Turun kaupunki                                    §                   Kokouspvm                        Asia              1

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta          520               20.10.2009                         4 Ymp

9145-2009 (235)

Lausunto Turku Energian Artukaisten kattilalaitoksen ympäristölupahakemuksesta

Tiivistelmä: -

Ympkaalk § 520

Ympäristönsuojelutoimisto / Helena Pakkala 12.10.2009

Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on käsiteltävänä Oy Turku Energian ympäristölupahakemus, joka koskee toiminnassa olevaa Artukaisten kattilalaitosta. Laitos koostuu kolmesta kattilasta, joista yksi on kaukolämmön vara- ja huippukuormakattila ja kaksi höyryntuotannon peruskuormakattilaa.

Laitos sijaitsee osoitteessa Pansiontie 45, kiinteistöllä 853-64-9-3-12. Laitoksella on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2000 myöntämä ympäristölupa. Nykyiseen toimintaan ei ole tulossa muutoksia ja hakemus on tullut vireille ympäristönsuojelulainsäädännön muuttumisen takia, mikä edellytti laitoksia hakemaan ympäristölupaa erillisen voimaanpanolain mukaisessa aikataulussa.

Hakemus on ollut kuulutettavana 9.7. – 10.8.2009 Turun kaupungin ilmoitustaululla, sen vireillä olosta on ilmoitettu sanomalehdessä ja ilmoitettu kirjeitse lähiasukkaille. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Ympäristökeskus pyytää hakemuksesta ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausuntoa. Ympäristönsuojelutoimisto valmistelee lupahakemuksesta lausunnon vasta ympäristökeskuksen kanssa tehdyn yhteisen tarkastuksen jälkeen. Lausuntojen viivästymisistä on aina sovittu. Tarkastuksissa ilmenee asioita, jotka otetaan huomioon lausuntoehdotuksen valmistelussa. Tarkastus suoritettiin 30.9.2009. Hakemus on laadittu vuonna 2004, mutta tarvittavat tiedot, kuten käyttötunnit ja päästöt, on päivitetty tarkastuksen yhteydessä Turku Energian toimittamilla tiedoilla. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatimaan tarkastusmuistioon on kirjattu toimintaa koskevat tarkennukset.

Toiminnan sijainti ja yleiskuvaus

Kattilalaitos sijaitsee Artukaisten kaupungin osassa, Pansiotie 45:ssa. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Laitoksen pohjoispuoli on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, yleisten rakennusten korttelialueeksi, puistoksi, pysäköintialueeksi ja autopaikkojen korttelialueeksi. Itäpuoli on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, venesatamaksi, virkistysalueeksi, teollisuusrakennusten korttelialueeksi (jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia), huoltoaseman korttelialueeksi ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Länsipuoli on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, puistoksi ja yleisten rakennusten korttelialueeksi.

Lähin asuinrakennus sijaitsee laitoksen koillispuolella noin 650 metrin päässä.

Laitoksen vuonna 1999 käyttöön otettu polttoaineteholtaan 37 MW:n kaukolämpökattila (JLS2) toimii huippu- ja varalaitoksena kaukolämmön tuotannossa. Toiminta ajoittuu pääasiassa lämmityskaudelle. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Sen keskimääräiseksi käyttöajaksi on ilmoitettu 10 h/a. Viimevuosina kattilaa ei juuri ole käytetty. Kattila on tuliputki-tulitorvityyppinen ja se on kytketty suoraan kaukolämpöverkkoon. Öljynpolttimet ovat pyöriväkuppisia ja moduloivia. Kattilan poltintaso ja öljykoneikko on allastettu ja varustettu vuotohälyttimellä.

Kahdella polttoaineteholtaan 8,7 MW:n vuonna 1997 käyttöön otetulla höyrykattilalla tuotetaan höyryä alueen teollisuuden tarpeisiin ympäri vuoden. Kattiloissa on pyöriväkuppiset polttimet. Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä ja kummankin kattilan arvioitu käyttöaika on 8760 tuntia vuodessa ja käyttötehoalue 4 – 8 MW.

Kattiloiden käyttöä seurataan ja ohjataan kaukokäyttövalvomosta, jossa on jatkuva miehitys. Hälytykset ohjataan kaukokäyttövalvomoon, josta valvomohenkilökunta tarvittaessa menee paikan päälle.

Raskaspolttoöljy varastoidaan 200 m3 ja kevyt polttoöljy 100 m3 kokoisissa säiliöissä, jotka sijaitsevat aidatulla alueella. Kevytöljysäiliö on kaksoisvaippainen. Säiliön kaksoisvaipan välitilassa on vuotohälytin. Raskasöljysäiliöllä ei ole valuma-allasta. Myös polttoöljyn putkitunnelissa on vuotohälytin. Piha on asfaltoitu ja laitoksen vuoto- ja ulospuhallusvedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin.

Päästöt ja ympäristöriskit 

Kaikkien kattiloiden savukaasut johdetaan 70 metrisen piipun kautta ulos. Kaukolämpökattila on varustettu multisyklonilla. Savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappimäärää sekä savukaasujen tummuutta mitataan savukaasukanavissa olevilla tummuusmittareilla. Mikäli savukaasun tummuus ylittää 50 %:n rajan, tulee käyttäjälle hälytys. Mikäli tummuus pysyy rajan yläpuolella yli 5 min, laitoksen automaatio pysäyttää öljypolttimen.

Taulukossa on esitetty kattiloiden päästöt vuonna 2007 sekä hakemuksen mukaiset kummankin kattilan yhteen laskettujen päästöjen vaihteluväli keskimääräisenä vuotena:

JLS2 kattilan hiukkasten ominaispäästöksi on ilmoitettu 10 mg/MJ ja höyrykattiloiden 40 mg/MJ. Typen oksidien päästö kummallakin höyrykattilalla on hakemuksen mukaan 195 mg/MJ ja kaukolämpökattilalla 223 mg/MJ.

Kattilat nuohotaan tarpeen mukaan ja nuohousvesi neutraloidaan lipeällä. Lipeäliuosta tuodaan laitokselle tarpeen mukaan.

Hakemukseen on liitetty yksityiskohtainen laitoksen käytön ja päästöjen tarkkailusuunnitelma vastuuhenkilöineen. Laitokselle on laadittu riskinarviointi, johon laitoksen eri toimintakokonaisuuksien vaaraa aiheuttavat tilanteet, seuraukset, tilanteisiin varautuminen ja toimenpide-ehdotukset on kirjattu.

Laitoksen melupäästöt on mitattu vuonna 2004. Mittauksia suoritettiin laitoksen lähiympäristössä laitoksen seisoessa sekä sen toiminnan aikana. Melutaso laitosalueella kattilalaitoksen lähiympäristössä vaihteli laitoksen käydessä mittauspaikan mukaan 54 - 62 dB(A) välillä. Laitoksen käyntiääni nosti mittaustuloksia 0 – 3 dB(A) taustaan verrattuna. Alueen suurimmat melulähteet olivat Pansiontie, rautatie ja Suikkilantie.

Toiminnassa muodostuu vuosittain öljytuhkaa n. 1 t, nuohousvettä 10 t, likaisia rättejä 0,1 t ja pakkaamatonta sekajätettä 0,1 t. Öljypitoiset jätteet ja nuohousvesi toimitetaan luvanvaraiselle ongelmajätteen käsittelijälle. Nuohousvesi neutraloidaan lipeällä ennen toimitusta.

YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTON KANNANOTTO HAKEMUKSEEN:

Laitoksen ympäristön tila

Vuonna 1997 valmistuneen Turun seudun alueellisen ilman laadun selvittämiseksi ajetun leviämismallin (Ilmatieteen laitos) mukaan laitos sijoittuu kaupungin keskustaa ympäröivälle alueelle. Suurin vaikutus ilman laatuun on typenoksideilla, jota tuottaa alueen runsas liikenne ja joiden pitoisuus on suurimmillaan aivan väylien läheisyydessä. Alueen rikkidioksidipitoisuudet vastaavat kaupungin keskustan pitoisuuksia. Uusi Turun seudun leviämismalli valmistuu vuoden 2009 lopussa.

Lähimmät isot päästölähteet ovat Naantalin voimalaitos ja öljynjalostamo lännessä. Samalla suunnalla sijaitsevat öljyvarastoalueet, joista aiheutuu mm. haihtuvia hiilivetypäästöjä (VOC).Turku Energian Härkämäen kaukolämmön vara- ja huippulaitoksena toimiva kattilalaitos on koillisessa ja Linnankadun voimalaitos kaakossa.

Bioindikaattoriselvityksessä (Turun seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005-2006) Artukaisten alue on keskusta-aluetta ympäröivää vyöhykettä, joka ulottuu Raision kautta Naantalin suurten päästölähteiden vaikutusalueelle. Ilmasta tuleva kuormitus näkyy mm. jäkälälajiston köyhtymisenä. Ilman puhtautta kuvaava indeksi eli IAP on alhainen, mutta aivan kaupungin keskustan aluetta korkeampi. Indeksin arvo on sitä pienempi, mitä vähemmän jäkälälajeja esiintyy eli mitä voimakkaampaa on kuormitus. Jotkut runkojäkälät voivat hyötyä ilmansaasteista runsastuen kuormitetuilla alueilla. Yleensä kuitenkin niiden laji- ja lukumäärä vähenee. Jäkälät reagoivat useisiin ilman epäpuhtauksiin, joista selvimpinä pidetään rikin ja typen vaikutuksia.

Kattilalaitoksen normaalilla käyntiäänellä ole vaikutusta ympäristön melutasoon, jonka määräytyy liikenteen vilkkauden mukaan.

Laitoksen toiminta ja päästöt

Artukaisten kaukolämpökattilakattila ei ole ensimmäisten joukossa, kun kaukolämpöverkossa tarvitaan vara- tai huipputehoa ja sen käyttö hyvin vähäistä. Laitoksen toiminnassa ei myöskään ole tapahtunut lähivuosien aikana sellaisia muutoksia, jotka olisivat olennaisesti vaikuttaneet sen toimintaan, päästöihin tai muihin ympäristövaikutuksiin. Höyryn tuotantoon käytettävät raskasöljykattilat sitä vastoin ovat jatkuvassa käytössä.

Höyrykattiloiden hiukkaspäästöt on mitattu viimeksi vuoden 2008 tammikuussa. Mittaukset tehtiin minimi- ja maksimitehoilla (80 %). Kattiloiden savukaasujen hiukkasten ominaispäästöt vaihtelivat 14 ja 26 mg/MJ:n välillä ja alittivat näin ollen tämän kokoluokan raskasöljykattiloille määritellyn BAT:n mukaisen ominaispäästötason 40 mg/MJ. Typenoksidien ominaispäästöjen BAT-arvoja ei ole pienille kattiloille. Kaukolämpökattilan hiukkaspäästöjä ei mitattu olemattoman käytön takia.

Savukaasut johdetaan ulkoilmaan tiilirakenteisen piipun kautta, joka ennen lämpenemistään hidastaa savukaasujen nousunopeutta ja jonka seinämistä saattaa irrota nokihiukkasia. Lisäksi hiukkaspäästöjä saattaa aiheutua tehon vaihtelusta, joka määräytyy teollisuuden höyryn tarpeen mukaan. Nokipäästöt laskeutuvat lähiympäristöön ja ovat joitakin kertoja aiheuttaneet mm. teollisuusalueen pihalle pysäköityjen autojen likaantumisen. Nokipäästöistä on muutamia kertoja valitettu ympäristönsuojelutoimistoon.

Öljyvuotoja koskeva hälytykset menevät paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valmius.

Öljysäiliötä, joka on kooltaan alle 1000 m3, valvoo paloviranomainen. Säiliöiden tarkastusajankohdista ei merkintää hakemuksessa.

Toiminnan aiheuttamat melutasot laitosalueella on selvitetty. Tuloksista ilmenee, että laitoksen normaalilla käytöllä ei ole vaikutusta alueen ulkopuoliseen melutasoon, joka määräytyy liikenteen mukaan. Lähimpien asuinrakennusten kohdalle ei aiheudu meluhaittaa. Mahdollisista poikkeavista melutilanteista, melun iskumaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta ei ole esitetty arviota (polttoainesäiliön täyttö ym.). Tarvittaessa melumittaustulokseen on tehtävä VNp 993/1992 mukaiset korjaukset.

Hakemuksen mukaan jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Hakemukseen on liitetty riittävä selvitys laitoksen käytön tarkkailusta ja päästöjen seurannasta.

Laitoksen ympäristölupa

Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan toiminnalle voidaan myöntää jatkossakin ympäristölupa. Tarpeelliset tiedot laitoksen nykyisestä toiminnasta ja päästöistä on ollut käytettävissä lausuntoehdotusta laadittaessa. Lupapäätöksessä tulee hakemuksessa ilmoitetun lisäksi huomioida seuraavat seikat:

Päästöt ilmaan

·Kattiloita tulee käyttää ja huoltaa siten, että käynnistykseen tai tehonvaihteluun liittyvät lyhytaikaiset nokipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

·Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn 0,1 painoprosenttia.

·Höyryntuotantokattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla vuosikeskiarvona enintään 40 mg/MJ (140 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella). Kevytöljykäyttöisen 37,4 MW:n kaukolämpökattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 15 mg/MJ.

Melu

·Laitoksen aiheuttama melu ei saa lähimmän asuinkiinteistön kohdalla päivällä klo 07 - 22 ylittää tasoa 55 dB(LAeq) eikä yöllä klo 22 – 07 tasoa 50 dB(LAeq). Mikäli laitoksen toiminnasta tai siihen liittyvistä oheistoiminnoista aiheutuu iskumaista tai muuta impulssimaista melua tai ääni on luonteeltaan kapeakaistaista, tulee mittaus- tai laskentatulokseen lisätä 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoihin.

·Meluaville laitteille, kuten puhaltimille, tulee lupapäätöksessä tarvittaessa asettaa äänitehotasot, joita ei saa ylittää.

·Mahdolliset laitevioista aiheutuvat meluhaitat tulee torjua etukäteen riittävillä laitteiden ennakkohuolloilla. Havaitut viat tulee korjata välittömästi.

Jätteet 

·Laitoksessa muodostuvat hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi.

·Mikäli ongelmajätteitä, kuten jäteöljyjä ja raskasöljytuhkaa, varastoidaan laitoksessa, tulee ne säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään. Öljynerotuskaivoihin kertynyt öljypitoinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ongelmajätteiden käsittely. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä säiliöissä tai astioissa, jotka on merkitty vaarallisuutta osoittavin merkinnöin.

Ympäristöriskien hallinta

·Raskaan polttoöljyn varastosäiliö tulee varustaa vähintään 20 % valuma-altaalla tai muulla tavoin varmistaa tai osoittaa luotettavalla tavalla, että mahdollisessa vuototilanteessa raskasta polttoöljyä ei pääse kulkeutumaan maaperään, viemäriin, sadevesiviemäriin tai vesistöön.

·Polttoöljysäiliöiden kunto putkistoineen tulee tarkistaa vähintään 10 vuoden välein tai säiliön kuntoluokan mukaan tiheämmin.

·Öljynerotuskaivon hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Kaivot tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

·Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on päivitettävä riittävin väliajoin. Suunnitelmaan tehtävistä muutoksista tulee ilmoittaa valvoville viranomaisille.

Käyttö- ja päästötarkkailu

·Laitoksen tarkkailua on toteutettava esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sitä on täydennettävä ainakin seuraavilla seikoilla:Kattilan hiukkaspäästöt on mitattava vähintään joka kolmas vuosi tai 5000 käyttötunnin välein. Kevytöljykäyttöisen 37,4 MW:n kattilan hiukkaspäästön pitoisuus on tarpeen tarkistaa vain, mikäli kattilaa tullaan käyttämään.

·Turku Energian on jatkossakin osallistuttava Turun seudun ilman laadun tarkkailuun voimassa olevan yhteistyösopimuksen edellyttämällä tavalla sekä muihin alueella mahdollisesti tehtäviin ilmalaatu- ja meluselvityksiin.

·Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin vaikuttavista merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökeskuksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon.

·Toiminnasta ja sen päästöistä on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vuosiyhteenvedon laatimiseksi laitoksen tuotannosta, päästöistä ilmaan hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien ja hiilidioksidin osalta, toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä sekä tiedot mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä. Vuosiyhteenvedon yhteydessä tulee esittää tiedot mahdollisista tiedossa olevista laitoksen toimintaa, tuotantoa tai päästöjä koskevista tulevista muutoksista. 

Oheismateriaali 1              Lupahakemus

Oheismateriaali 2              Tarkastusmuistio

Koko hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa.                       

Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen: 

Ehdotus       Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää antaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon.

Päätös         Ehdotus hyväksyttiin.

Hellstén ilmoitti olevansa esteellinen, eikä osallistunut asian käsittelyyn. Puheenjohtajana toimi Kari.

Jakelu

                     laus Lounais-Suomen ympäristökeskus