Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen 4.11.2009:

 

Sisältö:

 

 

A)                 Paras-prosessin eteneminen valtakunnallisesti

-Paras-prosessi Turun seudulla

 

B)                 Kehityskäytävä

-Alueellinen rakennemalli

 

C)                 Seudulliset vetovoimatekijät

-Turun kaupungin osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma

                     2009–2013

 

D)                 Elinkeino- ja seutuyhteistyösopimus

 

A. PARAS-prosessi valtakunnallisesti

 

Ministeri Mari Kiviniemi 10/2009:

 

Valtioneuvoston selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

 

§Selontekoa valmistellut virkamiestyöryhmä 10.11.2008 alkaen

§Selonteossa arvioidaan uudistuksen ja puitelain tavoitteiden suuntainen eteneminen ja vaikutukset

omm. kuntarakenteen, sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuspalveluiden, kaupunkiseutujen, ns. 9 § kuntien, valtionosuusuudistuksen, tietojärjestelmien kehittämisen sekä palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin kehittymisen suhteen

olisäksi vaikutusarviot mm. sukupuolten välisen tasa-arvon, kielellisten oikeuksien toteutumisen, henkilöstön aseman osalta

§Selonteossa tehdään laaja arvio uudistuksen etenemisestä, puitelaissa asetettujen keinojen riittävyydestä sekä linjaukset uudistusta koskevista jatkotoimenpiteistä

§Arviot perustuvat laajaan, vuosina 2005–2009 kerättyyn tutkimustietoon

§Selonteko annetaan eduskunnalle marraskuussa 2009

 

Linjauksia

 

§Selonteossa tehdään linjauksia uudistusta koskevista jatkotoimenpiteistä

§Valtioneuvostolle mahdollisuus määrätä kunta yhteistoiminta-alueeseen

§Porkkanarahoja vain viimeistään v. 2013 alussa tehtävillä liitoksille

§9 § menettely pysyväksi (taloudellisesti huonossa asemassa olevat kunnat)

 

Kaupunkiseudut ja Paras-uudistus

 

§Uudistus velvoitti seuraavat seudut kaupunkiseutusuunnitelman laatimiseen:

oHelsingin, Hämeenlinna, Joensuun, Jyväskylän, Kokkolan, Kotkan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Oulun, Porvoon, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Porin seudut

oKouvolan ja Länsi-Uudenmaan seudut tekivät suunnitelman vapaaehtoisesti

§Kaikkiaan 19 kaupunkiseutua ja 154 kuntaa – useat vapaaehtoisina mukana

§Seuduilla asuu 2/3 Suomen väestöstä ja niiden merkitys elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä, palvelujärjestelmän toimivuudessa, yhdyskuntarakenteen kehittymisen hallinnassa ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on huomattava

§Selonteossa arviot siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen kuntarajat ylittävää käyttöä on parannettu seuduilla uudistuksen kuluessa ja suunnitelmien laadinnan jälkeen

§Arviot perustuvat laajaan tutkimus- ja selvitystietoon sekä kaupunkiseuduille kohdennettuihin kyselyihin ja niiden analyysiin.

 

 

Kaupunkiseutujen yhteistyötä koskevia alustavia linjauksia

 

§Kaupunkiseuduille selvityshenkilömenettely

oKoskisi kaikkia puitelain seutuja

oKäytettävissä seuduilla, joilla tarve yhteistyöhön ilmeinen, mutta omaehtoisesti ei päästä ratkaisuihin

oEdellyttää lainsäädäntömuutoksia

§Suurille kaupunkiseuduille puitelakia sitovampia velvoitteita

§Metropolipolitiikan toteuttamista jatketaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti

§Kaikkia kaupunkiseutuja tuetaan suunnitelmien toteuttamisessa

§Seutujen tilannetta ja etenemistä arvioidaan ja seurataan puitelain voimassaoloaikana ja jatkotoimien tarvetta tarkastellaan puitelain voimassaoloajan päättymisen yhteydessä uudelleen.

 

 

Paras-seurantaryhmän pj. Matti Vatilo 10/2009:

 

Kaupunkiseudut ja PARAS

 

§”Tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne”

§”Tavoitteena varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut”

§”Palvelurakenteen oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö”

§Nimetyillä kaupunkiseuduilla ”suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen parannetaan”

 

 

Kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttaminen etenee

 

§Muutos on pidettävä liikkeessä – PARAS on alku, kuntareformi jatkuu, PARAS II tulee…

§Muutos vaatii aikaa – eri vaiheissa olevien kokemukset yhteiseen käyttöön

§Keskinäistä ymmärrystä on vahvistettava – virkamiesten, kuntapäättäjien ja kuntalaisten vuorovaikutus on tärkeää

§Papereista päätöksiin – onnistumisen mittana on, miten tavoitteet näkyvät tekoina

 

 

Paras-prosessi Turun seudulla

 

Kaupunginhallitus päätti 17.12.2007 § 758 mm,

 

§että kaupunkiseutusuunnitelman mukaista yhteistyötä jatketaan ja syvennetään selvittämällä erityisesti isäntäkuntamallin mukaisen organisaatiomallin käyttömahdollisuudet,

 

§että sisällöllisesti lähtökohtana on vuonna 2008 aloitettava Turku–Helsinki -kehityskäytäväselvitystyö ja sen mukainen kuntarakennetarkastelu,

 

§että ehdotus kuntarakennetarkastelun tekemisestä esitetään tässä vaiheessa Turun työssäkäyntialueen Paras-kunnista Auralle, Kaarinalle, Liedolle, Naantalille, Raisiolle, Ruskolle ja Vahdolle sekä Piikkiölle, Paimiolle ja Sauvolle ja

 

§että kuntarakenneselvitystyössä mukana olevien kuntien kanssa sovitaan ajallisesti sisäasiainministeriölle tehtävästä selvitysmiesesityksestä.

 

 

§Turku esitti valtiovarainministeriölle em. keskuskaupungin ja kehyskuntien kustannusrakenneselvitystä 30.3.2008.

 

§Samaan aikaan Turku esitti em. Turun seudun kunnille kuntarakenneselvityksen tekemistä esitetyssä viitekehyksessä (Turku-Helsinki kehityskäytävä). Asiaa esiteltiin lisätyssä kuntakokouksessa 13.5.2008.

 

§Turun kaupunginhallitus käsitteli 16.6.2008 § 376 kuntien vastauksia.

 

 

Kuntien vastausten arviointia

 

Päälinjoiltaan vastaukset olivat samansuuntaisia. Vastaajat olivat:

 

1. valmiita tukemaan Turun valtiovarainministeriölle tekemää ehdotusta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityiskustannusten rakenneselvityksen tekemisestä.

 

2. em. selvityksen jälkeen kunnat arvioivat kuntarakennetarkastelun tarpeellisuutta.

 

Erityiskustannusten asiantuntijaryhmän (ns. prof. Meklinin työryhmä) mietintö luovutettiin kuntaministeri Kiviniemelle 12.5.2009.

 

 

B. Turku–Helsinki kehityskäytävä

 

Kaupunginhallitus päätti 17.12.2007 § 758, että Turun seudun kuntarakenneprosessin sisällöllisenä lähtökohtana on Turku-Helsinki kehityskäytäväselvitystyö. Tässä viitekehyksessä Turku lähetti myös kuntarakennetarkastelua esittävän kirjeen Turun seudun Paras-kunnille (ml. Paimio ja Sauvo).

                

Turun kaupunki pitää Turun seudun elinvoimaisuuden ja eheän kuntarakenteen syntymisen keskeisenä keinona ns. kehityskäytäväkonseptia.

 

Pääkaupunkiseudun eli metropolialueen merkitys ja maantieteellinen laajuus tulevat kasvamaan kaiken aikaa. Tälle kehitykselle ei ole nähtävissä vaihtoehtoa myöskään kansainvälisessä viitekehyksessä. Etäisyydet supistuvat.

 

Metropoli- ja suurkaupunkipolitiikka tuottavat aluerakenteen, joka koostuu metropolialueesta ja metropolialueen ulkopuolella haarautuvista kehityskäytävistä.

 

Helsingin ympärille rakentuvan metropolialueen pienet ja suuret keskukset muodostavat oman luokkansa. Keskusten toinen luokka pitää sisällään ne paikkakunnat, jotka sijaitsevat varsinaisen metropolialueen ulkopuolella, mutta kuitenkin metropolialueelta Tampereelle, Turkuun ja Lahteen kurottuvien suhteellisen kapeiden kehityskäytävien vaikutusalueilla. EU:n aluekehitysvisioiden mukaan ideoidut kehityskäytävät perustuvat vahvoihin liikenneinfrastruktuureihin, erityisesti moottoritien ja paikoin kaksiraiteisen junaradan yhdistelmään. Kehityskäytävien keskukset houkuttelevat muuttajia ruuhka-alueilta, joten niissä samaan tapaan kuin metropolialueen keskuksissakin yhteiskuntakehitys pysyy terveenä. (Sami Moisio TS 18.10.2007).

 

On tärkeää panna merkille kehityskäytäväajattelun saama lisävoima Paras-hankkeen myötä Suomessa. Siihen on liittynyt vahvoja kuntarakenteiden kehittämispyrkimyksiä. Tällaisista esimerkkejä ovat Helsinki–Tampere, Helsinki–Kouvola ja Helsinki–Lahti -kehityskäytävät.

 

Pääkaupunkiseudun ja Turun välinen kehityskäytävä on elinkeinoelämän näkökulmasta suotuisaa aluetta. Tehtyjen kuntaliitosten mukaan kehityskäytävä koostuu vuoden 2009 alusta kymmenen kunnan muodostamasta ketjusta. Kehityskäytävän voiman ja tehokkuuden varmistamiseksi tarvitaan yhteistyön syventämiseksi erilaisia rakenteellisia muutoksia, joissa Turku ja Salo muodostavat Varsinais-Suomessa ketjun rungon. Salon seudun kymmenen kunnan yhdistyminen 55 000 asukkaan kaupungiksi vuoden 2009 alussa vahvisti sen asemaa Turun ja pääkaupunkiseudun välissä. Tarvitaan kehityskäytävästrategia, joka ulottuu nyt puheena olevassa asiassa vähintään vuoteen 2016.

 

Pohjolan kolmio, joka yhdistää pohjoismaiden pääkaupungit, on merkittävin yhteys EU:n ja Venäjän välillä ja EU:n priorisoima hanke. E18-tie on olennainen osa Pohjolan kolmion liikennekäytävää. Suomessa se käsittää tie- ja ratayhteydet Turusta pääkaupunkiseudun kautta itärajalle. Liikennejärjestelmään kuuluvat lisäksi alueen meriväylät, satamat ja lentokentät.

 

E18-tien kehittäminen edistää Suomen vientiä, tuontia, kilpailukykyä ja työllisyyttä, todetaan tiehallinnon kehittämisstrategiassa.

 

§Kehityskäytäväprosessin alkuvaiheessa tarvitaan tiivistetty selvitys kehityskäytäväajattelun yleisistä perusteista ja erityisesti Turku-Helsinki -kehityskäytävän sisällöstä, luonteesta ja merkityksestä osana E18-kehityskäytävää Kööpenhaminasta Pietariin. Selvitys hankitaan yliopistolliselta asiantuntijatasolta.

 

§Saman aikaisesti tulee selvittää Turun Paras-seudun kuntien kaavoitustilanne E18-tien vaikutusalueella. Työn koordinoinnin suorittaa Paras-hankkeen asumisen, maankäytön, liikenteen työryhmä.

 

 

Seudullinen rakennemalli

 

Asiaa on valmistellut Paras-hankkeen asumisen, maankäytön ja liikenteen työryhmä, jossa puheenjohtajana on Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja varapuheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

 

Rakennemallin tarkoituksena on ohjata kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana. Luonteeltaan rakennemalli on siten kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Rakennemalli on tarkoitus laatia koko kaupunkiseudun työssäkäyntialueelle siten, että työ tukee seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä valtakunnallista kehityskäytäväkonseptia. Lisäksi rakennemallityöhön tulee kytkeä tarkastelu koskien seudullisen palveluverkon rakennetta.

 

Paras-ohjausryhmän 9.6.2009 päätöksen mukaisesti rakennemallityöhön pyydettiin työssäkäyntialueen kuntia mukaan kirjeitse. Myös Varsinais-Suomen liiton osallistumista pidettiin hankkeen onnistumiselle tärkeänä. Maankäytön ja liikenteen työryhmä valmisteli asian.

 

Vastausaikaa annettiin lokakuun loppuun. Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Varsinais-Suomen liitto ovat ilmoittaneet päätöksestään osallistua selvitykseen ja maksaa osuutensa sen kuluista.

 

Seudullinen rakennemalli on nähtävä osana kaupungin omaksumaa kehityskäytäväkonseptia, jossa palvelut muodostavat myös yhden kokonaisuuden.

 

Rakennemallityö käynnistetään oheisen kunnille 16.9. jaetun työsuunnitelman pohjalta siten tarkennettuna,

 

§että työn tulee tukea seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä valtakunnallista kehityskäytäväkonseptia, erityisesti Turku-Helsinki -kehityskäytävää,

 

§että rakennemallityöhön kytketään seudullisen palveluverkon rakennetarkastelu.

 

C. Kilpailukyky ja vetovoimatekijät Turun kaupungin strategisessa johtamisessa

 

Turun kaupungin valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009 – 2012 toimii lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville muille strategioille ja ohjelmille. Kaupunginvaltuusto päätti 9.3.2009 hyväksyä ohjelmarakennemallin valtuustokaudelle 2009 – 2012. Mallia kutsutaan Turku-sopimukseksi. Kaupunginhallitus valtuutettiin valmistelemaan Turku-sopimuksen ohjelmat ja tekemään tarvittavat tarkennukset ohjelmarakenteeseen sekä teemojen ja ohjelmien nimikkeisiin.

 

Yksittäisen ohjelman tehtävä on asettaa kaupungin omalle toiminnalle tavoitteita, jotka edistävät kaupungin vision 2015 saavuttamista. Turku-sopimus sisältää kolme strategista teemaa, jotka ovat: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi ja resurssien tasapainoinen ohjaus. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky -teemaan kuuluvat ohjelmat ovat: vetovoimaohjelma, osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma, asunto- ja maankäyttöohjelma sekä ilmasto- ja ympäristöohjelma.

 

Vetovoimaohjelma on luonteeltaan katto-ohjelma, jossa tunnistetaan kaupungin kaikki tärkeimmät kilpailukykytekijät ja niihin liittyvät kehittämiskohteet. Vetovoimaohjelmassa kaupunki asettaa tavoitteet ja määrittää tulevat kehittämistoimenpiteet, joilla edistetään Turun kaupungin ja kaupunkiseudun kansainvälistä, kansallista ja alueellista kilpailukykyä. Vetovoimaohjelman laadinta käynnistyy marraskuussa 2009 ja kaupunginvaltuusto päättää ohjelmasta kesäkuun 2010 loppuun mennessä. Muita vetovoimaisuus- ja kilpailukyky-teemaan kuuluvia ohjelmia tarkistetaan vetovoimaohjelman perusteella.

 

D. Elinkeino- ja seutuyhteistyösopimus

 

Kaupunginvaltuuston 25.10.2004 § 274 hyväksymä sopimus Turun seudun elinkeino- ja seutuyhteistyöstä astui voimaan 1.1.2005. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Ensimmäinen tarkistus suoritetaan vuonna 2009. Sopimus voidaan tarkistaa muulloinkin, mikäli lainsäädännön tai toimintaympäristön muutokset sitä edellyttävät.

 

Mahdollinen irtisanoutuminen tulee voimaan irtisanomista seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

 

Asia on ollut esillä mm seutuvaltuuskunnassa 26.5.2009 ja Paras-ohjausryhmässä 21.4.2009 ja 9.6.2009. Keskusteluissa on korostunut ensisijaisesti elinkeinopoliittinen näkökulma. Myöskin käynnistyvä Turun seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on sisällöltään lähinnä elinkeinopoliittinen. Siksi ei muuta seutu- ja kuntayhteistyötä juurikaan ole nähty tarpeellisena sisällyttää tarkistettavaan sopimukseen. Muu seutu- ja kuntayhteistyö tulisi käsitellä ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneprosessissa (Paras).

 

Varsin yksimielisesti on todettu, ettei seutuvaltuuskunnasta ole muodostunut sisällöllisesti ja rakenteellisesti luontevaa yhteistyön foorumia (platformia). Siitä voitaisiin luopua ja siirtää valtuuskunnan tehtävät nykymuotoiselle hallitukselle.