Turun kaupunki                                    §                   Kokouspvm                        Asia              1

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta          518               20.10.2009                         2 Ymp

9145-2009 (235)

Lausunto Turku Energian TYKSin kattilalaitoksen ympäristölupahakemuksesta

Tiivistelmä: -

Ympkaalk § 518

Ympäristönsuojelutoimisto / Helena Pakkala 6.10.2009

Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on käsiteltävänä Oy Turku Energian ympäristölupahakemus, joka koskee toiminnassa olevaa TYKSin kattilalaitosta. Laitos koostuu kahdesta kaukolämmön vara- ja huipputehoa tuottavasta 40 MW:n kattilasta sekä kahdesta ympäri vuoden toiminnassa olevasta 1,9 MW:n höyrykattilasta.

Laitos sijaitsee osoitteessa Kiinamyllykatu 4-8, kiinteistöllä 853-1-35-12. Turun ja Porin lääninhallitus on vuonna 1989 antanut hakijalle ilmansuojeluilmoitusta koskevan päätöksen. Nykyiseen toimintaan ei ole tulossa muutoksia ja hakemus on tullut vireille ympäristönsuojelulainsäädännön muuttumisen takia, mikä edellytti laitoksia hakemaan ympäristölupaa erillisen voimaanpanolain mukaisesti.  

Hakemus on ollut kuulutettavana 9.7. – 10.8.2009 Turun kaupungin ilmoitustaululla, sen vireillä olosta on ilmoitettu sanomalehdessä ja ilmoitettu kirjeitse lähiasukkaille. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Ympäristökeskus pyytää hakemuksesta ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausuntoa. Käytännöksi on muodostunut, että ympäristönsuojelutoimisto valmistelee lupahakemuksesta lausunnon vasta ympäristökeskuksen kanssa tehdyn yhteisen tarkastuksen jälkeen. Lausuntojen viivästymisistä on aina sovittu. Tarkastuksissa ilmenee asioita, jotka ympäristönsuojelutoimisto ottaa huomioon lausuntoehdotuksen valmistelussa. Tarkastus suoritettiin 30.9.2009. Hakemus on laadittu vuonna 2004, mutta tarvittavat tiedot, kuten käyttötunnit ja päästöt, on päivitetty tarkastuksen yhteydessä Turku Energian toimittamilla tiedoilla. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatimaan tarkastusmuistioon on kirjattu toimintaa koskevat tarkennukset.

Toiminnan sijainti ja yleiskuvaus

Kattilalaitos sijaitsee Helsingin valtatien ja Hämeentien risteyksessä. Asemakaavassa alue on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.

Laitoksen pohjoispuoli on kaavoitettu yleisen tien ja rautatien alueeksi, opetustointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, asuinrakennusten korttelialueeksi sekä teollisuus- ja varastointirakennusten alueeksi. Itäpuoli on kaavoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi. Eteläpuoli on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, opetustointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, liike- ja toimistorakennusten sekä asuinrakennusten korttelialueeksi. Länsipuolen kaavassa on asuinrakennusten korttelialue, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä yleisten rakennusten korttelialue. Lämpökeskusta lähin asuinrakennus sijaitsee pohjoispuolella Hämeentien toisella puolella noin 180 metrin päässä.

Kaksi raskasöljykäyttöistä kaukolämpökattilaa (VLK2 ja VLK4) toimivat huippu- ja varalaitoksina kaukolämmön tuotannossa. Kattilat, joissa on pyöriväkuppiset ja moduloivat polttimet, ovat molemmat polttoaineteholtaan 43 MW:n (nimellisteho 2 x 40 MW). Kattiloiden käynnistykseen käytetään kaasua. Tuotanto ajoittuu pääasiassa lämmityskaudelle, jolloin laitosta käytetään huippukuorman tuotantoon kulutushuippujen aikana. Kaukolämpökattilat toimivat myös verkoston varalaitoksina esim. Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotantokatkosten aikana.

Laitoksen kaukolämpökattiloista vanhempi (VLK2) on otettu käyttöön vuonna 1986 ja sen arvioitu käyttöaika on 650 h/a. Uudempi kattila (VLK4) otettiin käyttöön v. 1988 ja keskimääräinen käyttöaika on 650 h/a. Vuonna 2008 toteutuneet käyttöajat olivat 143 tuntia (VLK2) ja 328 tuntia (VLK4). Laitoksen käyttömäärä vaihtelee vuosittain.

Lisäksi laitoksessa on kaksi höyrykattilaa (VHS1 ja VHS2), joiden kummankin polttoaineteho on 2,0 MW (nimellisteho 2 x 1,9 MW). Höyrykattilat, joissa on painehajoitteiset suutinpolttimet, käynnistetään sähköllä ja ne tuottavat höyryä sairaalan tarpeisiin ympäri vuoden. Käyttötehoalue vaihtelee 0,5 ja 1,9 MW:n välillä. Höyrykattilat on otettu käyttöön vuonna 1985 ja niiden arvioitu yhteenlaskettu vuosittainen käyttötuntimäärä on 8500 tuntia. Vuoden 2008 aikana toteutunut todellinen käyttöaika oli 3517 (VHS1) ja 3066 (VHS2) tuntia.

Kattiloiden käyttöä seurataan ja ohjataan Linnankadun kaukokäyttövalvomosta, jossa on jatkuva miehitys. Hälytykset ohjataan kaukokäyttövalvomoon, josta valvomohenkilökunta tarvittaessa menee paikan päälle. Käytännössä laitoksessa käydään päivittäin ja tehdään merkinnät käyttöpäiväkirjaan.

Polttoöljy varastoidaan 450 ja 360 neliömetrin kokoisissa säiliöissä. Säiliöt sijaitsevat alun perin hakevarastoksi rakennetun tilan sisällä, joka toimii myös suoja-altaana. Suoja-altaan tilavuus vastaa 100 % säiliöiden yhteistilavuudesta. Öljyvaraston lattia on viemäritason alapuolella, joten mahdolliset vuodot saadaan pumppaamalla ulos. Öljysäiliöiden täyttöpaikka on asfaltoitu.

Laitoksessa on hiilidioksidisammutusjärjestelmä. Laitos on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon.

Päästöt ja ympäristöriskit 

Käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus on nykyään 0,80 – 0,95 %. Kaukolämpökattiloiden savukaasut johdetaan syklonin kautta 70 metriä korkeaan savupiippuun. Kaukolämpökattiloiden savukaasun tummuutta mitataan jatkuvatoimisesti. Mikäli savukaasun tummuus ylittää 50 % rajan, tulee hälytys ja mikäli tummuus pysyy 5 min yli 50 % rajan, pysäyttää laitoksen automaatio öljypolttimen.

Höyrykattiloiden savukaasut johdetaan ilman syklonia 40 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan.

Kattiloiden päästöt vuonna 2008 olivat seuraavat:

Kaikkien kattiloiden hiukkasten ominaispäästöksi on ilmoitettu noin 10 mg/MJ ja typen oksidien 195 mg/MJ.

Hakemukseen on liitetty yksityiskohtainen laitoksen käytön ja päästöjen tarkkailusuunnitelma vastuuhenkilöineen. Laitokselle on laadittu riskinarviointi, johon laitoksen eri toimintakokonaisuuksien vaaraa aiheuttavat tilanteet, seuraukset, tilanteisiin varautuminen ja toimenpide-ehdotukset on kirjattu.

Laitoksen melupäästöt on mitattu vuonna 2004. Melutaso laitosalueella vaihteli mittauspaikan mukaan 56 ja 67 dB(A) välillä. Mittausten melutaso määräytyi täysin ympäröivän liikenteen mukaan (Helsingin valtatie, Hämeentie ja rautatie) eikä laitoksen toiminnalla ollut siihen vaikutusta.

Toiminnassa muodostuu vuosittain öljytuhkaa n. 1 t, nuohousvettä 10 t, likaisia rättejä 0,1 t ja pakkaamatonta sekajätettä 0,1 t. Öljypitoiset jätteet ja nuohousvesi toimitetaan luvanvaraiselle ongelmajätteen käsittelijälle. Nuohousvesi neutraloidaan lipeällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTON KANNANOTTO HAKEMUKSEEN: 

Laitoksen ympäristön tila

Vuonna 1997 valmistuneen Turun seudun alueellisen ilman laadun selvittämiseksi ajetun leviämismallin (Ilmatieteen laitos) mukaan laitos sijoittuu kaupungin keskustan alueelle. Suurin vaikutus ilman laatuun on typenoksideilla, jota tuottaa alueen runsas liikenne (Helsingintie, Hämeenkatu, risteysalueet). Liikenteen vaikutus kohdistuu alhaisen päästökorkeuden takia erityisesti hengitysilman laatuun. Alueella ei ole kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia. Lähimmät muut päästölähteet ovat Turku Energian Koroisten raskasöljykäyttöinen huippu- ja varalämpökeskus sekä biolämpökeskus sekä jätteenpolttolaitos Orikedolla. Lähietäisyydeltä on poistunut muutamia vuosia sitten HK-ruokatalon raskasöljykattilalaitos. Uusi Turun seudun leviämismalli valmistuu vuoden 2009 lopussa.

Bioindikaattoriselvityksessä (Turun seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005-2006) on keskusta-aluetta, jolla ilmasta tuleva kuormitus näkyy mm. jäkälälajiston köyhtymisenä. IAP eli ilman puhtautta kuvaava indeksi on alhainen, mikä kuvaa kaupungin keskustassa olevaa jäkäläautiota.

Kattilalaitoksen normaalilla käyntiäänellä ole vaikutusta alueen melutasoon, jonka määräytyy liikenteen vilkkauden mukaan.

Laitoksen toiminta ja päästöt

TYKSin kattilalaitos on ensimmäisten joukossa Luolavuoren jälkeen, kun tarvitaan vara- tai huipputehoa. Höyrykattiloiden käyntiin se ei vaikuta, vaan niiden käytön määrä sairaalan höyryn tarve.

Molempien kaukolämpökattiloiden savukaasut puhdistetaan multisyklonilla, mutta ei pienempien höyrykattiloiden. Savukaasujen hiukkaspitoisuudet on mitattu viimeksi vuoden 2007 joulukuussa. 40 MW:n kaukolämpökattiloiden sekä pienempien höyrykattiloiden hiukkasten ominaispäästöksi on ilmoitettu 10 mg/MJ. Mittausten mukaan kaukolämpökattiloiden hiukkaspitoisuudet olivat enintään 10 mg/MJ minimi- ja maksimitehoilla lukuun ottamatta VLK4 minimiteholla tehtyä mittausta, jossa pitoisuudet olivat selvästi kohonneet. Mittaukset osoittivat höyrykattiloiden hiukkaspitoisuuksien olevan minimiteholla n. 20 mg/MJ ja maksimiteholla alle 10 mg/MJ.

Typenoksidien omaispäästöksi kaukolämpökattiloilla ilmoitettiin 195 mg/MJ ja kertaluonteisten mittausten mukaan arvot vaihtelivat 171 ja 280 mg/MJ välillä.

Olemassa olevien 5 – 50 MW kattiloiden hiukkaspitoisuuden BAT-arvoksi on määritelty 15 – 40 mg/MJ ja 1 – 5 MW:n kattiloille 40 – 60 mg/MJ. Typenoksidipitoisuuden BAT-arvo 15 – 50 MW kattiloille on 150 – 200 mg/MJ, alle 15 MW:n kattiloille BAT-arvoa ei ole määritelty. Rikkidioksidipäästöt perustuvat polttoaineen sisältämään rikkiin. BAT-arvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi Tyksin kaukolämpökattiloiden kaltaisiin vara- ja huippulaitoksiin. Koska laitos sijaitsee aivan sairaalan, asutuksen, oppilaitosten ja päiväkotien tuntumassa ja alueella liikkuu runsaasti ihmisiä, vertailu BAT-arvoihin on asianmukaista.

Koska 40 MW:n kaukolämpökattilat ovat huippu- ja varakäytössä olevia, liittyy niiden käyttöön toistuvia ylös- ja alasajoja, joskin niiden käyttö kokonaisuudessaan on vähäistä. Kaukolämpökattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan tiilirakenteisen piipun kautta, joka ennen lämpenemistään hidastaa savukaasujen nousunopeutta ja jonka seinämistä saattaa irrota nokihiukkasia. Toiminnanharjoittajan mukaan kaukolämpökattiloiden savukaasujen tummuutta mitataan käynnin aikana jatkuvasti. Yli tietyn ajan jatkunut liian tumma savukaasu aiheuttaa kattiloiden automaattisen alasajon.

Höyrykattilat ovat jatkuvassa käytössä. Höyryntarpeen nopea kasvu aamulla saattaa aiheuttaa hetkellistä nokipäästöä tehon muuttuessa. Nokipäästöt laskeutuvat lähiympäristöön, lähinnä sairaalan alueelle. Kummankaan kattilan nokipäästöistä ei ole viimevuosina tullut valituksia ympäristönsuojelutoimistoon.

Laitoksen melutasot laitosalueella on selvitetty. Tuloksista ilmenee, että laitoksen toiminnalla ei ole vaikutusta ympäristön melutasoon, joka määräytyy liikenteen mukaan. Mahdollisista poikkeavista melutilanteista, melun iskumaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta ei ole esitetty arviota (polttoainesäiliön täyttö ym.). Tarvittaessa melumittaustulokseen on tehtävä VNp 993/1992 mukaiset korjaukset.

Hakemuksen mukaan jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Hakemukseen on liitetty riittävä selvitys laitoksen käytön tarkkailusta ja päästöjen seurannasta. Myös Tyksin kaukolämpölaitos kuuluu Turku Energian energiatehokkuussopimuksen piiriin, mutta energiakatselmointia siellä ei ole vielä tehty.

Laitoksen ympäristölupa

Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan toiminnalle voidaan myöntää jatkossakin ympäristölupa. Tarpeelliset tiedot laitoksen nykyisestä toiminnasta ja päästöistä on ollut käytettävissä lausuntoehdotusta laadittaessa. Lupapäätöksessä tulee hakemuksessa ilmoitetun lisäksi huomioida seuraavat seikat:

Päästöt ilmaan

·Kattiloita tulee käyttää ja huoltaa siten, että käynnistykseen tai tehonvaihteluun liittyvät lyhytaikaiset nokipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

·Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia

·Kaukolämpökattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla vuosikeskiarvona enintään 40 mg/MJ (140 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella) ja höyrykattiloiden 60 mg/MJ (200 mg/m3)

·Kaukolämpökattiloiden päästöjen typenoksidipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 200 mg/MJ (670 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella).

Melu

·Meluaville laitteille, kuten puhaltimille, tulee lupapäätöksessä tarvittaessa asettaa äänitehotasot, joita ei saa ylittää.  

·Mahdolliset laitevioista aiheutuvat meluhaitat tulee torjua etukäteen riittävillä laitteiden ennakkohuolloilla. Havaitut viat tulee korjata välittömästi.

Jätteet 

·Laitoksessa muodostuvat hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi.

·Ongelmajätteitä, kuten jäteöljyjä, raskasöljytuhkaa ja –tuhkavesiä, tulee säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään tai viemäriin. Öljynerotuskaivoihin kertynyt öljypitoinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ongelmajätteiden käsittely. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä säiliöissä tai astioissa, jotka on merkitty vaarallisuutta osoittavin merkinnöin.

·Öljynerotuskaivon hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Öljynerotuskaivot tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Ympäristöriskien hallinta

·Laitoksen polttoaineen varastosäiliön suoja-allas tulee pitää tiiviinä.

·Polttoöljysäiliöiden kunto putkistoineen tulee tarkistaa vähintään 10 vuoden välein tai säiliön kuntoluokan mukaan tiheämmin.

·Kaikki kohteet, joissa on teoreettisesti mahdollista, että muodostuu vuodon tai laitevian aiheuttamia öljyvalumia, tulee olla allastettuja ja varustettuja öljypinnan ilmaisevalla anturilla. Kattilahallin kellarikerroksen hälyttimellä varustettu keräilykaivo tulee toteuttaa 31.12.2009 mennessä. Hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta.

·Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on päivitettävä riittävin väliajoin. Suunnitelmaan tehtävistä muutoksista tulee ilmoittaa valvoville viranomaisille.

Käyttö- ja päästötarkkailu

· Laitoksen tarkkailua on toteutettava esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sitä on täydennettävä ainakin seuraavilla seikoilla: - Kattilan hiukkaspäästöt on mitattava vähintään joka kolmas vuosi tai 5000 käyttötunnin välein.

·Turku Energian on jatkossakin osallistuttava Turun seudun ilman laadun tarkkailuun voimassa olevan yhteistyösopimuksen edellyttämällä tavalla sekä muihin alueella mahdollisesti tehtäviin ilmalaatu- ja meluselvityksiin.

·Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin vaikuttavista merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökeskuksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon.

·Toiminnasta ja sen päästöistä on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vuosiyhteenvedon laatimiseksi laitoksen tuotannosta, päästöistä ilmaan hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien ja hiilidioksidin osalta, toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä sekä tiedot mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä. Vuosiyhteenvedon yhteydessä tulee esittää tiedot mahdollisista tiedossa olevista laitoksen toimintaa, tuotantoa tai päästöjä koskevista tulevista muutoksista.

Oheismateriaali 1              Lupahakemus

Oheismateriaali 2              Tarkastusmuistio

Koko hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa.

Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen:

Ehdotus       Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää antaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon.

Päätös         Ehdotus hyväksyttiin.

Hellstén ilmoitti olevansa esteellinen, eikä osallistunut asian käsittelyyn. Puheenjohtajana toimi Kari.

Jakelu

                     laus Lounais-Suomen ympäristökeskus