Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012:

-Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

-Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustavaa palkkausta.

-Turku ottaa veturin roolin Turun seudun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Tavoitteena on rakentaa Turun ja sen naapurikuntien välille luottamuksellinen ilmapiiri ja sen pohjalta kehittää seutua kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.

-Myös alueille, joilla on riittävästi kysyntää (saaret, pohjoinen Turku) on kaavoitettava.

-Pidetään elinkeinoelämälle tärkeät maksut ja tariffit kilpailukykyisinä. Maksut pidetään kilpailukykyisellä tasolla paikallisesti ja suurten kaupunkien keskuudessa.

-Kaupunki pyrkii vähentämään merkittävästi alueiltaan vesistöihin valuvaa kuormitusta ja edellyttää sitä myös muilta.

-Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja­tuottajamalli toimii tehokkaasti.

-Johtokunnassa luodaan aikataulu merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle.

-Liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida johtokuntaa merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.

Omistajapolitiikka 2009-2013:

-Vesiliikelaitos voi investoida tonttituotannon uudisrakentamiseen rahoitusalijäämää tekemällä vain kaupunginvaltuuston erillisellä päätöksellä.

-Selvitetään yksityiskohtaisesti vesi- ja viemäriverkostojen omistukseen, hallintaan ja operointiin liittyvät toimintamallit osana mahdollisen seudullisen yhtiön valmistelua.

-Tavoitteena on muodostaa Turun vesiliikelaitoksesta kuntien omistama vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkosto-omaisuutta.

-Seudullisen vesihuoltokokonaisuuden tulee olla osa Turku konsernia ja kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena sekä elinkeinoelämän, että kuluttajien näkökulmasta.

Asunto- ja maankäyttöohjelma 2009-2013:

-Vesi- ja viemäriverkoston investointitasoa tulisi tarkastella vuosittain siten, että vesilaitos voi toteuttaa strategiset uudisinvestoinnit liikelaitoksen investointivaltuuksien mukaisesti kokonaisuutena tinkimättä kohtuuttomasti välttämättömästä saneeraustasosta.

-Uusien asemakaava-alueiden ottaminen käyttöön aiheuttaa todennäköisesti taloussuunnitelmakaudella tarpeen kasvattaa väliaikaisesti Vesiliikelaitoksen uudisinvestointien tasoa.

-Tarvittavat kynnysinvestoinnit tulisi mahdollistaa käyttämällä liikelaitoksen taseeseen kertyneitä voittovaroja siten, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosittain talousarvion yhteydessä mahdollisuuden toteuttaa strategisia uudisinvestointeja osittain rahoitusalijäämää tekemällä.

-Tonttituotannon kokonaismenot tulisi hallita maanhankinta, kaavoitus ja investoinnit huomioiden siten, että sijaintiin nähden kaupungin luovuttamien tonttien hintatason tulee olla kilpailukykyinen ympäristökuntiin verrattuna.

Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013:

-Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöissä.

-Kestävän kehityksen kriteerit huomioidaan kaikissa kaupungin tarjouspyynnöissä v. 2013 (välitavoite 80 % v. 2011)

-Kaupunki vähentää vaikutuksiaan vesien tilaan. Haja-asutusalueen jätevesipäästöt pienevät. Hulevesien aiheuttama kuormitus vähenee. Hulevesiohjelman edellyttämät investoinnit Vesi- ja Kiinteistöliikelaitosten budjeteissa.

-Liikelaitoksiin ja konserniyhtiöihin osoitetaan vähintään yksi ekotukihenkilö v. 2013 mennessä. Ekotukihenkilöillä varustettujen osuus kaikista hallintokuntien yksiköistä, liikelaitoksista ja konsernin yhtiöistä.

Liikelaitoksen johtokunnan näkemys/esitys toiminnan kehittämiseksi:

Toiminta-ajatus

-Vesilaitos turvaa laadukkailla ja varmoilla palveluillaan kaupunkilaisten vesihuollon tarpeet ja luo hyvän ja kehittyvän toimintaympäristön alueen elinkeinoelämälle.

-Asiakaslähtöisesti kehittyvässä palvelutuotannossa hyödynnetään luovasti seudullista yhteistyötä ja muita kumppanuuksia.

Visio

-Vesilaitos tuottaa ja kehittää laadukkaita vesihuollon palveluita Turun seudulle. Osaaminen ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja edustavat alansa huippua. Hyväkuntoiset verkostot kattavat taajan asutuksen ja takaavat tuotteiden laadun. Vesilaitos on asiakkaiden ja kumppaneiden arvostama toimija sekä vetovoimainen työnantaja.

Yhteenveto

-Toiminnan kannalta haasteellista on noudattaa ryhmien välisen sopimuksen linjausta kilpailukykyisestä taksa- ja maksupolitiikasta sekä uusien alueiden rakentamisesta samalla, kun olemassa oleva infrastruktuuri vaatii saneerausta ja suuret laitoshankkeet väistämättä nostavat kustannuksia. Haasteeseen pyritään vastaamaan taksarakennetta kehittämällä ja seudullisella yhteistyöllä. Verkoston hallinnan kehittäminen erityisesti hulevesien hallinta ja hulevesiohjelman toteuttaminen ovat keskeisiä toiminnallisia kehittämishankkeita. Lisäksi on varauduttu olemaan mukana valtakunnallisissa kehityshankkeissa. Kehittämiskohteiden tarkoituksena on kohdentaa paremmin saneerausinvestoinnit ja ylläpitotoimenpiteet ja saavuttaa siten säästöä käyttökustannuksissa.

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

Vesihuoltolain uudistuksen myötä hulevedet voivat siirtyä vesilaitoksen vastuulta kadunpitäjän vastuulle. Muutos tapahtunee aikaisintaan vuonna 2011. Vaikutukset vesilaitoksen tuloihin ja investointimenoihin.

Ryhmien välisestä sopimuksesta tai laadituista ohjelmista johdetut hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle:

Seudullinen yhteistyö vesihuollossa omistajapolitiikan mukaisesti

Taksarakenteen kehittäminen ja taksapolitiikka.

Vesistökuormituksen vähentäminen (ilmasto- ja ympäristöpolitiikka)

SITOVAT TAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Veden laatuindeksi

98,1

98,0

98,2

> 97,0

> 97,0

99

99

Korvaus peruspääomasta (1.000 €)

6.198

6.198

6.198

6.198

6.198

6.198

6.198

TOIMINTATIEDOT

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Laskutettu vesi milj. m3

12,6

12,7

12,7

12,6

12,6

12,6

12,6

Laskutettu jätevesi milj. m3

12,5

12,5

12,5

12,5

12,4

12,4

12,4

Laskuttamaton talousvesi
m3/km/a

4,1

4,0

4,2

<4,0

<4,0

<4,0

<4,0

Käsitelty jätevesi milj. m3 vuoteen 2008, Kakolaan johdettu jätevesi vuodesta 2009

24,5

25,0

25,7

22

22

22

21

TALOUDELLISET TUNNUSLUKUTAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Liikevaihto (1.000 €)

30.251

30.702

32.183

35.787

36.062

39.357

42.985

Liikeylijäämä/
-alijäämä +poistot (1.000 €)

15.682

15.322

17.044

15.112

15.487

14.641

15.085

Veden vertailuhinta
(Toteumat esitetty VVY:n raportista Turku/Suurten kaupunkien ka)

3,44 / 3,40

3,48/3,46

3,63/3,80

Enintään suurten kaupunkien vertailuhinnan ka

Enintään suurten kaupunkien vertailuhinnan ka

Enintään suurten kaupunkien vertailuhinnan ka

Enintään suurten kaupunkien vertailuhinnan ka

Sijoitetun pääoman
tuotto % ROI %

6,1

6,3

6,4

5,5

5,6

4,8

5,0

Jalostusarvo/
henkilöstömenot

3,7

3,4

3,8

3,5

3,8

3,7

4,5

Vesilaitostoiminnan brutto-
kustannukset/myyty m3
(vesi ja jätevesi)

1,14

1,16

1,20

1,44

1,36

1,53

1,66

Ostopalvelut %
bruttomenoista

13,9

14,3

13,5

33,3

31,5

27,6

24,9

Ulkoiset tulot
% bruttotuloista

93,1

93,1

93,0

93,0

93,0

93,0

93,0

Vesijohtoverkoston
uusiutumisaika

122

129

200

< 95

< 95

< 95

<95

Viemäriverkoston
uusiutumisaika

63

135

100

< 75

< 75

< 75

<75

Investointien euromäärät
(1000 €)

8.219

8.613

9.958

8.850

9.200

9.200

9.200

Palveluiden ostot / liikevaihto, %

29

49

Henkilöstökulut / liikevaihto, %

20

16

Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012:

-Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

-Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustavaa palkkausta.

-Kaupunki voi luopua toimitiloista, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin palvelutuotannon kannalta.

-Turku ottaa veturin roolin Turun seudun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Tavoitteena on rakentaa Turun ja sen naapurikuntien välille luottamuksellinen ilmapiiri ja sen pohjalta kehittää seutua kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.

-Pidetään elinkeinoelämälle tärkeät maksut ja tariffit kilpailukykyisinä

-Kaupunki pyrkii vähentämään merkittävästi alueiltaan vesistöihin valuvaa kuormitusta ja edellyttää sitä myös muilta.

-Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja-tuottajamalli toimii tehokkaasti.

-Johtokunnassa luodaan aikataulu merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle.

-Liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida johtokuntaa merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.

Omistajapolitiikka 2009-2013:

-Valmistellaan sataman yhtiöittäminen 2010 aikana. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään mahdollisuus perustaa seudullinen satamayhtiö, joka voidaan rakentaa esimerkiksi erillisillä osakesarjoilla turvaten nykyisten omistajien vähintään nykyistä vastaavan tulomuodostuksin.

-Sataman hallitsema maapohja pidetään kaupungin omistuksessa liiketoimintamuodosta riippumatta. Maapohjasta voidaan luopua vain erityisestä syystä.

Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013:

-Liikenneyhteyksien ja logistiikan toimintaketjun varmistaminen (maayhteydet-satamat-lentorahti).

-Logistisen osaamisen ja sijainnin hyödyntäminen olemassa olevien yritysten kasvussa.

-Logistiikkaliiketoiminnan kasvun edistäminen.

Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013:

-Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöistä.

-Kestävän kehityksen kriteerit huomioidaan kaikissa kaupungin tarjouspyynnöissä v. 2013 (välitavoite 80 % v. 2011)

-Liikelaitoksiin ja konserniyhtiöihin osoitetaan vähintään yksi ekotukihenkilö v. 2013 mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan näkemys/esitys toiminnan kehittämiseksi:

Toiminta-ajatus

-Turun Satama on valtakunnallisesti merkittävä liikenteellinen ja logistinen keskus, joka asiakaslähtöisellä toiminnallaan tukee voimakkaasti elinkeinoelämän kehittymistä ja tätä kautta työllisyyttä. Turun Satama toimii tehokkaasti keskittyen matkustaja- ja suuryksikköliikenteeseen kehittäen tuotoillaan satamaa siten, että ulkomaankaupan ja -liikenteen harjoittajille turvataan kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Toiminnassaan Turun Satama tukeutuu osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön sekä Turun kaupungin liikenteellisiin ja elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin.

Yhteenveto

-Henkilöstöä siirtyy eläkkeelle: työt järjestetään uudelleen, kaikkia vapautuvia toimia/virkoja ei täytetä ja organisaatiota kevennetään

-Linnankiinteistö asetettu myyntiin

-Toimintoja pyritään ulkoistamaan lisää

-Taksat pidetään kilpailukykyisinä, Pansion aluetta kehitetään edelleen vastaamaan asiakkaiden toiminnallisia tarpeita

-Sataman ympäristöohjelma 2010-14 kattaa kaikki merkittävät ympäristön suojelun osa-alueet

-Hallinto on tehokasta ja sitä kehitetään edelleen

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

Globaalin talouslaman seurauksena ulkomainen vienti ja tuonti ovat vähentyneet n. 35% 1.1.-30.6.2008-2009

SITOVAT TAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Korvaus peruspääomasta (1.000 €)

4.813

4.813

4.813

4.813

6.000

6.000

6.000

TOIMINTATIEDOT

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Laivakäyntien lukumäärä

2.979

2.901

2.651

2.750

2.500

2.600

2650

Matkustajien määrä Mkpl

3,707

3,572

3,542

3,600

3,700

3,800

3,800

Tavaratonnien määrät MT

4,01

4,03

3,4

3,7

3,0

3,2

3,5

TALOUDELLISET TUNNUSLUKUTAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Liikevaihto (1.000 €)

24.124

24.792

24.061

27.906

24.588

24.500

25.000

Liikeyli-/alijäämä+poistot
(1.000 €)

12.477

11.706

11.099

16.591

11.233

11.440

11690

Sijoitetun pääoman
tuotto % ROI %

9,7

9,0

8,1

10,3

5,8

6,2

6,6

Jalostusarvo/
henkilöstömenot

3,0

2,6

2,5

3,2

2,6

2,6

2,7

Käyttökate %

51,7

47,2

46,1

57,4

45,7

46,7

46,8

Tulos milj. € (tilikauden
ylijäämä, sis.
rahaston tuoton)

4,7

4,4

1,7

7,6

0,5

0,8

1,1

Investoinnit M€

4,6

3,5

6,2

5,0

6,5

6,5

6,5

Palveluiden ostot / liikevaihto, %

11

8

Henkilöstökulut / liikevaihto, %

29

25

Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja Jouko Turto

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012:

-Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

-Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustavaa palkkausta.

-Turku ottaa veturin roolin Turun seudun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Tavoitteena on rakentaa Turun ja sen naapurikuntien välille luottamuksellinen ilmapiiri ja sen pohjalta kehittää seutua kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.

-Kaupungin tehtävänä on huolehtia riittävän tonttivarannon ylläpitämisestä ja kilpailukykyisistä tonttihinnoista. Kaupunkirakentamista tulee harjoittaa moni-­ilmeisesti kaupungin eri osat huomioon ottaen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden tontti- ja asuntotarjontaan. Kaupungin asuntopolitiikan tulee tukea kaupungin väestökasvua ja positiivista verokehitystä.

-Huolehditaan yritystonttien saatavuudesta. Pidetään elinkeinoelämälle tärkeät maksut ja tariffit kilpailukykyisinä.

-Turun nimittäminen vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi tarkoittaa paikallisen kaupunkikulttuurin elävyyden lisäämistä ja kulttuuri-­infrastruktuurin parantamista.

-Kaupunkiympäristön kehittämisessä tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä vähentää liikenteen tarvetta ja energian kulutusta.

-Kaupunki pyrkii vähentämään merkittävästi alueiltaan vesistöihin valuvaa kuormitusta ja edellyttää sitä myös muilta.

-Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja­tuottajamalli toimii tehokkaasti.

-Johtokunnassa luodaan aikataulu merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle.

-Liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida johtokuntaa merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.

Omistajapolitiikka 2009-2013:

-Kiinteistöliikelaitos vastaa julkisesta infrastruktuurista omaisuuden hallinnalla, ylläpidolla ja investoineilla. Seudullinen yhteistyö toimialalla on tavoitteena. Seutuyhteistyön malli selvitetään erikseen.

-Kiinteistöliikelaitos rahoittaa toimintansa tulorahoituksellaan siten, että tonttiliiketoiminta on selkeästi eriytetty verorahoitteisesta kaupunginhallituksen tilaukseen perustuvasta infrastruktuurin ylläpidosta.

-Kiinteistöliikelaitoksen ja tilaliikelaitoksen ylläpitoinvestointien taso pidetään sellaisena, että infrastruktuurin korjausvelan taso ei oleellisesti heikkene.

Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013:

-Liikenneyhteyksien ja logistiikan toimintaketjun varmistaminen (maayhteydet-satamat-lentorahti).

-Logistisen osaamisen ja sijainnin hyödyntäminen olemassa olevien yritysten kasvussa.

-Logistiikkaliiketoiminnan kasvun edistäminen.

-Tuetaan käsityöläistenyrittäjien toimintaa ja markkinointia Forttuna-korttelin kehittämishankkeen avulla.

Asunto- ja maankäyttöohjelma 2009-2013:

-Luodaan uutta kysyntää tuottamalla tontteja yli välittömän kysynnän määrän.

-Monipuolistetaan tonttitarjontaa sekä luovutetaan tontteja tasaisesti ja samanaikaisesti eri alueilta.

-Toteutetaan asuntoalueet katu- ja viheralueiden osalta riittävän korkeatasoisina.

-Edistetään tiiviillä kaupunkirakenteella kestävän kehityksen kannalta edullisten liikennemuotojen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä.

-Varmistetaan riittävällä investointitasolla uusien alueiden infrastruktuurin välitön toteutuminen ja estetään saneerauksilla nykyisen ympäristön rapautuminen.

-Huolehditaan tonttien ja liittymämaksujen kilpailukykyisestä hinnoittelusta.

-Toteutetaan tarvittavat pääväylät välttämättöminä kynnysinvestointeina.

-Turussa luovutettavien tonttien hintatason liittymismaksuineen tulee olla kilpailukykyinen lähimpien ympäristökuntien kanssa.

-Täydennyskaavoitusta valmiiden verkostojen ja palvelujen tyhjän kapasiteetin alueille on edelleen tehostettava.

-Investointihankkeet jatkossa aloitetaan kuhunkin kohteeseen oikein mitoitetulla hankeselvityksellä.

-Maankäytön suunnittelussa pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta.

-Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvityksessä esitetyt pikaraitiotievaraukset sekä ehdotukset Muhkurin ja Vienolan välisestä joukkoliikennekadusta, Ylioppilaskylän ja Halistentien välisestä joukkoliikennekadusta sekä Kohmontien rakentamisesta joukkoliikennekatuna Turun ja Kaarinan välisellä rajalla tulee ottaa huomioon maankäyttöä suunniteltaessa.

Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013:

-Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöistä.

-Energiatehokkuuden parantaminen.

-Kulkumuotojakautumassa kevyen ja joukkoliikenteen osuus Turussa on yli 55 %:ia v. 2013 ja yli 66 %:ia v. 2030.

-Turun keskustan läpäisevä pyörätieverkosto on valmis v. 2015. Rakentamisen kokonaiskustannusarvio 2 – 4 M€.

-Joukkoliikenteen matkamäärä kasvaa noin 2 % vuodessa. Vaatii merkittäviä infrastruktuurin investointeja ja subvention kasvattamista joukkoliikenteen kehittämiseen.

-Joukkoliikenne-etuuksien (liikennevalot ja kaistat) toteutus tehostuu 2010 alkaen. Investointikustannukset 0,5 - 1 M€ vuodessa.

-Liikenneturvallisuus paranee ja loukkaantuneiden määrä vähenee noin 2,5 % vuodessa. Liikenneturvallisuusinvestointeihin ja –työhön noin 0,5 M€ vuodessa.

-Kestävän kehityksen kriteerit huomioidaan kaikissa kaupungin tarjouspyynnöissä v. 2013 (välitavoite 80 % v. 2011).

-Liikelaitoksiin ja konserniyhtiöihin osoitetaan vähintään yksi ekotukihenkilö v. 2013 mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan näkemys/esitys toiminnan kehittämiseksi:

Toiminta-ajatus

-Kiinteistöliikelaitos tuottaa ja ylläpitää kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle hyvää toimintaympäristöä sekä huolehtii omistajahallintaansa kuuluvasta omaisuudesta ja sen kehittämisestä.

Visio

-Verkostoitunut toimintatapa tuottaa palvelut Turussa ja Turun seudulla tehokkaasti ja asiakkaita kuunnellen.

-Kiinteistöliikelaitos pystyy hoitamaan tavoitteiden mukaiset uus- ja korvausinvestoinnit hankkimallaan rahoituksella.

Yhteenveto

-Vuodet 2010 – 2012 tulevat olemaan taloudellisesti erittäin haasteelliset, koska kiinteistökauppa on hiljentynyt.

-Viimeisimmät ennusteet ovat ennustaneet taloussuhdanteen suunnanmuutoksesta jo jopa tämän vuoden puolella. Nyt luodaan kuitenkin uuden kasvun eväät ja siksi infrastruktuurin investointitaso tulee pitää riittävällä tasolla.

-Tonttituotantoprosessia tehostamalla vältytään tyhjäkäyntijaksoilta ja saavutetaan parempi ennustettavuus. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta ja hankkeiden priorisointia. Yksittäisten projektien ja projektisalkun hallinnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta tapahtuvat ProConsept –ohjelmistolla.

-Kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtävät kaivuutyöt ohjataan tapahtumaan samanaikaisesti ja vastuu kustannuksista tulee kokonaisuudessaan hankkeeseen ryhtyjälle. Rakentamisesta viiden vuoden sisällä tapahtuva kaivuutyö edellyttää kadun uudelleenrakentamista koko poikkileikkauksen ja siirtymärakenteiden osalta.

-Pysäköinninvalvonnan resurssien kasvattaminen jonkin verran nykyiseltä tasolta tuottaa tämänhetkisellä pysäköintivirhemäärällä enemmän tuloja kuin mitä ovat lisäresursoinnista aiheutuvat menot.

-Uusi mittausteknologia muuttaa työmenetelmiä tehokkaammiksi. Uusien mittausmenetelmien käyttöönotto mahdollistaa siirtymisen pääsääntöisesti yhden hengen mittausryhmiin. Maastomittauksen henkilöstömitoitus alenee siten asteittain 38 henkilöstä alle kahteenkymmeneen.

-Tonttituotantoprosessin tehostaminen ja tilaajatoimintojen kehittäminen edellyttävät jonkin verran henkilöresurssien kasvattamista kuten myös kehitettävän rakennuskannan siirtyminen tilaliikelaitoksesta kiinteistöliikelaitokseen. Tulot ja toiminnassa saavutettavat säästöt ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin henkilöstöresurssien kasvusta aiheutuvat kulut.

-Liikennevalo-, katuvalaistus- ja kameravalvonta -toimintojen tilaajatehtävät organisoidaan uudelleen ja sähköasennustoiminnot siirretään konsernin sisäisesti Turku Energiaan.

-Uusi mobiiliteknologia ja uudenlaiset käyttöliittymät mahdollistavat omaisuuden hallinnassa ja valvontatyössä tehokkaamman, taloudellisemman ja kokonaistyömäärää säästävämmän toiminnan.

-Oikea-aikaisella kilpailuttamisella on saavutettavissa mahdollisesti jopa 30 - 50 % kustannussäästö. Säästynyt summa voidaan käyttää hillitsemään kaupungin lainanottotarvetta tai esimerkiksi peruskorjausinvestointien kasvattamiseen, jolloin henkilökuntaa ei tarvitse vähentää tuotannollisista syistä ja infrastruktuurin korjausvelkaa voidaan pienentää.

-Ylläpitotoiminnoissa siirrytään asteittain seudulliseen alueurakointijärjestelmään.

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

Vesihuoltolain tarkistus, hulevesien johtaminen ja käsittely erotetaan vesihuollosta.

Työturvallisuusasetuksen muutos toi lisävelvoitteita tilaajille.

Euroopan komission EuP direktiivi (2005/32/EY): hehku- ja elohopealamput pyritään korvaamaan energiatehokkailla ja kustannustehokkailla valaistusratkaisuilla. Suurin osa hehkulampuista tulee poistumaan markkinoilta vuoteen 2011 mennessä ja elohopealamput vuoteen 2015 mennessä.

VN asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta, luku 6 ja 8, ulkovalaistus- ja liikennevalokeskusten sekä kaikki yli 3x63A käyttöpaikat on oltava tuntimittauksessa (sähkönkäyttöpaikka varustettava kulutusta mittaavalla laitteistolla).

ARAn energia- ja korjausavustukset pysyväksi toiminnaksi edellyttää lisäresursointia.

Tilaliikelaitoksen ja Kiinteistöliikelaitoksen välisen omaisuuden siirron ja työnjaon muutos aiheuttaa toiminnan uudelleen järjestelyä ja resursointia

SITOVAT TAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Korvaus peruspääomasta (1.000 €)

2.295

2.295

2.295

2.295

4.500

4.500

4.500

TOIMINTATIEDOT

Toteutumat

Ennuste

Taloussuunnitelman
tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Luovutettujen AO tonttien
lukumäärä

155

60

72

50

70

80

100

Luovutetut AP tontit
kerros-m2 määrät

22,5

20

11

20

15

15

15

Luovutetut AK tontit
kerros-m2

20

12

13

15

20

20

20

Luovutetut elinkeinotontit
kerros-m2 määrät

42

91

59

25

25

25

25

Tyytyväisyys
elinympäristöön

3,612

3,58

3,57

3,59

>3,5

>3,5

>3,5

Tonttien määrä perustuu arvioituun markkinatilanteeseen, vahvistettuihin asemakaavoihin sekä asunto- ja maankäyttöohjelmaan.

TALOUDELLISET TUNNUSLUKUTAVOITTEET

Toteutumat

Ennuste

Taloussuunnitelman
tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

TA 2010 Arvio

2011 Arvio

2012 Arvio

Liikevaihto+ myyntivoitot (1.000 €)

61.579

60.547

70.650

66.738

65.620

67.673

69.638

Liikeylijäämä (1.000 €)

19.497

17.169

24.661

19.108

14.323

14.175

13.968

Liikeylijäämä/
-alijäämä+poistot (1.000 €)

31.341

29.362

37.745

32.430

29.299

30.532

31.674

Sijoitetun pääoman
tuotto % ROI %

10,0

8,6

11,4

8,5

6,1

5,9

5,6

Investoinnit (1.000 €)

27.143

25.246

24.045

28.693

38.950

32.880

33.230

Inv tulorahoitus %

104,2

106,0

148,1

103,9

60,6

75,7

78,4

Jalostusarvo/
henkilöstömenot

6,7

6,2

7,4

5,8

>5,5

>5,5

>5,5

Ylläpidettävät katualueet ha

752

757

761

739*

Ylläpidettävät viheralueet ha

2234

2345

2470

2536*

Karttapalvelutoiminnan asiakasmäärä (1.000)

743

787

770

750

Rakennuspaikan merkintöjä ja tarkistuksia

897

1010

868

500

Kiinteistötoimituksia

169

165

227

250

Omaisuuden tasearvo M€

218,3

224,6

233,4

256,0

Palveluiden ostot / liikevaihto, %

67

67

Henkilöstökulut / liikevaihto, %

12

13

Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012:

-Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

-Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustavaa palkkausta.

-Kaupunki voi luopua toimitiloista, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin palvelutuotannon kannalta.

-Kaupunki voi vuokrata historiallisesti merkittäviä kiinteistöjään pitkällä vuokrasopimuksella, mikäli vuokralainen sitoutuu niiden kunnostamiseen.

-Palveluverkkoselvitys tehdään kaikkien palveluiden osalta poikkihallinnollisesti ja asiakaslähtöisesti

-Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja-tuottajamalli toimii tehokkaasti.

-Johtokunnassa luodaan aikataulu merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle.

-Liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida johtokuntaa merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.

Omistajapolitiikka 2009-2013:

-Liikelaitoksen taloutta ja toimintaa tulee kehittää viipymättä siten, että sen tuotteistus ja palvelusopimukset vastaavat markkinoilla toimivien yhtiöiden vastaavia.

-Tilaliikelaitoksen seudullista yhteistyötä kehitetään verkostoyhteistyön pohjalta yhteistyötä syventäen.

Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013:

-Tuetaan käsityöläistenyrittäjien toimintaa ja markkinointia Forttuna-korttelin kehittämishankkeen avulla.

Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013:

-Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöistä.

-Energiatehokkuuden parantaminen. 9 % parannus v. 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä (Energiatehokkuussopimus). Tuottaa energiansäästöä. Investoinnit toteutetaan pääosin ESCO-periaatteella (ulkopuolisella pääomalla, joka korvataan säästyneistä energiakuluista). Henkilökunnan koulutukseen varattava työaika.

-Kestävän kehityksen kriteerit huomioidaan kaikissa kaupungin tarjouspyynnöissä v. 2013 (välitavoite 80 % v. 2011)

-Liikelaitoksiin ja konserniyhtiöihin osoitetaan vähintään yksi ekotukihenkilö v. 2013 mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan näkemys/esitys toiminnan kehittämiseksi:

Toiminta-ajatus

-Turun Tilaliikelaitos huolehtii Turun kaupungin toimitilakäyttäjien tilatyytyväisyydestä sekä toimitilavarallisuuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta.

Visio

-Turun Tilaliikelaitos on innovatiivisuutta, kestävän kehityksen periaatetta ja strategista kumppanuutta hyödyntävä luotettava seudullisten toimitilapalveluiden tuottaja, joka mahdollistaa asiakkaiden toimimisen asianmukaisissa tiloissa palvelukykyisesti.

Yhteenveto

-Tilaliikelaitokselle on määritelty uusi aloittava tase 1.1.2009. Tilaliikelaitoksen hallinnassa olevien rakennusten alla oleva maaomaisuus on siirretty Tilaliikelaitokselle ja tietyt rakennukset eli ns. kehityskiinteistöt on siirretty Kiinteistöliikelaitokselle. Taseen muutoksista johtuvat tulojen ja menojen muutokset on huomioitu Tilaliikelaitoksen talousarviossa. Muutosten johdosta Tilaliikelaitoksen liikevaihto on pienentynyt ja jatkossa ei rakennusten myyntejä enää budjetoida Tilaliikelaitokselle. Kehityskiinteistöjen siirrosta Kiinteistöliikelaitokselle aiheutuu myös se, että Tilaliikelaitoksen korjausvelka % -mittarin arvo paranee huomattavasti.

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

·Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät

SITOVAT TAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Korjausvelka %

14,08

13,33

12,44

12,64

9,16

7,69

7,44

Korvaus peruspääomasta (1.000 €)

13.370

13.370

13.664

13.678

13.678

13.678

13.678

TOIMINTATIEDOT

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Tilojen vajaakäyttöaste %

1,71

1,97

0,57

<2,0

<2,0

<2,0

<2,0

Asiakastyytyväisyys (asteikko 1-5)

-

3,58

-

3,59

-

3,59

-

Hallinnassa olevat tilat 1.000 m2

1.127

1.118

1.101

1.095

953

948

948

TALOUDELLISET TUNNUSLUKUTAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Liikevaihto
(1.000 €)

87.994

92.817

102.413

108.730

105.600

107.408

109.600

Liikeylijäämä/
-alijäämä+poistot
(1.000 €)

37.272

36.387

46.755

51.101

40.116

40.372

40.980

Sijoitetun pääoman
tuotto % ROI % (laskettu
omaisuuden nykyhinnalle)

1,9

1,45

2,4

2,25

1,52

1,34

1,16

Bruttokustannukset €
(-valmistus omaan käyt-
töön)/hallinnassa olevat
tilat m2

45,7

53,5

54,8

66,6

68,7

70,7

72,4

Ulkoiset vuokratulot
% liikevaihdosta

7,9

8,5

7,6

6,3

5,8

5,8

5,8

Investointitaso-%
(investoinnit/liikevaihto)

50,2

30,6

28,5

30,4

45,5

42,3

37,1

Palveluiden ostot / liikevaihto, %

42

44

Henkilöstökulut / liikevaihto, %

2

2

Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012:

-Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

-Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustavaa palkkausta.

-Pidetään elinkeinoelämälle tärkeät maksut ja tariffit kilpailukykyisinä

-Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja-tuottajamalli toimii tehokkaasti.

-Johtokunnassa luodaan aikataulu merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle.

-Liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida johtokuntaa merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.

Omistajapolitiikka 2009-2013:

Jätteenpolttoliikelaitoksen toiminnasta luovutaan viimeistään 2010 aikana, mikäli jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvitus mahdollistaa sen.

Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013:

-Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöistä.

-Jätehuollon ilmastovaikutusten vähentäminen. Kaatopaikalle päätyy alle 10 % yhdyskuntajätteestä vuonna 2016.

-Kestävän kehityksen kriteerit huomioidaan kaikissa kaupungin tarjouspyynnöissä v. 2013 (välitavoite 80 % v. 2011).

-Liikelaitoksiin ja konserniyhtiöihin osoitetaan vähintään yksi ekotukihenkilö v. 2013 mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan näkemys/esitys toiminnan kehittämiseksi:

Toiminta-ajatus

-Jätteenpolttoliikelaitos auttaa Turun Seudun Jätehuolto Oy:tä jätelain noudattamisessa hyödyntämällä Turun seudun jätteitä tuottaen niistä kaukolämpöä Turku Energia Oy:lle.

Visio

-Orikedon jätteenpolttolaitokselle on haettu uutta ympäristölupaa vuoteen 2017 saakka. Polttolaitoksen omistus pyritään ratkaisemaan vuoden 2010 aikana.

Yhteenveto

-Talousarvioehdotus perustuu siihen, että uusi ympäristölupa saadaan jätteenpolttoasetuksen ja –direktiivin ehtojen mukaisena.

-Laitoksen käytön jatkaminen edellyttää investointeja, joihin on varauduttu investointiohjelmassa.

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

Uusi ympäristölupa on saatu vuoteen 2014 saakka, mutta siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen.

SITOVAT TAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Korvaus peruspääomasta
(1.000 € )

9

9

9

106

800

800

800

TOIMINTATIEDOT JA TALOUDELLISET TUNNUSLUKUTAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Poltetun jätteen määrä
( Mt / vuosi )

48,6

48,8

44,875

46,0

46,0

48,0

48,0

Liikevaihto (1.000 €)

4.300

4.689

4.299

4.875

5.153

6.530

7.260

Jätteen vastaanottomaksu
(€ / tonni )

68

68

68

73

80

85

90

Myyty kaukolämpö (GWh )
(GWh / vuosi )

97,2

103,0

93,9

95,0

95

98

98

Kaukolämmön myyntihinta
(€ / MWh )

12,50

13,55

13,73

16,98

15,50

25

30

Laitoksen käyttötunnit
yhteensä 2 kattilaa (h / a )

14 782

14 098

14 500

14 500

14 800

14 800

Liikeylijäämä + poistot
( 1.000 € )

1 087

971

357

883

902

2 191

2 761

Palveluiden ostot / liikevaihto, %

30

27

Henkilöstökulut / liikevaihto, %

36

32

Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja Hannu Tervonen

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012:

-Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

-Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustavaa palkkausta.

-Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja-tuottajamalli toimii tehokkaasti.

-Johtokunnassa luodaan aikataulu merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle

-Liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida johtokuntaa merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.

Omistajapolitiikka 2009-2013:

-Liikelaitoksen taloutta ja toimintaa tulee kehittää viipymättä siten, että sen tuotteistus ja palvelusopimukset vastaavat markkinoilla toimivien yhtiöiden vastaavia.

-Kunnallistekniikkaliikelaitos keskittyy korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon ja luopuu pääosin uudisrakentamisesta valtuustokauden loppuun mennessä. Kunnallistekniikkaliikelaitoksen sähköjaoksen liiketoiminnan luovutus Turku Energialle valmistellaan 2009 aikana.

-Valmistellaan liikelaitoksen yhtiöittäminen vuoden 2010 aikana siten, että yhtiömuotoinen liiketoiminta voi alkaa viimeistään 2011 loppuun mennessä. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään seudullinen toimintamalli.

-Yhtiöittämisen yhteydessä Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitos fuusioidaan toimialan uudeksi kokonaisvaltaiseksi tuotantoyhtiöksi.

-Yhtiön liiketoiminnan vakiinnuttua arvioidaan erikseen avataanko yhtiön kaupungille tuottamat tukipalvelut kilpailulle, vai tuottaako yhtiö palveluita kaupungille in house -yksikkönä.

-Yhtiöittämistä valmisteltaessa tulee valmistelusta antaa henkilöstölle riittävät tiedot yhteistoimintamenettelyä koskevien säännösten mukaisesti.

Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013:

-Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöistä.

-Kestävän kehityksen kriteerit huomioidaan kaikissa kaupungin tarjouspyynnöissä v. 2013 (välitavoite 80 % v. 2011).

-Liikelaitoksiin ja konserniyhtiöihin osoitetaan vähintään yksi ekotukihenkilö v. 2013 mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan näkemys/esitys toiminnan kehittämiseksi:

Toiminta-ajatus

-Kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalvelujen sekä korjaamo- ja varikkopalvelujen tuottaminen.

Visio

-Kunnallistekniikka on katu- ja vesihuoltoalan luotettava tuottaja tarjoten palveluksiaan ensisijaisesti kaupungin sisäisille yksiköille ja soveltuvin osin myös naapurikunnille ja yksityiselle sektorille.

Yhteenveto

-Toiminta jatkunee vuonna 2010 suunnilleen nykytasolla. Jatkossa Kunnallistekniikkaliikelaitoksen työmäärä vähentynee tilaajaorganisaation siirtyessä alueurakoinnin ja yksityisten urakoitsijoiden käyttöön ylläpitotöissä sekä uusien asemakaavojen kunnallistekniikan rakentamisessa.

SITOVAT TAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Korvaus peruspääomasta (1.000 €)

116

50

50

50

TOIMINTATIEDOT

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Hoidettavat alueet ha

755,0

763,0

773,0

783,0

790,0

797,0

TALOUDELLISET TUNNUSLUKUTAVOITTEET

Toteutumat

Tavoitteet

Taloussuunnitelman tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

Ta 2010

2011

2012

Liikevaihto (1.000 €)

30.575

31.158

30.415

29.650

29.520

30.307

Ostopalvelut
% bruttomenoista

38

38

41

39

38

38

Liikeylijäämä/-alijäämä +
poistot (1.000 €)

119

-19

290

200

200

200

Palveluiden ostot / liikevaihto, %

38

41

Henkilöstökulut / liikevaihto, %

30

33

Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja Mari Helin

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009-2012:

-Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

-Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustavaa palkkausta.

-Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja-tuottajamalli toimii tehokkaasti.

-Johtokunnassa luodaan aikataulu merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle.

-Liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida johtokuntaa merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.

Omistajapolitiikka 2009-2013:

-Liikelaitoksen taloutta ja toimintaa tulee kehittää viipymättä siten, että sen tuotteistus ja palvelusopimukset vastaavat markkinoilla toimivien yhtiöiden vastaavia.

-Valmistellaan liikelaitoksen yhtiöittäminen vuoden 2010 aikana siten, että yhtiömuotoinen liiketoiminta voi alkaa viimeistään 2011 loppuun mennessä. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään seudullinen toimintamalli.

-Yhtiöittämisen yhteydessä Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitos fuusioidaan toimialan uudeksi kokonaisvaltaiseksi tuotantoyhtiöksi.

-Yhtiön liiketoiminnan vakiinnuttua arvioidaan erikseen avataanko yhtiön kaupungille tuottamat tukipalvelut kilpailulle, vai tuottaako yhtiö palveluita kaupungille in house -yksikkönä.

-Yhtiöittämistä valmisteltaessa tulee valmistelusta antaa henkilöstölle riittävät tiedot yhteistoimintamenettelyä koskevien säännösten mukaisesti.

Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013:

-Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöistä.

-Kestävän kehityksen kriteerit huomioidaan kaikissa kaupungin tarjouspyynnöissä v. 2013 (välitavoite 80 % v. 2011).

-Liikelaitoksiin ja konserniyhtiöihin osoitetaan vähintään yksi ekotukihenkilö v. 2013 mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan näkemys/esitys toiminnan kehittämiseksi:

Toiminta-ajatus

-Viherlaitos tuottaa asiakkailleen toimialaansa kuuluvia korkeatasoisia, hinta-laatusuhteiltaan oikeita rakentamis- ja ylläpitopalveluita.

Visio

-Viherlaitos tuottaa palveluitaan kilpailukykyisillä hinnoilla asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Viherlaitos tuottaa palveluitaan kaupungin muille hallintokunnille ja soveltuvin osin naapurikunnille sekä yksityiselle sektorille. Henkilöstö on motivoitunutta ja korkean ammattitaidon omaavaa.