Talousjohtaja Ari Mäkinen ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 23.11.2009:

Vuoden 2009 kolmas talouden toteutumisennuste on valmistunut. Ennuste on laadittu hallintokunnilta ja keskushallinnolta marraskuussa saatuihin uusimpiin tietoihin perustuen. Ennuste kaupungin verotulojen osalta pohjautuu tammi-lokakuun toteutuneisiin verotilityksiin ja Kuntaliiton veroennustekehikkoon.

Talouden ennusteen mukaan kaupungin kuluvan vuoden toimintatuotot ovat toteutumassa muutettua talousarviota 31,7 milj. euroa heikommin ja valmistus omaan käyttöön alittuu 6,7 milj. euroa. Toimintakulujen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 11,0 milj. eurolla. Nettokorot toteutuvat 7,1 milj. euroa ja muut rahoitustuotot 6,6 milj. euroa muutettua talousarviota paremmin. Ennusteen mukaan vuosikate olisi 38,3 milj. euroa ja kattaisi 69,4-prosenttisesti suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden alijäämäksi ennustetaan 20,0 milj. euroa. Ennuste merkitsee 5,1 milj. euron lisääntynyttä alijäämää muutettuun talousarvioon nähden.

Ennusteessa palvelujen ja hallinnon osalta peruspalvelulautakunta ennustaa nettomenojen ylitystä talousarviomuutosten jälkeen. Muut lautakunnat ennustavat lähes pysyvänsä muutetussa talousarviossa tai jopa hieman alittavansa nettomenonsa. Joukkoliikennelautakunta ennustaa nettomenojen säästöksi 1,0 milj. euroa ja kaupunginhallituksen nettomenojen säästön ennustetaan olevan n. 1,3 milj. euroa.

Ennusteen mukaan palvelujen ja hallinnon toimintakate (toimintamenot-toimintatulot ilman liikelaitoksia) ylittää talousarvion tason noin 14,4 milj. eurolla. Liikelaitokset ovat laaditun tuloslaskelmaennusteen mukaan alittamassa muutetun talousarvion mukaisen liikeylijäämätason 12,7 milj. eurolla.

Verotulot toteutunevat kokonaisuutena hieman muutettua talousarviota paremmin. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Kunnallisveron määräksi ennustetaan 487,2 milj. euroa ja edelliseen ennusteeseen kasvua on n. 4,7 milj. euroa. Yhteisöveroa toteutunee n. 43 milj. euroa ja kiinteistöveroa ennustetaan toteutuvan n. 31 milj. euroa. Verotuloja toteutuisi n. 561,2 milj. euroa, joka on n. 5,3 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän.

Valtionosuudet näyttäisivät tämän hetkisten tietojen mukaan ylittävän muutettuun talousarvioon merkityn määrän noin 3,0 milj. eurolla. Yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon kuntien verotulovähennysten kompensaation korjaus, joka Turun kohdalla on noin 1,2 milj. euroa. Lisäksi valtionosuutta on kasvattanut ammattiopetukseen ja ammattikorkeakouluun saadut lisäkoulutuspaikat.

Kaupungin koko kassavaranto oli vuoden 2008 lopussa 123 milj. euroa ja lokakuun lopussa 2009 n. 164 milj. euroa (ei sisällä omien rahastojen sijoituksia) eli kassavaranto nousi vuoden aikana 40 milj. euroa. Alim­mil­laan koko kassava­ranto oli vuoden aikana 73 milj. euroa ja ylimmil­lään 201 milj. euroa. Vuoden lopussa kassavarannon arvioidaan olevan 70 – 80 milj. euroa. Kau­pun­gin maksu­val­mius on säilynyt alkuvuoden aikana hyvänä. Lyhytaikaisia kuntatodistus- tai muita limiittejä käytettiin vain yllättävien menojen yhteydessä. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli kauden lopussa n. 100 milj. euroa.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä lokakuun 2009 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) n. 265 milj. euroa. Pitkäai­kaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhen­nykset) vuoden 2008 lopussa oli 3,46 % ja lokakuun lopussa 2009 se oli pudonnut jo 1,58 %:n yleisen korkotason laskun mukana. Kuluvan vuoden aikana on toistaiseksi lyhennetty 29 milj. euroa ja nostettu 100 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja. Vuoden aikana erääntyy vielä 30 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja.

Hallinnon, palvelutoimen, osaamis- ja elinkeinotoimen sekä ympäristötoimen ennusteiden perusteluja:

Hallinto

Kaupunginhallitus säästää muussa toiminnassa (tietojärjestelmät), kaupungin johdon ja vastuualueiden menoissa sekä saa tuloja (matalapalkkatuki) budjetoitua enemmän.

Palvelutoimen sektori

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

Peruspalvelulautakunnan osalta suurimmat ylitysuhat koko hallintokunnan tasolla ovat henkilöstömenoissa, avustuksissa sekä palvelujen- ja asiakaspalvelujen ostoissa. Avustusten ylitysuhka johtuu mm. toimeentulotuen menojen kasvusta sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden noususta loppuvuonna.

Palvelujen ostojen ylitysuhka johtuu mm. vammaispalveluiden kuljetuskustannuksista sekä sairaankuljetuksen hinnannoususta.

Asiakaspalvelujen ostoissa on ylitysuhkaa vammaispalveluiden asumispalveluissa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sekä lastensuojelun ostopalveluissa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kustannusten nousu johtuu useasta syystä. Ensinnäkin vuoden alusta ko. toimintaa ei enää kustanneta perustoimeentulotuesta, jolloin valtionosuutta ei saada ja koko kustannus tulee kunnan maksettavaksi. Lisäksi asiakasmäärä on kasvanut verrattuna vuoteen 2008 ja palveluluokkien käyttöönotto on lisännyt hintahajontaa. Toisaalta tavoitteena on myös kuntouttaa asiakkaita ja saada heidät siirtymään kevyempien palveluiden piiriin.

Lastensuojelun ostopalveluiden kustannukset pysyvät edelleen korkealla tasolla. Alkuvuoden tietojen perusteella huostaanottoja joudutaan tekemään vähintään yhtä paljon kuin viime vuonna. Lisäksi jälkihuoltoon on siirtynyt sellaisia henkilöitä, joiden palvelutarve säilyy edelleen huomattavana. Myös erikoissairaanhoidon psykiatrian ostopalvelut (muut kuin sairaanhoitopiiriltä ostettavat) uhkaavat ylittyä n. 0,4 milj. eurolla, vaikka valtion mielisairaaloista on pyritty siirtämään omaan psykiatriaan potilaita aina, kun se on ollut lääketieteellisesti ja hoidollisesti mahdollista.

Käynnissä oleva pandemia aiheuttanee paljon ylimääräistä toimintaa ja mahdollisesti myös lisäkustannuksia peruspalvelulautakunnalle.

Tulojen osalta ennustetta on heikennetty koska kotihoitoon on budjetoitu epärealistisen suuri erä koulutuskorvauksiin ja se jää toteutumatta.

Liikuntalautakunta, nuorisolautakunta ja kulttuurilautakunta ennustavat pysyvänsä talousarviossa.

Osaamis- ja elinkeinotoimen sektori

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi:

Osaamis- ja elinkeinotoimen tulojen ja menojen kolmas toteutumisennuste osoittaa Opetuslautakunnan toimintatuottojen ylittyvän 0,57 milj. euroa talousarvioon nähden. Toimintakulujen ennustetaan ylittävän talousarvion muutoksilla huomioituna 0,69 milj. euroa. Toimintakatteen ennustetaan siten ylittävän talousarvion 0,12 milj. eurolla eli opetuslautakunnan talouden ennustetaan toteutuvan lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Investointiosan nettotason ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Ammattiopetuslautakunnan toimintatuottojen ennustetaan jäävän talousarviosta 0,18 milj. euroa, mikä aiheutuu pääasiassa myynti- ja maksutuottojen alittumisesta talousarvioon nähden. Toimintakulujen ennustetaan puolestaan jäävän 0,34 milj. euroa talousarviota pienemmiksi. Toimintakatteen ennustetaan siten toteutuvan 0,16 milj. euroa talousarviota paremmin. Investointiosassa ei ole määrärahoja eli kaikki käyttöomaisuus vuokrataan.

Ammattikorkeakoulun hallituksen toimintatuottojen ja -kulujen ennustetaan toteutuvan täsmälleen talousarvion mukaisesti. Toimintakuluissa palveluiden ostojen ennustetaan toteutuvan talousarviota paremmin, mutta säästyneillä menoilla katetaan pääasiassa henkilöstökulujen ja sisäisten vuokrien menojen ylittymistä. Investointiosassa ei ole määrärahoja eli kaikki käyttöomaisuus vuokrataan.

Kokonaisuudessaan sektorin hallintokunnat pysyvät hyvin muutetussa talousarviossa, eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole siten odotettavissa.

Ympäristötoimen sektori

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

Joukkoliikenteen toimintakatteen arvioidaan paranevan viime ennusteesta edelleen ja olevan nyt 1,0 milj. euroa budjetoitua parempi. Vaikka lipputulojen arvioidaan jäävän budjetoidusta matkamäärän pienentymisen vuoksi, on linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi ollut poikkeuksellisen alhainen v. 2009. Indeksin vaikutus näkyy vastaavana säästönä ostopalvelumenoissa. Ympäristö- ja kaavoitusvirasto sekä rakennuslautakunta saavuttavat ennusteen mukaan taloudelliset tavoitteensa budjetoidun mukaisesti.

Kiinteistöliikelaitoksen aiemman ennusteen mukaisesti tontinluovutusten määrän arvioidaan jäävän merkittävästi alle tavoitetason. Myyntitavoitteesta ennustetaan toteutuvan noin 8 milj. euroa (16 M€) ja myyntivoittojen osuuden arvioidaan heikkenevän edelleen. Ennuste on nyt noin 6,4 milj. euroa (13 M€). Jos myyntivoittojen ennuste toteutuu, talousarvion sitovasta tavoitteesta (liikeylijäämä + poistot, 32.430.082 euroa) jäädään ennusteen mukaan noin 6,4 milj. euroa. Korvausta peruspääomasta tuloutetaan talousarvion mukaisesti noin 2,3 milj. euroa.

Koska uusinvestoinneissa kaikki hankkeet eivät ole edenneet suunnitelmien mukaisesti, ennustetaan investointimenojen jäävän 1,3 milj. euroa budjetoidusta (15,5 M€). Investointimenot kirjautuvat kuitenkin painotetusti loppuvuoteen, joten ennuste saattaa vielä tässäkin vaiheessa poiketa varsin paljon tilinpäätöksessä toteutuvasta summasta. Kaupunginhallitus on päättänyt 18.5.2009 § 281 Kiinteistöliikelaitoksen lisäinvestointivaltuudeksi 2,31 milj. euroa ja Vesiliikelaitoksen 3,38 milj. euroa, jotka tulee kohdistaa asuntotuotannon nopeuttamiseen sekä elinkeinotoimintaan ja työllisyyttä tukeviin uudisrakennushankkeisiin. Kaupunginhallitus on varannut oikeuden myöhemmin tarkentaa kustannusjaon kokonaissumman sisällä Kiinteistöliikelaitoksen ja Vesiliikelaitoksen välillä, mikäli hankkeiden aikataulut ja resurssien käyttö sitä edellyttävät. Kiinteistöliikelaitoksen rahoitusalijäämäksi ennustetaan noin 2,4 milj. euroa.

Vesiliikelaitoksen ennusteen mukaan näyttäisi talous toteutuvan budjetoidun mukaisesti. Korvausta peruspääomalle tuloutetaan talousarvion mukaisesti noin 6,2 milj. euroa. Ennusteen mukaan tänä vuonna toteutuvat investointien kokonaismenot ovat noin 11,0 milj. euroa. Vesiliikelaitoksen rahoitusalijäämäksi ennustetaan noin 1,0 milj. euroa.

Maailmanlaajuisen laman vaikutus ulkomaankaupan kehityksessä näkyy Satamaliikelaitoksen liikennemäärien noin 20 prosentin laskuna viime vuoteen verrattuna sekä liikevaihtoennusteen heikkenemisenä noin 5 % edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Epävarman taloustilanteen jatkuessa sekä Linnan kiinteistön myynnin siirtyessä myöhempään ajankohtaan Satamaliikelaitoksen ennustetaan jäävän noin 6,3 milj. euroa budjetoidusta liikeylijäämästä (12,0 M€). Tämän hetken ennusteen mukaan sataman rahastosijoitusten arvonalennusten palautusten arvioidaan lisäävän rahoitustuottoja ja parantavan tilikauden ylijäämää noin 0,8 milj. euroa viime ennusteesta. Korvausta peruspääomalle tuloutetaan talousarvion mukaisesti noin 4,8 milj. euroa. Investointimenojen ennustetaan ylittyvän 2,8 milj. euroa, josta Pansion sataman lisäinvestoinnit ovat noin 2,0 milj. euroa. Satamaliikelaitoksen rahoitusalijäämäksi ennustetaan 1,8 milj. euroa. Satamaliikelaitoksen johtokunta on päättänyt käyttää Investointirahaston pääomia Pansion sataman laituripaikkainvestointien rahoittamiseen.

Tilaliikelaitos arvioi aiemman ennusteen mukaisesti rakennusten myyntien ja myyntivoittojen toteutuvan noin 5 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Tuloslaskelmaennusteen mukaan sitova tavoite (liikeylijäämä + poistot, 51.100.738 euroa) kuitenkin saavutetaan mm. rakennusten kunnossapitotöitä vähentämällä. Korvausta peruspääomalle tuloutetaan talousarvion mukaisesti noin 13,7 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto tarkisti 30.3.2009 Tilaliikelaitoksen investointimäärärahoja käyttöä vuodelle 2009 alentavasti 6,19 milj. euroa. Tilaliikelaitoksen investointien menoennuste on laskenut tästä edelleen noin 5,9 milj. euroa eli investointien toteutumisennuste on tällä hetkellä noin 20,9 milj. euroa.

Lisätalousarvion kiristävä vaikutus Talotoimiliikelaitoksen tulo- ja menoarvioon on noin 2,6 milj. euroa. Liikevaihtoennustetta on viime ennusteesta pienennetty edelleen noin 6,9 milj. eurolla ja menoarvioita noin 6,7 milj. eurolla Tilaliikelaitoksen tilausten (kunnossapito ja peruskorjaus) määrän vähenemisen vuoksi. Liikeylijäämän arvioidaan heikkenevän noin 0,2 milj. euroa viime ennusteesta. Korvausta peruspääomasta tuloutetaan talousarvion mukaisesti 30.000 euroa.

Lisätalousarvion kiristävä vaikutus Kunnallistekniikkaliikelaitoksen tulo- ja menoarvioon on 0,9 milj. euroa ja Viherliikelaitoksen noin 0,5 milj. euroa. Kunnallistekniikka- ja Viherliikelaitosten ennusteet vastaavat muutettuja talousarviota. Liikelaitosten perustamisen yhteydessä kaupungin varikko yhdistettiin Kunnallistekniikkaliikelaitokseen. Teknisten palveluiden talous- ja hallintokeskuksen tilat ja henkilöstö siirtyivät Kunnallistekniikkaliikelaitokseen 1.1.2009 lukien. Kunnallistekniikkaliikelaitos tulouttaa korvausta peruspääomasta talousarvion mukaisesti 116.000 euroa ja Viherliikelaitos 30.000 euroa.

Lisätalousarvion kiristävä vaikutus Kiinteistöpalveluliikelaitoksen talouteen on 1,9 milj. euroa. Liikevaihtoennuste on viime ennusteesta parantunut noin 0,1 milj. euroa. Korvausta peruspääomasta tuloutetaan talousarvion mukaisesti 10.000 euroa.

Jätteenpolttoliikelaitos korotti jätteen vastaanottohintaa vuoden alusta ja talousarvio toteutunee ennusteen mukaisesti. Korvausta peruspääomasta tuloutetaan talousarvion mukaisesti 106.000 euroa. Investointikustannuksia säästyy merkittävästi vuonna 2009, koska investointiohjelmaan kuulunut puhdistuslaitteisto toteutettiin alkuperäistä suunnitelmaa kustannustehokkaammin. Lisäksi kattilasaneerausta ei voitu käynnistää ympäristöluvan viivästymisen vuoksi. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 30.9.2009 laitokselle myöntämä uusi ympäristölupa myönnettiin vain vuoteen 2014 saakka ja laitokseen on siten perusteltua investoida vain välttämättömät perusparannukset. Ympäristöluvasta on valitettu edelleen hallinto-oikeuteen.

Talousasioiden vastuualue lähettää koostamansa vuoden 2009 kolmannen talouden toteutumisennusteen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus antanee sen tiedoksi tarkastuslautakunnalle.