Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

Hallituksen eduskunnalle marraskuussa 2009 antamassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selonteossa todetaan mm.

35. Luodaan kaikkia puitelain kaupunkiseutuja koskeva valtion ja kaupunkiseudun

kuntien yhteinen selvityshenkilömenettely. Menettely voitaisiin käynnistää tilanteissa, joissa seudulla on selkeä yhteistyön tarve, mutta yhteistyö ei seudun omin toimenpitein etene. Menettelyn avulla pyrittäisiin ratkaisemaan seudun lukkiutuneita yhteistyöongelmia ja löytämään konkreettisia etenemispolkuja. Valtioneuvosto voi harkintansa mukaan asettaa selvityshenkilön, jos seudun kunta tekee aloitteen ja selvitys katsotaan tarpeelliseksi seudun olosuhteet ja tarve huomioon ottaen. Valtioneuvosto voi myös omasta aloitteestaan samoin perustein asettaa kaupunkiseudulle selvityshenkilön. Jotta menettelyllä ja siihen perustuvalla selvityshenkilön työllä on riittävän vahva tuki ja vaikuttavuus, menettely edellyttää säädöspohjaa.

36. Parannetaan suurien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä

maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä lainsäädäntöä kehittämällä. Suurille kaupunkiseuduille annetaan nykyistä puitelakia sitovampi velvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palvelujen kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen. Lainsäädännöllä määritellään ne toimenpiteet, joita valtioneuvostolla on oikeus viime kädessä esittää kaupunkiseuduille, jos se katsotaan välttämättömäksi ilmastopoliittisten tavoitteiden, kansallisen kilpailukyvyn tai muun kansallisesti tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteinen seudullinen liikennejärjestelmäsuunnittelu kytketään yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitteluun ja toteuttamisen ajoitukseen. Suuriin kaupunkiseutuihin luetaan Valtioneuvoston kaupunkipolitiikan periaatepäätöksessä 2009–2011 mainitut suuret kaupunkiseudut. Kaupunkiseudun rajauksen lähtökohtana on koko toiminnallinen työssäkäyntialue.

37. Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012

loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen (seudullinen) maankäytön,

asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely, joka tukee kohdassa 36 mainittuja prosesseja.

Aiesopimusta valmistellaan yhteistyössä maakuntaliiton ja muiden asian kannalta

tarpeellisten tahojen, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kanssa.

Turun kaupunginhallituksen 9.11.2009 § 601 Paras-päätöksen perusteluja:

Seudullinen rakennemalli on nähtävä osana kaupungin omaksumaa kehityskäytäväkonseptia, jossa palvelut muodostavat myös yhden kokonaisuuden. Rakennemallityö käynnistetään kunnille 16.9. jaetun työsuunnitelman pohjalta siten tarkennettuna, että työn tulee tukea seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä valtakunnallista kehityskäytäväkonseptia, erityisesti Turku-Helsinki –kehityskäytävää ja että rakennemallityöhön kytketään seudullisen palveluverkon rakennetarkastelu.

Turun seudun Paras-kuntien ohjausryhmän kokous päätti 10.11.2009:

että seudullinen rakennemalli on osa kehityskäytäväkonseptia, jossa palvelut muodostavat yhden kokonaisuuden,

että rakennemallityö käynnistetään oheisen kunnille 16.9. jaetun työsuunnitelman pohjalta siten tarkennettuna, että työn tulee tukea seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä valtakunnallista kehityskäytäväkonseptia, erityisesti Turku–Helsinki –kehityskäytävää,

että rakennemallityöhön kytketään seudullisen palveluverkon rakennetarkastelu,

että rakennemallityötä ohjaa Turun seudun Paras-hankkeen ohjausryhmä, jolle suunnittelutyön valmistelusta vastaa Paras-hankkeen yhteyteen perustettu maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmä täydennettynä palvelutyöryhmän sekä elinkeino- ja kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajistolla.

Lähtökohdat aiesopimukselle

Hallituksen selonteko tulee esitetyn arvion mukaan eduskunnan hyväksyttäväksi maalis- huhtikuussa 2010. Toteuttamisen valmistelutyö on jo osin käynnistynyt. Selontekoajattelun mukaan konkretian merkitys tulisi korostua aiesopimusmenettelyssä.

Selontekoon liittyvän Turun seudun aiesopimusmenettelystä ja sisällöistä on käyty epävirallisia keskusteluja ministeriöiden edustajien kanssa. Valmista mallia ei ole olemassa. Malli ja yhteistyön muodot syntyvät vuoropuheluna Turun seudun ja valtion välillä. Esimerkkinä suuntaa antavasta aiesopimusajattelun orjentaatiosta on keskusteluissa pidetty pääkaupunkiseudun metropolipolitiikan ja Tampereen rakennemallityön lähtökohtia. Olosuhteet ja päämäärät ovat tietysti omansa.

Turun seudun osalta tarvittavat päätökset aiesopimusmenettelyn organisoitumiseksi ovat olemassa (Paras-ohjausryhmä 10.11.2009), samoin Turun kaupungin sisäinen.

Yhteistyön muodot aiesopimusmenettelyssä muotoutuvat mm valtion asiassa tekemien päätösten myötä.

Aiesopimusmenettely

Tavoite

Turun ja Turun seudun asukkaiden hyvän elämän, elinvoimaisuuden ja kestävän kehityksen edellytysten edistäminen.

Keinot

Kehityskäytävä-ajatteluun perustuvilla aiesopimuksilla luodaan maankäytön, asumisen ja liikenteen keinoin edellytykset kuntalaisten paremmille palveluille ja alueen kestävälle kehittämiselle.

Nykytilan arviointi

Professori Raine Mäntysalo, Kunta.net 1.12.2009:

Kaupunkiseudut työstävät parhaillaan kilvan seudullisia rakennemalleja seudun yhteisen strategisen maankäyttöpolitiikan työvälineiksi. Seudun rakennemallityön varsinaisena tavoitteena ei kuitenkaan pitäisi olla itse rakennemallin tuottaminen vaan strategisten käytäntöjen (alleviivaus lh) mahdollistaminen kaupunkiseudun ja sen muodostavien kuntien tasoilla. Rakennemallin tulisi toimia strategisen arvioinnin välineenä kuntien maankäyttöratkaisuille ja lyhyen aikavälin hankkeille.

Nykyhetken yhteistyö perustuu Paras-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) toteuttamiseen maankäytössä, asumisessa, liikenneasioissa ja palveluissa. Valtakunnallinen arviointiryhmä on suhtautunut Turun seudun KPS:n toteutumiseen varsin kriittisesti. On mahdollista, että Turun seudulle asetetaan selvityshenkilö jollakin selonteossa esitetyllä tavalla.

Turun seudun Paras-hankkeen nykytilasta voidaan tehdä se johtopäätös, ettei hankkeessa ole riittävästi saavutettu konkreettisia tuloksia, jotka lisäisivät seudun yhteistä elinvoimaa. KPS ja yhteistyö Turun ja seudun kuntien välillä on ollut usein pienimpien yhteisten nimittäjien etsimistä. Suuret rakenteelliset suunnitelmat ja ratkaisut puuttuvat. Verrattuna muihin Paras-alueisiin Turun seutua uhkaa jääminen muiden kehitysvauhdista.

Aiesopimusmenettely valtion kanssa maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä voi luoda edellytyksiä edistykselle, jos yhteiset ratkaisut ovat riittävän konkreettisia. Mitään valmista mallia aiesopimuksille ei siis ole olemassa. Käydyn informaatiovaihdon perusteella voisi jotakin osviittaa saada esimerkiksi metropolipolitiikan toteuttamisesta ja Tampereen seudun rakennemalliluonnostelusta.

Metropolipolitiikka

Hallitusohjelman mukaisesti hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) päätti metropolipolitiikan painopisteistä 13.12.2007.

Kärkihankkeet 2008–2011

Metropolipolitiikan kärkihankkeet kuvaavat toimenpidekokonaisuuksia, joiden merkitys metropoli-politiikan onnistumiselle on keskeistä. Painopistepäätöksessä kärkihankkeiksi määriteltiin seuraavat:

1. 

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen laatiminen riittävän asunto- ja tonttitarjonnan turvaamisesta sekä tähän liittyen valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa erityisesti Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevat ratkaisut. Helsingin seudun MAL-vision toteuttamispolkuun liittyvän valtion ja kuntien yhteistyön kehittäminen.

2.

Seudun keskeisten maankäyttöratkaisujen ja liikenneinvestointien tiiviimpi yhteensovittaminen mm. uudistamalla pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus.

3.

Metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelun ja toteutuksen tukeminen valtion ja seudun kuntien yhteistyöllä innovaatiopolitiikassa (mm. innovaatioyliopisto), osaamisen kehittämisessä, osaavan työvoiman saannin varmistamisessa ja ulkomaisessa markkinoinnissa.

4.

Pääkaupunkiseudulle kohdennetun maahanmuuttopoliittisen ohjelmakokonaisuuden laatiminen ja toteuttaminen valtion ja seudun kuntien yhteistyönä, sisältäen työperäisen maahanmuuton edistämisen, julkisen ja kolmannen sektorin edellytysten vahvistamisen maahanmuuttajien työvoimaresurssin hyödyntäjinä sekä pilottiohjelman maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi.

5.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman laatiminen sekä lähiöohjelman kautta kohdistettavat sosiaalista eheyttä vahvistavat toimenpiteet.

Valtio ja metropolialueen kunnat ovat solmineet konkreettisia aiesopimuksia edellä esitetyillä sektoreilla (esim. asuntotuotanto).

Tampereen rakennemalli

Tampereen kaupunkiseudun rakennemalliväliraportissa (11.3.2009) määritellään rakennemallityö kuntien yleiskaavoitukseen rinnastettavaksi suunnittelutyöksi, joka ei kuitenkaan ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava. Rakennemallin toteutumisen ohjevuosi on 2030.

Rakennemallityön hankekokonaisuuteen kuuluvat maankäytön ohella

-palveluverkkosuunnitelma

-asuntopolitiikka

-elinkeinostrategia

-ilmastostrategia

-liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Rakennemallilla pyritään vastaamaan pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen (2030). Vastauksia haetaan mm. kysymyksiin:

-kuinka suureen kasvuun varaudutaan, mihin kasvu suunnataan?

-miten tiivistetään yhdyskuntarakennetta?

-millä aikataululla ja mitoituksella alueet toteutetaan?

Väliraportissa on päädytty lopulta neljään rakennemallivaihtoehtoon. Valitun rakennemallivaihtoehdon tueksi on tarkoitus laatia toteuttamisohjelma.

Tampere koordinoi myös koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) maankäytön, asumisen ja liikenteen teemaverkostoa (MAL). MAL on yksi KOKO:n kuudesta teemaverkostosta.

KOKO on alueiden kehittämislain 14 § mukainen valtioneuvoston aluepoliittinen erityisohjelma.

Yhteenveto

Hallitussopimuksen mukainen metropolipolitiikka on johtanut konkreettisiin aiesopimuksiin eri sektoreilla. Mitä vaikutuksia pääkaupunkiseudun rakenteelliseen eheytymiseen aiesopimuksilla on ollut? Tähän ei ole vielä annettavissa selkeitä vastauksia. Joka tapauksessa metropolipolitiikka on noussut ajankohtaiselle poliittiselle agendalle.

Tampereen rakennemallityö on vasta siinä vaiheessa, ettei käytännön tuloksia ole vielä olemassa. Visionaarinen työote vuoteen 2030 voi aiheuttaa sen, että Paras-hankkeeseen liittyviä konkreettisia edistysaskeleita ei vuoteen 2013 mennessä synny myöskään kovin runsaasti.

Huomattavaa on, että hallituksen selonteon mukaan suurille kaupunkiseuduille tullaan antamaan nykyistä puitelakia sitovampi velvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palvelujen kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen.

Turun seudun aiesopimusmalli

Sisällön hahmottelua

-Selonteon tarkoittama Turun seudun aiesopimusmenettely koostuu erillisistä maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja palveluihin liittyvistä aiesopimuksista.

-Turun seudun aiesopimuksien viitekehyksenä on kansallinen ja kansainvälinen kehityskäytäväajattelu.

-Aiesopimusten tulee edistää selonteon tarkoittamaa veloittavuutta olemalla riittävän konkreettisia aikatauluineen.

-Hyvä elämä, elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat asetettuja laadullisia tavoitteita, joihin liittyy kansainvälisyyden näkökulma.

Aiesopimusten teemakokonaisuudet

Aiesopimusmenettelyn tuloksena tulisi syntyä ratkaisuja ja rakenteita, jotka edistävät seudun elinvoimaisuutta ja kehittymistä ottamalla huomioon seudun erityispiirteet. Uutta kaupunkiseutusuunnitelmaa ei ole syytä ruveta rakentamaan.

Teemaehdotukset perustuvat seudun Paras-prosessissa esille nousseisiin strategisesti tärkeisiin palvelut huomioiviin maankäytön, asumisen ja liikenteen asiakokonaisuuksiin:

-seudullinen rakennepolitiikka ja kehityskäytävämalli kansallisesti ja kansainvälisesti (selvityshenkilö)

-yhteinen asunto- ja tonttipolitiikka

-maankäytön ja liikenneinvestointien yhteensovittaminen

-palveluverkkojen rakenteet ja maahanmuuttajat

Organisaatiorakenne

Valtio ja Turun seutu

-koordinaatioryhmä, johon kuuluvat valtion edustajat ja Turun seudulta Paras-organisaatioiden esittelijä ja Paras-hankkeen asumisen, maankäytön ja liikenteen työryhmän puheenjohtajat.

Turun seutu

-työtä ohjaa Turun seudun Paras-hankkeen ohjausryhmä, jolle suunnittelutyön valmistelusta vastaa Paras-hankkeen yhteyteen perustettu maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmä täydennettynä palvelutyöryhmän sekä elinkeino- ja kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajistolla (ohjausryhmä 10.11.2009).

-Asiantuntijoina kuullaan maakuntaliiton ja mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten edustajia.

Turun kaupunki

-valmistelutyötä ohjaa kaupunginjohtajan johtama koordinaatio- ja ohjausryhmä, johon kuuluvat lisäksi apulaiskaupunginjohtajat ja ympäristö- ja kaavoitusviraston virastopäällikkö.