Kv.
1. Sitovuus
1.1. Kaupunginvaltuuston sitovasti päättämät kohdat talousarviossa
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat talousarviokirjassa hallintokunnille rasteroinnilla ilmaistut määrärahat ja tuloarviot tai netto lukuun ottamatta liikelaitoksia, joille kaupunginvaltuusto on päättynyt erikseen sitovista tavoitteista tai eristä. Lisäksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat toimielinten erikseen sitoviksi merkityt toiminnalliset tavoitteet.
Kaupunginvaltuusto päättää tilaliikelaitoksen investointiosassa olevien hankkeiden kustannusarvioista ja toteuttamisaikatauluista, jos hanke on uudisrakennushanke tai yli 2 milj. euron peruskorjaushanke. 1-2 milj. euron peruskorjaushankkeen kustannusarviosta ja toteuttamisaikataulusta päättää kaupunginhallitus. Alle 1 milj. euron peruskorjaushankkeista päättää tilaliikelaitoksen johtokunta.
Hyväksytyn hankkeen toteuttamiseen voidaan käyttää rahavaroja talousarviovuonna kustannusarvion ja aikataulun puitteissa tehokkaan ja taloudellisen toteutuksen edellyttämällä tavalla. Hyväksyttävinä kustannuksina otetaan huomioon myös indeksinousu hankkeen käyttöönottoon saakka sekä kustannusarvion puitteissa suoritetut takuukorjaukset käyttöönoton jälkeen takuuajan puitteissa. Hankkeiden toteutumisesta ja kustannuksista on esitettävä selvitykset valtuustolle ennen talousarviovuoden päättymistä jälkikäteen hyväksyttäviksi.
Liikelaitoksia lukuun ottamatta toimielimen käyttötalousosan määrärahat ja investointiosan määrärahat ovat erikseen sitovia. Määrärahan säästöä käyttötalousosassa ei voida käyttää ilman kaupunginhallituksen lupaa investointiosan määrärahan ylityksen katteena tai päinvastoin.
Lautakuntien (hallintokuntien) on noudatettava talousarviota. Liikelaitoksen toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava liikelaitoksen talousarviota, jonka johtokunta on hyväksynyt vuoden loppuun mennessä valtuuston sitomat tavoitteet ja sitovat erät huomioiden.
1.2. Toimielimen sisäinen sitovuus
Lautakunnan tai muun samassa asemassa olevan toimielimen on määriteltävä, minkä tasoisia tavoitteita, mittareita sekä määrärahoja ja tuloarvioita koskevat asiat on tuotava toimielimen päätettäväksi.
Johtokunnat määrittelevät talousarvionsa puitteissa tarvittaessa muista kuin valtuustoon nähden sitovista tavoitteista ja mittareista
2. Muutokset talousarvioon
Kaupunginvaltuuston hyväksymää määrärahaa saadaan ao. lautakunnan päätöksellä ilman kaupunginvaltuuston erillistä päätöstä ylittää tulojen ylittymistä tai uusia tuloja vastaavalla määrällä, mikäli samanaikaisesti toteutuvat seuraavat edellytykset:
* tulot ovat valtionosuuksia, EU-rahoitusta, sponsorituloja tai ulkopuoliseen tilaukseen perustuvia tuloja,
* menon lisäys tulee täysin katetuksi tulojen lisäyksellä ja tulon kertyminen on varmaa
* ylittyvillä tuloilla ja menoilla on suora, perusteltu syy-yhteys
Lisäksi ao. toimielimen edellytetään pitävän luetteloa edellä olevan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.
Johtokunta päättää liikelaitoksen talousarvioon tehtävistä muutoksista.
3. Toimielimen sisäiset nettoyksiköt
Kaupunginhallitus vahvistaa toimielimen tulosaluetasoiset nettoyksiköt käsitellessään talousarviota. Lautakunta tai muu samassa asemassa oleva toimielin voi määrätä jonkin tulosalueensa alaisen toimintayksikön sisäiseksi nettoyksiköksi. Nettoyksikön menot ja tulot sisältyvät toimielimen kokonaismäärärahaan ja ‑tuloarvioon. Nettoyksikköä sitoo toimielimen suhteen nettomenojen tai -tulojen määrä.
Toimielimen tulee sisäisen nettoyksikön osalta
* hyväksyä tavoitteet ja nettotulos ja seurattava tavoitteiden toteutumista sekä kokonaismenojen ja -tulojen avulla neton toteutumista
* kattaa nettomenojen ylitys säästöillä muista määrärahoistaan sekä nettotulojen alitus muiden tulojensa ylityksillä
Nettoyksikön nettomenojen säästö otetaan huomioon toimielimen muiden menojen ylitysten ja nettotulon ylitys muiden tulojen alituksen katteena. Nettoyksikön nettotulojen ylitystä ei ilman kaupunginvaltuuston päätöstä saa käyttää toimielimen kaupunginvaltuustoon nähden sitovan toimintakulun - määrärahan ylityksen katteena.
Sisäiselle nettoyksikölle tehtävät määrärahan keskeiset siirrot toteutetaan sisäisinä tulokirjauksina.
4. Talousarvion toteutumisen seuranta
4.1. Seuranta- ja raportointivastuu
Kaupunginhallituksen sekä muiden toimielinten on osaltaan talousarviovuoden aikana seurattava jatkuvasti alaistensa tulosalueiden ja toimintayksiköiden tuottamien palvelujen kysyntää, tavoitteiden toteutumista, toimintaa sekä taloudenpitoa, annettava niille tarvittavia ohjeita ja määräyksiä sekä huolehdittava seurannan järjestämisestä niiden alaisessa organisaatiossa.
Talousarvioon merkittyjen tavoitteiden sekä numeeristen mittariarvojen ja tunnuslukujen toteutumista on seurattava niiden sitovuudesta riippumatta.
Kaupunginhallitukselle on toimitettava tavoitteiden toteutumista sekä toimintaa ja taloutta koskevat seurantatiedot ja arviot sen määrääminä aikoina noudattaen keskushallinnon antamia toimenpideohjeita.
Lautakuntien on raportoitava kaupunginhallitukselle myös siitä, miten ne tulevat toiminnassaan ottamaan huomioon kaupunginvaltuuston talousarvioon hyväksymät tekstilisäykset.
Seurannan perustana on hyväksytty talousarvio perusteluineen.
4.2. Toiminnan ja talouden kehittymisen raportointi kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle
Kaupunginvaltuuston vuodelle 2010 sitoviksi hyväksymien tavoitteiden sekä talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisesta tulee raportoida kaksi kertaa. Toteutumisraportit tehdään heinäkuun lopun tilanteen ja talousarviovuoden lopun tilanteen mukaan.
Maaliskuun lopun tilanteen mukaan laaditaan ensimmäinen toteutumisennuste ja toinen laaditaan samassa yhteydessä heinäkuun lopun toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportin kanssa. Marraskuussa annetaan kaupunginhallitukselle vielä ylimääräinen talouden toteutumisen ennuste. Tilikauden 1.1.-31.12.2010 lopullinen toiminnan ja talouden toteutuma raportoidaan tasekirjaan liitettynä.
Toiminnan ja talouden seurantaraportti heinäkuun lopun tilanteen mukaan tulee tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn kuuden viikon sisällä raportointikauden päättymisestä ja raportointiin tulee sisällyttää lautakuntien selvitykset sekä kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien niiden johdosta antamat lausunnot, mikäli raportti lautakunnan osalta poikkeaa kaupunginvaltuuston vahvistamasta talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
4.3. Toiminnan ja talouden kehittymisen raportointi lauta- ja johtokunnille sekä apulaiskaupunginjohtajille
Virastot ja laitokset raportoivat omalle lautakunnalleen ja liikelaitosjohtajat (toimitusjohtajat) johtokunnille sekä virastopäälliköt/liikelaitosjohtajat (toimitusjohtajat) ko. sektorin apulaiskaupunginjohtajalle talouden ja toiminnan kehittymisestä sekä työvoiman käytöstä kuukausittain.
Apulaiskaupunginjohtajien tulee jatkuvasti arvioida oman sektorinsa talousarvion toteutumista ja esittää niiden pohjalta tarvittaessa toimenpiteet talousarviossa pysymiseksi.
Johtokuntien lakisääteisenä tehtävänä on päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta.
5. Henkilöstön palkkaamiseen liittyvät määräykset
Henkilökuntaa voidaan palkata vain talousarvion määrärahan, nettomäärärahan tai sitovan tulostavoitteen puitteissa.
5.1 Periaatteet henkilöstön määrälle asetettavien tavoitetasojen määrittämisessä
Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa vaalikaudelle 2009 - 2012 on määritelty kaupunkitasoiseksi työvoiman käytön alenematavoitteeksi 200 henkilötyövuotta/vuosi. Kaupungin henkilöstön määrän ohjaamiseksi kaupunginhallituksen hallintojaosto päättää tarvittaessa hallintokuntakohtaisista työvoimankäytön tavoitetasoista ja tavoitetasojen toteutumisen seurantatavasta.
5.2.Rekrytointi
Ulkoinen rekrytointi on vuoden 2010 aikana pääsääntöisesti kiellettyä. Kielto koskee jäljempänä mainituin poikkeuksin vakituisen henkilökunnan sekä tilapäisen ylimääräisen henkilöstön että sijaisten palkkaamista kuukausipalkkaisina tai tuntipalkkaisina.
Ulkoista rekrytointia käytetään silloin kun laki kunnallisesta viranhaltijasta (4 § Julkinen hakumenettely) sitä edellyttää, tai kun palkataan henkilö tehtäviin, joissa ulkoiselle asiakkaalle tuotettava palvelu sitä edellyttää eikä työvoiman tarvetta pystytä hoitamaan sisäisesti.
Näissäkin tehtävissä tulee henkilöstön rekrytointitarve arvioida erityisen kriittisesti ja ensisijaisesti korvata sisäisillä työjärjestelyillä.
Lisäksi henkilöstöä voidaan ulkoisella rekrytoinnilla palkata seuraavissa tapauksissa:
·talousarvioon varatulla määrärahalla palkattavat arvonnan kautta kesätyöpaikan saavat 16-18 -vuotiaat koululaiset
·toimeentulotukea hakevat opiskelijat, joille sosiaali- ja terveydenhuolto järjestää kesätyöpaikan
·tilin 1 04 18 14 määrärahalla palkattavat korkeakouluharjoittelijat
·tilin 1 04 18 12 määrärahalla palkattavat tukityöllistetyt
·vuorotteluvapaa- ja osa-aikalisäsijaiset ja
·henkilöstö, jonka kustannuksiin saadaan täysimääräinen korvaus kaupungin ulkoisesta lähteestä esim. valtiolta, ulkoisen rahoituksen ajaksi.
Muut poikkeukset ulkoiseen rekrytointikieltoon päättää kaupunginjohtaja sektorista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan antaman, keskushallinnon henkilöstöasioiden vastuualueen valmisteluun perustuvan lausunnon pohjalta.
Henkilöstöä voidaan rekrytoida kaupungin organisaation sisältä, mikäli rekrytointi ei missään vaiheessa johda ulkoiseen rekrytointiin. Sisäinen rekrytointi koskee kaupungin vakituisessa palveluksessa olevia sekä kaupungin palveluksessa yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta ollutta määräaikaista henkilöä.
Palkattaessa henkilöä vakinaiseen palvelussuhteeseen tai yli 6 kk kestävään määräaikaiseen palvelussuhteeseen on aina ensin selvitettävä henkilöstöasioiden vastuualueelta, onko tehtävään sijoitettavissa työntekijä, jolle etsitään uudelleensijoituspaikkaa. Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos kyse on palkkatukityöstä tai vuorottelu- tai osa-aikalisäsijaisen palkkaamisesta.
5.2.1. Määräaikaisen henkilökunnan palkkaaminen
Yllä olevan lisäksi määräaikaisen henkilökunnan palkkaamisessa on otettava huomioon seuraavaa:
- määräaikaisella palvelussuhteella tulee olla työsopimuslain 1 luvun 3 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 2 luvun 3 §:n mukaiset perusteet, jonka perusteen tulee ilmetä työsopimuksesta tai viranhoitomääräyksestä
- palkkaamispäätöksen tulee koskea koko määräaikaisen tehtävän kestoaikaa, jotta vältytään välittömästi toisiaan seuraavien työsopimusten ketjutukselta
- samaa henkilöä ei saa ilman kaupunginhallituksen hallintojaoston lupaa palkata yhteen tai useampaan välittömästi toisiaan seuraavaan määräaikaiseen ylimääräiseen palvelussuhteeseen samankaltaisiin tehtäviin pidemmäksi kuin yhteensä kahden vuoden määräajaksi. Osa-aikaeläkejärjestelyyn perustuen hallintokunta voi ilman em. lupamenettelyä palkata määräaikaisen ylimääräisen henkilön tekemään sitä työaikaa, joka jää omassa virassaan/toimessaan osa-aikaiseksi siirtyneen henkilön täydestä säännöllisestä työajasta.
- lyhytaikaiset sijaisuudet tulee pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti sisäisin työjärjestelyin.
6. Muut määräykset
6.1. Liittyminen yhteisön jäseneksi
Kaupunki voi liittyä jäseneksi yhdistykseen tai yhteisöön kaupunginhallituksen päätöksellä.
6.2. Määrärahojen siirrot ja käyttöluvat
Joidenkin määrärahojen yhteydessä on merkintä (Kv), (Kh) (Kj), (Pj), (Oj), (Hj) tai (Tj) , jolloin määrärahaa saadaan käyttää tai sitoa vain, jos asianomaiselta taholta on ennakolta saatu lupa. Lupapäätöksen yhteydessä tulee päättää määrärahan tai sen osan siirtämisestä sitä pyytävän toimielimen tai yksikön tilille tai menon kirjaamisesta ao. tilille.
6.3. Valtionosuudet
Tuloslaskelman rahoitusosaan kuuluvien valtionosuuksien määrittelyä, budjetointia ja seurantaa varten tarvittavat tiedot hallintokuntien tulee antaa pyydetyssä muodossa valtion viranomaisille ja kaupungin keskushallinnolle. Näiden valtionosuuksien budjetoinnista ja seurannasta vastaa keskushallinto.
Taloussuunnitelmassa toteutettavaksi hyväksyttyjen, tiloihin liittyvien investointihankkeiden valtionosuuden anomisesta, budjetoinnista ja toteutumisen seurannasta vastaa ao. hallintokunta yhdessä tilaliikelaitoksen kanssa.
Muiden valtionosuuksien ja avustuksien, joita saadaan eri tehtävien hoitamisesta ja jotka budjetoidaan toimielinten käyttötalousosan tulotileille, anomisesta, budjetoinnista ja toteutumisen seurannasta vastaa ao. hallintokunta.
6.4 Työsuojelu ja -turvallisuus, yleinen valmius
Työsuojeluun tai -turvallisuuteen tai yleisen toimintavalmiuden turvaamiseen liittyvät korjaustoimet, hankinnat ja muut toimenpiteet on osana tavanomaista vuotuista toimintaa toteutettava toimielinten käyttöön myönnetyillä määrärahoilla. Työsuojelua ja ‑turvallisuutta on tällöin pidettävä erityisenä perusteluna asian kiireellisyydelle.