Turun kaupunki                                    §                   Kokouspvm                        Asia              1

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta          519               20.10.2009                         3 Ymp

9145-2009 (235)

Lausunto Turku Energian Koroisten kattilalaitoksen ympäristölupahakemuksesta

Tiivistelmä: -

Ympkaalk § 519

Ympäristönsuojelutoimisto / Helena Pakkala 6.10.2009

Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on käsiteltävänä Oy Turku Energian ympäristölupahakemus, joka koskee toiminnassa olevaa Koroisten kattilalaitosta. Laitos koostuu kahdesta kaukolämmön vara- ja huipputehoa tuottavasta 40 MW:n kattilasta. Lisäksi laitoksella on yksi 700 m3:n öljysäiliö.

Laitos sijaitsee osoitteessa Koroistentie 6, kiinteistöllä 853-91-41-1. Turun ja Porin lääninhallitus on vuonna 1992 antanut hakijalle ilmansuojeluilmoitusta koskevan päätöksen. Nykyiseen toimintaan ei ole tulossa muutoksia ja hakemus on tullut vireille ympäristönsuojelulainsäädännön muuttumisen takia, mikä edellytti laitoksia hakemaan ympäristölupaa erillisen voimaanpanolain mukaisessa aikataulussa.

Hakemus on ollut kuulutettavana 9.7. – 10.8.2009 Turun kaupungin ilmoitustaululla, sen vireillä olosta on ilmoitettu sanomalehdessä ja ilmoitettu kirjeitse lähiasukkaille. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Ympäristökeskus pyytää hakemuksesta ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausuntoa. Käytännöksi on muodostunut, että ympäristönsuojelutoimisto valmistelee lupahakemuksesta lausunnon vasta ympäristökeskuksen kanssa tehdyn yhteisen tarkastuksen jälkeen. Lausuntojen viivästymisistä on aina sovittu. Tarkastuksissa ilmenee asioita, jotka ympäristönsuojelutoimisto ottaa huomioon lausuntoehdotuksen valmistelussa. Tarkastus suoritettiin 30.9.2009. Hakemus on laadittu vuonna 2004, mutta tarvittavat tiedot, kuten käyttötunnit ja päästöt, on päivitetty tarkastuksen yhteydessä Turku Energian toimittamilla tiedoilla. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatimaan tarkastusmuistioon on kirjattu toimintaa koskevat tarkennukset.

Toiminnan sijainti ja yleiskuvaus

Kattilalaitos sijaitsee Koroisten kaupungin osassa, Koroistentie 6:ssa. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuusrakennusten tonttialaksi. Laitoksen pohjoispuoli on kaavoitettu puistoksi ja osaksi tonttialaksi asuinrakennusta ja talousrakennusta varten. Länsi- ja eteläpuoli on kaavoitettu puistoksi, eteläpuolella on lisäksi muinaismuistoalue. Itäpuoli on kaavoitettu puistoksi, tonttialaksi teollisuusrakennuksia varten sekä tehdas- ja varastokortteliksi.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitoksen pohjoispuolella noin 250 metrin päässä. Itäpuolella lähin asuinrakennus on 350 metrin ja eteläpuolella 400 metrin päässä.

Laitoksen kaksi kaukolämpökattilaa (KRN2 ja KRN4) toimivat huippu- ja varalaitoksena kaukolämmön tuotannossa. Raskasöljykattilat ovat molemmat polttoaineteholtaan 43 MW:n (nimellisteho 2 x 40 MW). Ne ovat tyypiltään tulitorvi-tuliputkikattiloita ja polttimet ovat pyöriväkuppisia ja moduloivia. Kattiloiden poltintasot on allastettu ja varustettu vuotohälyttimellä, kuten pumppukoneikon ja esilämmityskoneikon suoja-altaatkin.

Tuotanto ajoittuu pääasiassa lämmityskaudelle, jolloin laitosta käytetään huippukuorman tuotantoon kulutushuippujen aikana. Kaukolämpökattilat toimivat myös verkoston varalaitoksina esim. Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotantokatkosten aikana. Laitoksen kaukolämpökattiloista vanhempi (KRN2) on otettu käyttöön vuonna 1989 ja uudempi (KRN4) v. 1990. Kummankin kattilan keskimääräinen käyttöaika on 300 h/a. Vuonna 2008 toteutuneet käyttöajat olivat 4 tuntia (KRN2) ja 172 tuntia (KRN4). Vuonna 2007 vastaavat tunnit olivat 153 ja 283. Laitoksen käyttömäärä vaihtelee vuosittain.

Kattiloiden käyttöä seurataan ja ohjataan kaukokäyttövalvomosta, jossa on jatkuva miehitys. Hälytykset ohjataan kaukokäyttövalvomoon, josta valvomohenkilökunta tarvittaessa menee paikan päälle.

Raskas polttoöljy varastoidaan 700 neliömetrin kokoisessa säiliössä. Säiliö sijaitsee laitoksen pihalla aidatulla alueella. Suoja-altaan muodostaa asfaltoitu maavalli. Tilavuus vastaa 20 % säiliön tilavuudesta. Suoja-altaaseen kertyneet sadevedet poistetaan käsin avattavan venttiilin kautta kaivoon, joka on varustettu öljyisen veden hälyttimellä. Alueella ei ole erillistä öljynerotuskaivoa. Kattilahuoneessa on öljyhälyttimellä varustettu lattiakaivo. Laitoksella on öljynimeytystä varten purua säkeissä 4 x 200 litraa ja kuiviketurvetta.

Laitoksella ei käytetä tai varastoida kevyttä polttoöljyä. Pihalla oleva kevyen polttoöljyn säiliö ei ole käytössä. Kattiloiden käynnistyksen apuna käytetään kaasua. Laitoksessa on hiilidioksidisammutusjärjestelmä. Laitos on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Viemärit on varustettu öljynerotuskaivoilla.

Päästöt ja ympäristöriskit 

Käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus on nykyään 0,80 – 0,95 %. Syntyvät savukaasut johdetaan lentotuhkan erottimen (multisykloni) kautta 60 metriä korkean savupiipun kautta ulos. Savukaasujen tummuutta mitataan jatkuvatoimisesti kattilan ollessa käynnissä. Mikäli savukaasujen tummuus ylittää 50 % rajan, pysäyttää laitoksen automaatio öljypolttimen. Myös savukaasujen lämpötilaa ja jäännöshappipitoisuutta mitataan jatkuvatoimisilla mittareilla ja automaatio säätää palamisprosessia happimittausten perusteella.

Taulukossa on esitetty kummankin kattilan päästöt vuonna 2008 sekä hakemuksen mukaiset kummankin kattilan yhteen laskettujen päästöjen vaihteluväli keskimääräisenä vuotena:

KRN2 kattilan hiukkasten ominaispäästöksi on ilmoitettu 8 mg/MJ ja KRN4 kattilan 6 mg/MJ. Typen oksidien päästö kummallakin kattilalla on hakemuksen mukaan 195 mg/MJ.

Kattilat nuohotaan tarpeen mukaan ja nuohousvesi neutraloidaan lipeällä. Lipeäliuosta tuodaan laitokselle tarpeen mukaan.

Hakemukseen on liitetty yksityiskohtainen laitoksen käytön ja päästöjen tarkkailusuunnitelma vastuuhenkilöineen. Laitokselle on laadittu riskinarviointi, johon laitoksen eri toimintakokonaisuuksien vaaraa aiheuttavat tilanteet, seuraukset, tilanteisiin varautuminen ja toimenpide-ehdotukset on kirjattu. Painelaitemääräaikaistarkastukset (Inspecta) tehdään laitoksella kahden vuoden välein.

Laitoksen melupäästöt on mitattu vuonna 2004. Mittauksia suoritettiin laitoksen lähiympäristössä laitoksen seisoessa sekä sen toiminnan aikana. Melutaso laitosalueella vaihteli mittauspaikan mukaan 42 ja 54 dB(A) välillä. Korkeimmillaan taso oli 54 dB(A) laitoksen ollessa käynnissä laitoksen melulähteen puoleisella eli pohjoissivulla. Lähimmät asuinrakennukset ovat pohjoissuunnassa noin 250 metrin päässä. Muutoin käyntiäänen vaikutus melutasoihin oli pieni ja tasot jäivät jokaisessa mittauspaikassa alle 50 dB(A). Alueen merkittävin melulähde on liikenne (Raunistulan puistotie, rautatie, Maunu Tavastinkatu ja Vanha Tampereentie).

Toiminnassa muodostuu vuosittain öljytuhkaa n. 1 t, nuohousvettä 10 t, likaisia rättejä 0,1 t ja pakkaamatonta sekajätettä 0,1 t. Öljypitoiset jätteet ja nuohousvesi toimitetaan luvanvaraiselle ongelmajätteen käsittelijälle. Nuohousvesi neutraloidaan lipeällä.

HAKEMUSTA KOSKEVA MUISTUTUS:

Ympäristönsuojelutoimistoon jätettiin 22.9.2009 yksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle osoitettu Koroisten kattilalaitosta koskeva muistutus. Muistutuksessa vaaditaan, että hakijan tulee täydentää hakemus vastaamaan nykytilannetta, koska hakemuksessa olevat tiedot ovat vuodelta 2004. Täydennyksen jälkeen tulee varata muistutuksen tekijöille mahdollisuus täydentää muistutustaan. Muistutusta perustellaan sillä, ettei hakemuksesta esimerkiksi ilmene ollenkaan, onko 70 m3:n öljysäiliölle suoritettu kunto- ja kelpoisuustarkastus. Laitos sijaitsee Vähäjoen välittömässä läheisyydessä, jonne vuoto ohjautuu ja sitä kautta Aurajokeen. Muistutuksen jättäjien mukaan laki edellyttää 20 % keräysaltaat. Lisäksi viitataan, että hakemuksessa mainittua öljylaatua ei ole enää saatavissa ollenkaan, eikä nykyisin käytettävää öljylaatua ole mainittu.

YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTON KANNANOTTO HAKEMUKSEEN:

Laitoksen ympäristön tila

Vuonna 1997 valmistuneen Turun seudun alueellisen ilman laadun selvittämiseksi ajetun leviämismallin (Ilmatieteen laitos) mukaan laitos sijoittuu kaupungin keskustaa ympäröivälle alueelle. Suurin vaikutus ilman laatuun on typenoksideilla, jota tuottaa alueen runsas liikenne ja joiden pitoisuus on suurimmillaan aivan väylien läheisyydessä. Alueella ei ole kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia. Lähimmät muut päästölähteet ovat Orikedolla Turku Energian biolämpökeskus ja jätteenpolttolaitos. Koroisten laitoksesta etelään sijaitsee vähäisessä käytössä oleva TYKS:in raskasöljykäyttöinen huippu- ja varalämpökeskus sekä höyrykattilat. Uusi Turun seudun leviämismalli valmistuu vuoden 2009 lopussa.

Bioindikaattoriselvityksessä (Turun seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005-2006) on keskusta-aluetta, jolla ilmasta tuleva kuormitus näkyy mm. jäkälälajiston köyhtymisenä. IAP eli ilman puhtautta kuvaava indeksi on alhainen. Indeksin arvo on sitä pienempi, mitä vähemmän jäkälälajeja esiintyy eli mitä voimakkaampaa on kuormitus. Jotkut runkojäkälät voivat hyötyä ilmansaasteista ja ne runsastuvat kuormitetuilla alueilla. Yleensä kuitenkin niiden laji- ja lukumäärä vähenevät. Jäkälät reagoivat useisiin ilman epäpuhtauksiin, joista selvimpinä pidetään rikin ja typen vaikutuksia.

Orikedolla on mitattu vuoden 2008 alusta ilmanlaatua Orikedon biolämpökeskuksen, jätteenpolttolaitoksen ja liikenteen päästöjen ilmanlaatuvaikutuksen seuraamiseksi. Vuonna 2008 typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet alittavat selvästi ilman laadun ohjearvot ollen korkeimmillaankin alle puolet ohjearvotasosta ja yleensä noin kolmanneksen siitä.

Kattilalaitoksen normaalilla käyntiäänellä ole vaikutusta ympäristön melutasoon, jonka määräytyy liikenteen vilkkauden mukaan. Laitoksen pohjois- ja koillispuolella kulkeva Maunu Tavastinkatu on erittäin vilkkaasti liikennöity etenkin ruuhka-aikoina.

Laitoksen toiminta ja päästöt

Koroisten kattilalaitos ei ole ensimmäisten joukossa, kun kaukolämpöverkossa tarvitaan vara- tai huipputehoa ja siksi sen käyttötunnit esimerkiksi vuonna 2008 jäivät hyvin vähäisiksi. Laitoksen toiminnassa ei myöskään ole tapahtunut lähivuosien aikana sellaisia muutoksia, jotka olisivat olennaisesti vaikuttaneet sen toimintaan, päästöihin tai niiden ympäristövaikutuksiin.

Molempien kaukolämpökattiloiden savukaasut puhdistetaan multisyklonilla. Kattiloiden hiukkaspäästöt on mitattu viimeksi vuoden 2007 joulukuussa. 40 MW:n kaukolämpökattiloiden sekä pienempien höyrykattiloiden hiukkasten ominaispäästöksi on ilmoitettu alle 10 mg/MJ. Mittausten mukaan, joita tehtiin minimi- ja maksimitehoilla, kattiloiden savukaasujen hiukkasten ominaispäästöt olivat enintään 9 - 17 mg/MJ. Typenoksidien omaispäästöksi ilmoitettiin 195 mg/MJ ja kertaluonteisten mittausten mukaan arvot vaihtelivat 134 ja 248 mg/MJ välillä.

Olemassa olevien 5 – 50 MW öljykattiloiden hiukkaspitoisuuden BAT-arvoksi on määritelty 15 – 40 mg/MJ. Typenoksidipitoisuuden BAT-arvo 15 – 50 MW kattiloille on 150 – 200 mg/MJ, alle 15 MW:n kattiloille BAT-arvoa ei ole määritelty. Rikkidioksidipäästöt perustuvat polttoaineen sisältämään rikkiin. BAT-arvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi Koroisten kaukolämpökattiloiden kaltaisiin vara- ja huippulaitoksiin, joiden käyttö on vähäistä.

Koska laitos kuitenkin sijaitsee aivan asutuksen, oppilaitosten ja päiväkotien tuntumassa, alueella liikkuu runsaasti ihmisiä ja lisäksi aluetta kuormittavat myös muut päästölähteet, vertailu BAT-arvoihin on asianmukaista. Huippuvoimalaitosten käyttö ajoittuu tyypillisesti ajankohtiin, jolloin energian tarve on kovan pakkasen takia suuri ja muitakin laitoksia ajetaan täydellä teholla. Päästöt ovat suurimmillaan ja lisäksi saattaa vallita kylmille pakkaspäiville tyypillinen inversio, jolloin ilman pystysuuntainen sekoittuminen vähäistä ja päästöt jäävät kuormittamaan aivan lähialuetta.

Koska kaukolämpökattilat ovat huippu- ja varakäytössä olevia, liittyy niiden käyttöön toistuvia ylös- ja alasajoja. Savukaasut johdetaan ulkoilmaan tiilirakenteisen piipun kautta, joka ennen lämpenemistään hidastaa savukaasujen nousunopeutta ja jonka seinämistä saattaa irrota nokihiukkasia. Nokipäästöt laskeutuvat lähiympäristöön.

Laitoksen sisätiloissa kaikki kohteet, joissa on öljynvuodon mahdollisuus, ovat allastettuja ja varustettu vuotohälyttimillä. Hälytykset menevät paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valmius. Laitoksella tehdään painelaitteiden määräaikaistarkastukset kahden vuoden välein (Inspecta). Öljysäiliön suoja-altaaseen kertyneet sadevedet poistetaan käsin avattavan venttiilin kautta kaivoon, joka on varustettu öljyisen veden hälyttimellä.

Raskasöljysäiliötä, joka on kooltaan alle 1000 m3, valvoo paloviranomainen. Säiliötä ei ole tarkastettu käyttöönoton eli vuoden 1988 jälkeen, koska paloviranomainen ei ole sitä vaatinut. Säiliö vesitetään joka toinen vuosi, jolloin säiliöön kertyneet kondenssivedet imetään pois pohjakupista. Työ teetetään alan ammattilaisella.

Toiminnan aiheuttamat melutasot laitosalueella on selvitetty. Tuloksista ilmenee, että laitoksen käytöllä ei ole vaikutusta alueen ulkopuoliseen melutasoon, joka määräytyy liikenteen mukaan. Lähimpien asuinrakennusten kohdalle ei aiheudu meluhaittaa. Mahdollisista poikkeavista melutilanteista, melun iskumaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta ei ole esitetty arviota (polttoainesäiliön täyttö ym.). Tarvittaessa melumittaustulokseen on tehtävä VNp 993/1992 mukaiset korjaukset.

Hakemuksen mukaan jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Hakemukseen on liitetty riittävä selvitys laitoksen käytön tarkkailusta ja päästöjen seurannasta.

Laitoksen ympäristölupa

Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan toiminnalle voidaan myöntää jatkossakin ympäristölupa. Tarpeelliset tiedot laitoksen nykyisestä toiminnasta ja päästöistä on ollut käytettävissä lausuntoehdotusta laadittaessa. Lupapäätöksessä tulee hakemuksessa ilmoitetun lisäksi huomioida seuraavat seikat:

Päästöt ilmaan

·Kattiloita tulee käyttää ja huoltaa siten, että käynnistykseen tai tehonvaihteluun liittyvät lyhytaikaiset nokipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

·Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia.

·Höyry- ja kaukolämpökattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla vuosikeskiarvona enintään 40 mg/MJ (140 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella).

·Kattiloiden päästöjen typenoksidipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 200 mg/MJ (670 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella).

Melu

·Laitoksen aiheuttama melu ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla päivällä klo 07 - 22 ylittää tasoa 55 dB(LAeq) eikä yöllä klo 22 – 07 tasoa 50 dB(LAeq). Mikäli laitoksen toiminnasta tai siihen liittyvistä oheistoiminnoista aiheutuu iskumaista tai muuta impulssimaista melua tai ääni on luonteeltaan kapeakaistaista, tulee mittaus- tai laskentatulokseen lisätä 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoihin.

·Meluaville laitteille, kuten puhaltimille, tulee lupapäätöksessä tarvittaessa asettaa äänitehotasot, joita ei saa ylittää.

·Mahdolliset laitevioista aiheutuvat meluhaitat tulee torjua etukäteen riittävillä laitteiden ennakkohuolloilla. Havaitut viat tulee korjata välittömästi.

Jätteet

·Laitoksessa muodostuvat hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi.

·Mikäli ongelmajätteitä, kuten jäteöljyjä ja raskasöljytuhkaa, varastoidaan laitoksessa, tulee ne säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään. Öljynerotuskaivoihin kertynyt öljypitoinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ongelmajätteiden käsittely. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä säiliöissä tai astioissa, jotka on merkitty vaarallisuutta osoittavin merkinnöin.

Ympäristöriskien hallinta

·Polttoöljyn varastosäiliön suoja-allas tulee pitää tiiviinä.

·Polttoöljysäiliöiden kunto putkistoineen tulee tarkistaa vähintään 10 vuoden välein tai säiliön kuntoluokan mukaan tiheämmin.

·Öljynerotuskaivon hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Kaivot tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

·Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on päivitettävä riittävin väliajoin. Suunnitelmaan tehtävistä muutoksista tulee ilmoittaa valvoville viranomaisille.

Käyttö- ja päästötarkkailu

·Laitoksen tarkkailua on toteutettava esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sitä on täydennettävä ainakin seuraavilla seikoilla:- Kattilan hiukkaspäästöt on mitattava vähintään joka kolmas vuosi tai 5000 käyttötunnin välein.

·Turku Energian on jatkossakin osallistuttava Turun seudun ilman laadun tarkkailuun voimassa olevan yhteistyösopimuksen edellyttämällä tavalla sekä muihin alueella mahdollisesti tehtäviin ilmalaatu- ja meluselvityksiin.

·Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin vaikuttavista merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökeskuksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon.

·Toiminnasta ja sen päästöistä on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vuosiyhteenvedon laatimiseksi laitoksen tuotannosta, päästöistä ilmaan hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien ja hiilidioksidin osalta, toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä sekä tiedot mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä. Vuosiyhteenvedon yhteydessä tulee esittää tiedot mahdollisista tiedossa olevista laitoksen toimintaa, tuotantoa tai päästöjä koskevista tulevista muutoksista.

Oheismateriaali 1              Lupahakemus

Oheismateriaali 2              Tarkastusmuistio

Oheismateriaali 3              Muistutus

Koko hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa.     

Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen:

Ehdotus       Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää antaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon.

Päätös         Ehdotus hyväksyttiin.

Hellstén ilmoitti olevansa esteellinen, eikä osallistunut asian käsittelyyn. Puheenjohtajana toimi Kari.

Jakelu

                     laus Lounais-Suomen ympäristökeskus