeeseen sovelletaan hankintalainsäädäntöä koska tila räätälöidään kaupungin tarpeisiin tilaohjelman mukaisesti. Tila valmistuu aikaisintaan vuonna 2012. Hankintalain mukaan ei kuitenkaan toteutettaisi arkkitehtisuunnittelua, koska se on toteutettu omistajan toimesta ennen sopimusten tekemistä eikä rakennuttamispalvelua koska omistaja tekee sen omana työnä.

Tilan valmistumisen jälkeen kaupunki jälleenvuokraa tilan operaattorille kilpailutukseen/neuvotteluihin perustuen. Kaupunki maksaisi vuokrasopimuksen perusteella kiinteistöyhtiölle vuokraa tilasta (arviolta 1,8 M€) ja loppukäyttäjä maksaisi kaupungille vuokraa kilpailutuksen perusteella. €. Kaupungilla olisi siis huoneistoon liittyvä merkittävä tuottoriski.

Tässä vaiheessa järjestelyyn liittyvää dokumentaatiota (vuokrasopimus) ei ole aikataulun vuoksi valmisteltu vaan valtuuston tulisi päättää hyväksyä vuokrahankkeesta ja pääomavuokran enimmäismäärä tilaohjelman mukaisesti ja oikeuttaa kaupunginhallitus hyväksymään vuokrasopimuksen.

Vaihtoehto 2, keskinäisen kiinteistöyhtiön huoneisto-osakkeen omistaminen

Kaupunki tulee konepajasalihuoneiston omistajaksi keskinäisessä kiinteistöyhtiössä. Vaihtoehtomallissa kaupunki ostaa valmiin tilaohjelaman mukaiseksi osakehuoneiston. Kiinteistöyhtiö kilpailuttaa rakennusurakat hankintalain mukaan. Vaihtoehto edellyttää n. 20 M€ investointia tai osakkeeseen kohdistuvaa velkaosuutta. Tila valmistuu aikaisintaan 2012. Vaihtoehto edellyttää kiinteistöyhtiön muuttamista keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi ja osakassopimuksen tekemistä Hartelan kanssa (malli Kaskenlinna) Tässä vaiheessa järjestelyyn liittyvää dokumentaatiota (mm. kauppakirja, yhtiöjärjestys ja osakassopimus) ei ole aikataulun vuoksi valmisteltu vaan valtuuston tulisi päättää hyväksyä investointi tilaohjelman mukaisesti ja oikeuttaa kaupunginhallitus hyväksymään tarvittavat sopimukset kiinteistöyhtiön ja Hartela Oy:n kanssa.

Tilan käyttö toteutettaisiin siten, että kaupunki jälleenvuokraisi tilan operaattorille kilpailutukseen/neuvotteluihin perustuen. Järjestelyssä kaupungilla on kaupungilla huoneistoon liittyvä kiinteistöriski ja tuottoriski. Järjestelyssä kaupunki saa taseeseen huoneiston osakkeet.

Hankintalainsäädännön tarkastelu vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta

Hankintalakia ei sovelleta lainkaan kiinteän omaisuuden ja olemassa olevien rakennusten hankkimiseen tai vuokrasopimuksiin. Hankintalainsäädännön ulkopuolella eivät kuitenkaan ole rakennusurakkasopimukset, joiden kohteena on hankintayksikön vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla.” Poikkeus johtuu siitä, että kiinteistöt ja olemassa olevat rakennukset ovat aina alueeseen sidottuja, eikä näiden hankintojen osalta ole katsottu olevan Euroopan laajuista kilpailuttamistarvetta.

Edellisen hankintalain aikana kiinteän omaisuuden ja rakennusten vuokrasopimusten poissulkeminen lain soveltamisalasta johtivat tulkintoihin, joiden mukaan hankintayksikön vaatimusten mukaisesti toteutettavia, arvoltaan merkittäviä rakennustöitä sisältäviä sopimuksia ei ole katsottu hankintalainsäädännön soveltamisalaan kuuluviksi silloin, kun ne toteutetaan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen muodossa. Hankintalakiin tehdyllä muutoksella on siis pyritty ehkäisemään hankintalain kiertämistä esim. siten, että annetaan tosiasialliselle hankinnalle jonkinlainen toinen juridinen muoto.

Eli jos olemassa olevan rakennuksen hankintaan sisältyy merkittävänä pidettävää uudelleen rakentamista hankintayksikön vaatimuksia vastaavaksi eli ns. räätälöintiä hankintayksikön yksilöllisiin tarpeisiin eikä pelkästään vain tavanomaista saneerausta, kyseessä on hankinta, joka pitäisi kilpailuttaa. Jos kyseessä on huomattava peruskorjaus, sitä voidaan pitää olemassa olevan kiinteistön merkittävänä uudelleen rakentamisena, joka pitää kilpailuttaa.

Vaihtoehto 3, julkisen tehtävän siirtäminen yksityiselle kiinteistöyhtiölle

Kunta voi edellä korvata yksityiselle taholle kustannuksia, jotka aiheutuvat näiden tarjoamista yleishyödyllisistä palveluista. Yleishyödyllinen tehtävä on käsillä olevassa asiassa luovantalouden kulttuurikeskuksen synnyttäminen ja ylläpito sekä tilojen tarjoaminen kulttuuritoimijoiden käyttöön.

Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu yleisesti EY:n valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella on ilmeistä, että valtiontukisäännökset tulevat myös kunnallisvalitusten yhteydessä entistä useammin huomioon otettavaksi ja arvioitavaksi.

Yleistä valtiontuesta

EY:n valtiontukisäännöt perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artikloihin (ent. 87 ja 88 artiklat). 107 artiklan 1 kohdassa todetaan, että:

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Valtiontuen määritelmä perustuu 107 artiklan 1 kohdan tulkintaan. Kyseessä on valtiontuki, jos toimenpide täyttää seuraavat neljä kumulatiivista tunnusmerkkiä:

-valtio rahoittaa toimenpiteen tai tuki myönnetään valtion varoista

-toimenpide on valikoiva

-toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa ja

-tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Valtiontuen kriteerit näyttävät täyttyvän Turun konepaja -hankkeen rahoituksen yhteydessä: Turun kaupunki on valtiontukisääntöjen tarkoittama julkinen taho, rahoitus kohdistuu selektiivisesti ainoastaan Konepajayhtiölle, komissio voi väittää rahoituksen uhkaavan vääristävän kilpailua. Kyseenlaista on kuitenkin, vaikuttaako tuki jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Riski kauppavaikutuksesta on kuitenkin olemassa. Tästä syystä jäljempänä arvioidaan myös, voiko tuki olla oikeutettua sillä perusteella, että tuessa on kysymys yleishyödyllisen palvelun tukemisesta.

Valtiontuen käsitteessä on kaksi elementtiä: ensinnäkin toimenpide suosii kyseessä olevaa yritystä valtion varoilla ja toiseksi yrityksen ei tarvitse suorittaa palvelua toimenpiteen vastikkeeksi. Valtiontuessa on siis kyse vastikkeettomasta edusta.

Yleishyödyllisestä palvelusta maksettava kompensaatio

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohta säätää seuraavasti:

Yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja tehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa yhteisön edun kanssa.

Kunta voi edellä olevan säännöksen nojalla korvata yrityksille kustannuksia, jotka aiheutuvat näiden tarjoamista yleishyödyllisistä palveluista. Tällöin ei ole siten kyse valtiontuesta. Kyse ei ole myöskään julkisesta hankinnasta silloin, kun hankintayksikkö ei edellytä rakennuksen saneerausta vastaamaan hankintayksikön yksilöllisiä tarpeita. Kiinteistöosakeyhtiö saneeraa tilan vastaamaan kulttuuritapahtumien ja tapahtumanjärjestäjien tarpeita ja vastaa pääosaltaan tähän toimintaan liittyvästä liiketoimintariskistä.

Yleishyödyllisiä palveluita ei ole lueteltu tyhjentävästi. (Yleishyödylliset palvelut kattavat mm. liikenne-, luotsi-, satama-, sairaala-, sosiaali-, posti-, sekä televiestintäpalvelut. Viemäröinti, jätehuolto, jäteöljyn käsittely, vesi- ja energiahuolto sekä sähkö kuuluvat myös yleishyödyllisiin palveluihin. Suomelle oman erityispiirteensä luovat korkea sosiaaliturvan taso sekä laaja-alaiset julkiset peruspalvelut. Laajempi esitys yleishyödyllisen palvelun sisällöstä Komissio (2001), s. 7–11, ja myös State Aid Group of EAGCP, s. 1.)

Kunnan toimialan rajoissa Turun kaupungilla on oikeus itsenäisesti päättää, mitkä palvelut ovat sen rahoittamia yleishyödyllisiä palveluita. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa Turun kaupunki voi perustellusti osoittaa, ettei palveluja voida toteuttaa riittävällä tavalla ilman kaupungin asettamaa velvoitetta, ja että markkinaehtoisesti todellista kilpailua ei toimialalla ole mahdollista saada. (Komission päätös 2005/842/EY perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen sekä julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön puitteet, Virallinen lehti nro L 312 , 29/11/2005 s. 0067 – 0073.)

Alun perin EY:n tuomioistuin määritteli nk. Altmark-tapauksessa (C-280/00) ne edellytykset, joiden toteutuessa edunsaajayritys voi saada korvauksen sellaisten palveluiden tuottamisesta, jotka johtuvat julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä. Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavat yritykset eivät kuitenkaan saa hyötyä taloudellisesti vastikkeesta, sillä valtion toimenpide ei saa asettaa näitä yrityksiä edullisempaan kilpailutilanteeseen kilpaileviin yrityksiin verrattuna. Näin ollen seuraavien edellytysten pitää täyttyä:

·Julkisen palvelun velvoitteet on määriteltävä selvästi.

·Korvausta laskettaessa käytettävät parametrit on vahvistettava etukäteen.

·Ylikompensaatio palvelusta on kielletty.

·Mikäli julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, korvauksen taso on määriteltävä tarkastelemalla kustannuksia, joita aiheutuisi hyvin johdetulle ja riittävillä resursseilla varustetulle yritykselle.

Jos mainitut neljä edellytystä täyttyvät, korvaus julkisista palveluista ei ole valtiontukea eikä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artikloita sovelleta.

Vaihtoehto 3:n arviointia valtiontukikysymyksen näkökulmasta

Turun kaupungin hankkeelle myöntämä tuki on katsottava EY:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi valtiontueksi. Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, ettei avustus konepajalle vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan siitä syystä, että toiminta on paikallista, jolloin EU säännökset eivät koske järjestelyä lainkaan. Vaikka nk. kauppakriteeri täyttyisikin, on mahdollista, että hankkeeseen voidaan soveltaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen valtiontukisääntelyä eli julkisen tehtävän siirtämistä keskusta ylläpitävälle kiinteistöyhtiölle.

Yleishyödyllistä palvelua koskevaa valtiontukea ei tarvitse ilmoittaa Euroopan komissiolle, jos tuki täyttää edellä mainitun komission asiaa koskevan päätöksen ehdot. Käsillä olevassa tapauksessa kyseinen päätös ei lähtökohtaisesti sovellu siitä syystä, että kiinteistöosakeyhtiö on Hartelan määräysvallassa ja Hartelan vuotuinen liikevaihto ylittää päätöksessä asetetun 100 miljoonan euron rajan.

Tilanne olisi toinen, jos kiinteistöosakeyhtiö olisi nk. harvainyhtiö, eli siinä olisi useita osakkaita eikä minkään osakkaan osakkuus tai määräysvalta kiinteistöosakeyhtiössä olisi 25 %. Tämä sääntö ei koske kuitenkaan institutionaalisia sijoittajia. (Valtiontukisääntelyssä tämä 25 %:n sääntö esitetään komission 6.5.2003 antamassa suosituksessa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä. Poikkeuksena luetellaan mm:

a) julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomayhtiöt, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät (”business angels”), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä saa olla enintään 1 250 000 euroa; b) korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset; c) institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;)

Harvainyhtiö-mallissa Hartela Oy:n nykyinen yli 387 miljoonan euron liikevaihto ei sulkisi järjestelyä komission yleishyödyllisiä palveluita koskevan päätöksen ulkopuolelle. Jos tuen saavan kiinteistöosakeyhtiön vuotuinen liikevaihto jäisi alle 100 miljoonan euron ja kaikkien osakkaiden omistusosuus ja määräysvalta jäisi alle 25 %:n, ilmoitusvelvollisuutta komissiolle ei ole siis lainkaan.

Tässä vaiheessa on jo tiedossa, että kiinteistöyhtiön liikevaihto ei tule nousemaan yli 100 M€:n. Omistusta koskevan sääntelyn tarkoituksena on sen välttäminen, että tuki kanavoituisi yksittäiselle osakkaalle, esimerkiksi käsillä olevassa tapauksessa saneerauksen suorittavalle Hartelalle ylisuurina korvauksina. Muiden ammattimaisten sijoittajien katsotaan varmistavan, ettei näin tapahdu. Omistuksen laajentuessa kiinteistöosakeyhtiö ei kuuluisi Hartelan kanssa samaan konserniin eikä intressipiiriin.

Jotta hanketta voitaisiin arvioida komission asettamin edellytyksin yleishyödyllisten palveluiden näkökulmasta, on kulttuurikeskuksen perustaminen ja ylläpitäminen katsottava yleishyödylliseksi julkiseksi palveluksi. Toiseksi Turun kaupungin tulee antaa julkisen palvelun velvoite toimeksiannolla hoidettavaksi Konepajan omistavalle ja tuetusta tilasta vastaavalle kiinteistöosakeyhtiölle. Kolmanneksi Turun kaupungin tulee tukipäätöksessään määritellä ja vahvistaa korvausta laskettaessa käytettävät parametrit. Mikäli kiinteistöosakeyhtiö tekee voittoa enemmän kuin muut kiinteistöosakeyhtiöt toimialalla keskimäärin, kiinteistöosakeyhtiön ylisuuri voitto on palautettava Turun kaupungille.

Julkinen kiinteistöyhtiölle siirrettävä tehtävä perustuu siihen, että Turun kaupunki pitää kulttuuripalveluita osana kunnan hyvinvointipalveluja, joiden tuottamista kaupunki tukee ja myötävaikuttaa niihin. Kulttuurituotanto on myös tärkeä osa innovatiivista taloutta. Turun kaupungin tavoitteena on synnyttää Turkuun luovan talouden kulttuurikeskus. Lisäksi hankkeen myötä on mahdollista luoda tilalliset edellytykset menestyksekkään 2011 vuoden toteuttamiselle. Olennaista järjestelyssä on se, ettei mikään muu kiinteistö ole korvaava asetettujen vaatimusten puitteissa valittuun kiinteistöön nähden sijaintinsa puolesta. Kaupunki on laatinut tilatarveselvityksen (oheismateriaali 4), joka osoittaa, että asetetuttujen vaatimusten mukaista toimeksiantoa ei voida toteuttaa muussa kiinteistössä. Järjestelyn laillisuus edellyttää, että asetettuja vaatimuksia voidaan pitää perusteltuina. Asetetut vaatimukset perustuvat pitkälti kaupungin aiemmin laatimiin tarveselvityksiin.

Edellä lausutusta seuraa, että mikäli päädytään vaihtoehtoon 3, on kaupunginvaltuuston tehdessään tukipäätöksen asetettava kiinteistöyhtiölle selkeä velvoite ja päättää tuen ehdoista seuraavasti:

-Turun kaupunki velvoittaa Konepajan kiinteistön omistamaa Kiinteistöosakeyhtiö Köydenpunojakatu 14 (jäljempänä ”kiinteistöosakeyhtiö”) saneeraamaan ja ylläpitämään 20 vuotta Köydenpunojakatu 14 sijaitsevaan VR:n entiseen konepajaan luovan talouden kulttuurikeskuksen kulttuuritoimijoiden työ- ja esiintymistilaksi sekä matkailunähtävyydeksi.

-Kiinteistöosakeyhtiön on vuokrattava tuen kohteena olevia taiteilijatyötiloja (n. 1.000 -2.000 m2), konepajasalia aputiloineen (n. 9.000 m2), sekä luovan talouden työtiloja (n.10.000 m2) syrjimättömästi ja tuen mahdollistamin edullisin kaupallisin ehdoin erilaisille kulttuuritoimijoille ja tapahtumanjärjestäjille siten, että vuokraustoiminta tukee kokonaisvaltaisesti samassa kiinteistössä olevia muita kulttuuritoimintoja ja erityisesti Turun kulttuurikaupunkivuotta 2011.

-Kulttuurikeskuksen tulee olla valmis siten, että rakennus tukee Turun kulttuurikaupunkivuoden 2011 tapahtumien järjestämistä

-Vuokrauksessa on annettava etusija Turku 2011 säätiön juhlavuoden tuotannoille.

-Julkisen palvelun velvoitteen korvaamisessa sovelletaan lakia eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta

-Kiinteistöosakeyhtiö saa tukea enintään 1 miljoonaa euroa (indeksillä korotettuna) vuodessa. Kiinteistöosakeyhtiötä ohjeistetaan noudattamaan valtionavustuslain (688/2001) periaatteita, joiden mukaan tuensaajan on viipymättä palautettava virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa avustus.

-Avustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen.

-Tuki on palautettava Turun kaupungille siltä osin kuin kiinteistöosakeyhtiön tilikauden tulos tuetun toiminnan osalta ylittää toimialan keskimääräisen tuoton, Tuotosta on pyydettävä kahden riippumattoman asiantuntijan lausunto.

-Turun kaupungilla on oikeus käydä läpi eriyttämislaskelma tai vastaavalta tilikaudelta laadittu tilinpäätös, jolla voidaan osoittaa tehtäväksi annosta maksetun korvauksen kohdistuminen kiinteistöyhtiön toimintaan

-Turun kaupungilla on oikeus nimetä hallituksen jäsen kiinteistöosakeyhtiöön

-Kiinteistöyhtiön on esitettävä liiketoimintasuunnitelma, josta tehtäväksiannon toteuttaminen ja muu liiketoiminnan asianmukaisuus ilmenee

-kiinteistöosakeyhtiö tulee olla harvainyhtiö, eli siinä olisi useita osakkaita eikä minkään osakkaan osakkuus tai määräysvalta kiinteistöosakeyhtiössä ole yli 25 %, ellei omistaja ole ns. institutionaalinen sijoittaja, jonka voi komission mukaan toimia suurempana omistajana yhtiössä

-avustuksen myöntäminen saatetaan työ- ja elinkeinoministeriön tietoon komissiolle annettavaa raporttia varten

-Kaupungilla on oikeus tulla kiinteistöyhtiön osakkaaksi enintään 2 miljoonan euron sijoituksella. Osakekauppa toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijatahon määrittämään kaupalliseen arvoon taikka sen tulee vastata muiden kiinteistöosakeyhtiöön sijoittaneiden tahojen kaupallisia ehtoja. Option käyttäminen vähentää maksettavaa tukea kahden miljoonan euron taikka kauppahintaa vastaavalla määrällä (kaksi vuotta)

-Ensimmäinen erä tukea voidaan maksaa, kun edellä olevat ehdot on varmistettu osapuolten välisin sopimuksin

Vaihtoehto 4

Vaihtoehto 4:ssä kaupunki vuokraisi koko konepajasalin (5.500 m2) Turku 2011 säätiön käyttöön raakatilana n. 18 kk kestävällä vuokrasopimuksella.

Vaihtoehdossa Konepajasalin lopullinen rakentaminen käynnistetään vasta Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 jälkeen. Kaupunki vuokraisi ko. raakatilan ensin määräaikaisella vuokrasopimuksella siksi ajaksi kun tilan kehittämistoimintaa ei voida jatkaa. Vaihtoehdolla pyritään siihen, että tilan osalta päädytään sopimusjärjestelyssä ”Vuokrahanke” tai ”huoneisto-osakkeen omistaminen” malliin, jolloin tarvitaan hankintalaista johtuen kilpailuttamiselle lisäaikaa. Viive tarkoittaisi n. 1½ vuoden lykkäystä hankkeeseen ja samanpituista määräaikaista vuokrasopimusta. Samalla kaupunki tekisi sitovan esisopimuksen, joka pohjautuisi oheismateriaalissa 3 esitettyyn toimintasisältökokonaisuuteen.

Määräaikaisen raakatilan vuokrasopimus alkaa, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, kuitenkin viimeistään 1.7.2010 ja päättyy 1.12.2011. Kokonaisvuosivuokra tilalle on n. 234.000€, (n. 2,8 €/m2/kk) alv.0 % (arvioidulle 1 ½ vuoden sopimusjaksolle 352.000€, alv 0 %). Tila vuokrataan nykykuntoisena, nykyisen käyttötarkoituksensa mukaisena tilana. Vuokralainen luonnollisesti vastaa kaikista sellaista kustannuksista, joita tilan varustaminen Vuokralaisen käyttötarkoituksiin vaatii. Kaikkiin muutoksiin on saatava Vuokranantajan lupa. Hartela sitoutuu edistämään ja myötävaikuttamaan kaikkea sellaista toimintaa, joka on välttämätöntä kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 onnistumiselle.

Vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti allekirjoitettavaa esisopimusta (mallista 1 tai 2) ei ole valmisteltu päätöksen yhteyteen, vaan mikäli vaihtoehto valitaan etenemismalliksi, tulee kaupunginvaltuuston päätöksenteossaan hyväksyä edellä esitellyllä tavalla mallien edellyttämät reunaehdot ja oikeuttaa kaupunginhallitus allekirjoittamaan tarvittavat sopimukset.

Hankintalainsäädännön osalta järjestely aiheuttaa epävarmuustekijän, sillä järjestelyssä Hartela toteuttaisi 2011 vuoteen mennessä huomattavia taloteknisiä töitä konepajasalitilaan. Talotekniikan urakat muodostavat huomattavan osan kokonaiskustannuksista. Näitä urakoita ei olisi siis mahdollista kilpailuttaa hankintalain mukaisesti vuodan 2012 alusta, jolloin konepajasalin varsinainen peruskorjaus aloitetaan, vaikka tila räätälöidään kaupungin käyttöön. Talotekniikkaa ei ole mahdollista toteuttaa erillisinä rakennuksen osien osalta, vaan se palvelee koko rakennusta. Koska kulttuuripääkaupunkitapahtumien vaatimat tilat edellyttävät taloteknisiä töitä ja ne on toteutettava vuoden 2011 alkuun mennessä, ei töiden toteuttaminen ole aikataulusyistä mahdollista hankintalain mukaisina. Ongelma saattaa siis tämän vuoksi koskea myös vaihtoehtoja 1 ja 2.

Yhteenveto

Eri vaihtoehtojen vertailussa voidaan todeta, että julkisen tehtävän siirtäminen kiinteistöyhtiölle on järjestelyistä ainoa, jonka myötä hanke voidaan saada toteutetuksi kokonaisuudessaan 2011 vuoden käyttöön, vaikkakin konepajasali on käytettävissä vasta kesällä 2011. Kyseessä on Suomessa aiemmin toteuttamaton valtiontukisäädännön säätelemä tapaus, jossa kaupunki siirtää yksityiselle julkisen tehtävän ja maksaa siitä kompensaatiota kuitenkin niin, että kyseessä ei ole hankintalain tarkoittama hankinta. Järjestely poikkeaa siis siitä pääsäännöstä, jonka mukaan julkisen tahon on kilpailutettava tai muutoin avoimessa menettelyssä valittava kumppaninsa. Järjestelyssä kaupunki ei tule saamaan suoraa omistukseen tai tilojen hallintaan perustuvaa vastinetta myöntämälleen tuelle, vaan tuen tarkoituksena on ylipäätään mahdollistaa luovantalouden kulttuurikeskuksen syntyminen ja ylläpito yksityisen kiinteistöyhtiön toimesta. Vastineena kaupunki saa siis toimeksiannon myötä toteutuvan luovan talouden kulttuurikeskuksen ja sen synnyttämän välillisen taloudellisen ja kulttuuritoimintoihin heijastuvan hyödyn. Kaupungin rooli poikkeaa siis merkittävästi tavanomaisista järjestelyistä, jossa kaupunki on mukana toiminnassa sekä investorina. Julkisen tehtävän siirto yksityiselle toimijalle EU- lainsäädännön asettamin rajoituksin on kuitenkin olemassa kunnan keinovalikoimassa julkisen tehtävän toteuttamisessa.

Edellä kuvatut ehdot tuen myöntämiselle on laadittu niin, että komission ratkaisujen ja EY-tuomioistuimen käytännön asettamat vaatimukset toteutuvat. Mikäli järjestely kuitenkin katsottaisiin kunnallisvalituksen johdosta laittomaksi valtiontueksi, perittäisiin jo maksettu tuki takaisin kiinteistöyhtiöltä. Taloudellinen riski on siis tuen saajalla. Ensimmäinen erä tukea voidaan maksaa, kun edellä esitetyt ehdot on varmistettu osapuolten välisin sopimuksin.

Vuokravaihtoehto ja huoneistonomistusmalli ovat toteuttamistavaltaan yksinkertaisempia ja niistä kaupungilla on aiempaa kokemusta muiden kumppanuushankkeiden ja vuokratilahankkeiden osalta. Näiden vaihtoehtojen osalta ei ole olemassa merkittäviä juridisia epävarmuustekijöitä. Vuokrausmallissa ja omistusmallissa rakentamiseen liittyvät hankinnat on kuitenkin toteutettava julkisten hankintojen säännösten mukaisesti sopimuksiin otettavan ehdon nojalla, eikä hanketta ole tämän vuoksi mahdollista toteuttaa 2011 vuoteen mennessä. Lisäksi vuokravaihtoehdossa ja huoneistonomistusmallissa kaupunki saa hallintaansa tai omistukseensa tilaa taikka käyttöoikeutta ja näin ollen vastinetta maksamalleen korvaukselle. Vastaavasti tilojen käytön taloudellinen vastuu ja riski siirtyy kaupungille, koska kaupunki ei ole niissä itse käyttäjän vaan käyttäjä valittaisiin kilpailutuksen perusteella ja kaupungin riski on kilpailutuksen tuloksen saadun ja maksetun vuokran tai investoinnin kustannusten välinen erotus.

Vaihtoehto 4 mahdollistaa kulttuuripääkaupunkihankkeen edellyttämien tilojen toteuttamisen vaaditussa aikataulussa. Konepajasali ja muut tukitilat eivät kuitenkaan toteudu 2011 mennessä vaan niiden peruskorjaus aloitettaisiin vasta 2012. Konepajatila olisi 2011 tilaisuuksien käytössä ns. raakatilana. Vaihtoehto 4:ssä kaupunki sitoutuisi lyhytaikaisen vuokrauksen lisäksi pitkään vuokrasopimuksen konepajasalista. Järjestelyn ongelmana on hankintalain noudattaminen talotekniikkaurakoiden osalta.