Kaupunginhallituksen jäsen Olli A. Manni 2.11.2009:

”Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä pyytää selvitystä siitä, miten seuraavat prosessit toimivat ja miten niitä ollaan kehittämässä:

1.      Yritystontin luovutus. Miten huolehditaan siitä, että asiakas löytää sopivan tontin ja rakentaminen mahdollistuu riittävän nopeasti? Onko riittävästi huolehdittu siitä, että kaikki kaupungin toimijat ovat oikeaan aikaan tietoisia asiasta ja kaupunki toimii kaikilta osin yhdenmukaisesti?

2.      Miten toimii prosessi, jossa huolehditaan siitä, että kaavoitetun ja kaavoituksen alla olevien alueiden infrastruktuurin suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu tehokkaasti ja oikeaan aikaan?”

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää lähettää selvityspyynnön asianmukaisesti valmisteltavaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kiinteistöliikelaitos liikelaitosjohtaja Jouko Turto ja tonttipäällikkö Petri Liski 11.12.2009:

Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä on pyytänyt selvitystä seuraavien prosessien (kysymykset 1 ja 2) toimivuudesta ja niiden kehittämisestä.

Toimimme siten, että yhdessä asiakkaan kanssa selvitämme asiakkaan toiminnan asettamat vaatimukset sijainnilleen ja tontille. Tämän jälkeen käymme yhdessä asiakkaan kanssa lävitse mahdolliset kohteet. Asiakkaalle etsitään mahdollisimman hyvin yrityksen tarpeita vastaava tontti niin sijaintinsa, kaavamääräystensä, rakennustehokkuuden kuin muiden teknisten edellytystensä puolesta. Hyvin harvoin kaikki osatekijät osuvat täydellisesti toivottuun, vaan joudutaan hakemaan kompromissiratkaisua jotakin tekijää painottaen. Koska yritysten tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, olisi tärkeätä, että yritystonttien asemakaavat olisivat mahdollisimman joustavia ja muuntautumiskykyisiä. Tiukkojen rajausten johdosta joudutaan tonttia räätälöimään poikkeamisluvin, kaavanmuutoksin, lisäaluevuokrauksin tai muin vastaavin keinoin. Mitä enemmän ratkaisu edellyttää poikkeamista, sitä ongelmallisemmaksi hankkeen aikataulutus muodostuu.

Sijoittautumispäätös on yritykselle strateginen päätös ja tästä johtuen yritykset haluavat usein pitää neuvottelupiirin hyvin pienenä. Paitsi tonttineuvotteluja kaupungin suuntaan, yrityksen on yleensä selvitettävä samaan aikaan ehdotetun kohteen sopivuutta sisäisesti esimerkiksi muokkaamalla tilaohjelmaansa ja sen myötä mahdollisesti jopa tuotantoprosessejaan, selvittämällä rahoitusta, kohteen perustamisolosuhteita jne. Samalla asiakkaalle usein täsmentyy tahtotila hankkeen fyysisestä ulkoasusta, jonka muuttaminen voi olla usein ison henkisen kynnyksen takana. Hankkeen kaavalliseen ja kaupunkikuvalliseen sopivuuteen voidaan ottaa kantaa vasta, kun hankkeesta on laadittu edes jonkin tasoiset luonnoskuvat aiotulle tontille. Kaavamuutosten, rakennus-, poikkeus- tai ympäristölupien vaatima lakisääteinen käsittelyaika ei ole ongelma suuremmille toimijoille joiden käyttämät asiantuntijat osaavat huomioida ne aikatauluissaan. Pienemmille toimijoille nämä kuitenkin tulevat joskus yllätyksinä.

Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön jatkuvasti tiukentuessa löytyy muutoinkin niukasta yritystonttitarjonnasta erittäin harvoin suoraan tarpeeseen sopivaa tonttia. Hankkeen toteutus edellyttääkin yhä useammin jonkinlaista kaavallista räätälöintiä tai ainakin poikkeamista kaavan käyttötarkoituksesta. Uudessa asunto- ja maankäyttöohjelmassa on pyritty vastaamaan tähän ongelmaan määrittelemällä aiemman suunnitteluvarausmenettelyn tilalle kumppanuuskaavoitus, joka tarjoaa osaltaan ratkaisun elinkeinoelämän tarpeita vastaavien tonttien luovuttamiseksi Turun kaupungin alueelta.

Tonttituotantoketjun (maanhankinta>kaavoitus>luovutus>toteutus) juoheuden kehittämistarve on ympäristötoimen sektorilla tunnistettu. Ketjun toimivuutta pyritään parantamaan jatkuvasti yhteistyötä ja vuorovaikutusta lisäämällä. Täten pyrimme myös yhdensuuntaistamaan eri organisaatioiden toimintaa hankkeiden läpiviemiseksi.

Uusien alueiden suunnittelu ja toteutus ohjelmoidaan yhteisesti eri toimijoiden kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on, että alueiden kunnallistekninen suunnittelu tehtäisiin samanaikaisesti kaavaprosessin kanssa, jolloin päästäisiin urakkavalmisteluihin välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kunnallisteknisten suunnitelmien ollessa valmiit itse rakentaminen voisi tapahtua oikea-aikaisesti ja esitetyn tarpeen mukaisesti.

Uusien työpaikka-alueiden infrastruktuurin rakentamisen on pakko olla ainakin jonkin verran etupainotteista, jos alueen halutaan houkuttelevan yrityksiä sekä mahdollistavan yritysten joustavan ja ripeän sijoittautumisaikataulun. Jos suunnittelu aloitetaan vasta alueesta kiinnostuneen asiakkaan myötä, ollaan aikataulullisesti jo myöhässä. Suunnittelun aloituksesta valmiiseen infraan on normaalisti vuoden aikajänne usein liian tiukka, mutta harvalla asiakkaalla on aikaa jäädä odottelemaan niinkään pitkäksi aikaa.

Vaikeissa rakennuskohteissa infran toteutus on hidasta, jolloin kaavan lainvoimaisuuden ja tonttien rakentamiskelpoisuuden väli voi muodostua pitkäksi. Rakentamisaika vaikeissa kohteissa voi olla kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Kaavaratkaisu voi myös olla sellainen, ettei ole mahdollista toteuttaa kyseisen alueen kunnallistekniikkaa välittömästi koko alueelle vaan infrastruktuuri on taloudellisesti järkevää ja teknisesti mahdollista rakentaa vain vaiheittain etenemisjärjestyksessä.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä edellä olevan selvityksen tiedoksi ja kaupunginhallituksen jäsen Olli A. Mannin selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Randellin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 15.12.2009 § 699

PäätösKaupunginhallitus päätti,

että edellä oleva selvitys merkitään tiedoksi ja

että tonttituotannon kehittämiseen, luovuttamiseen ja rakentamiseen liittyvät asiat tuodaan iltakoulukäsittelyyn mahdollisimman pian.

Päätös asiassa tehtiin Mannin Lundahnin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli apualaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi.