Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Peruspalvelulautakunta37409.09.200910
Kaupunginhallitus54719.10.20096 Kj

3784-2008 (101, 042)

Vuoden 2009 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman toteutuminen ajalla 1.1. - 31.8.2009 sekä esitys työllisyysmäärärahan korottamisesta vuodelle 2009

Tiivistelmä:

Peruspalvelulautakunta esitti 1.4.2009, että talousarvion tilin 1 04 18 12 työllisyysmäärärahaa lisättäisiin 800.000 eurolla palkkatyöllistämisen turvaamiseksi koko vuodeksi. Talouden vastuualue katsoi esityksen johdosta 13.5.2009 antamassaan lausunnossa, ettei työllisyysmäärärahoja ole vallitsevassa taloustilanteessa mahdollista korottaa. Peruspalvelulautakunta on 9.9.2009 samalla kun se on lähettänyt kaupunginhallitukselle tiedoksi raportin vuoden 2009 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman toteutumisesta ajalla 1.1. - 31.8.2009 kiirehtinyt tekemänsä lisämäärärahaesityksen käsittelyä. Palvelutointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on 8.10.2009 antamassaan lausunnossa puoltanut määrärahan korottamista enintään 200.000 eurolla ehdolla, että määräraha voidaan käyttää toimintoihin, jotka otetaan huomioon työmarkkinatuen kaupungin maksamaan osuuteen vaikuttavana kustan-nuksena.

Talouden vastuualue; Talousjohtaja Ari Mäkinen ja vs. controller Valtteri Mikkola 13.5.2009:

 

Peruspalvelulautakunta on 1.4.2009 pitämässään kokouksessa hyväksynyt vuoden 2009 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman toteutumisen sekä päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että työllistämismäärärahaa lisätään 800.000 eurolla palkkatyöllistämisen turvaamiseksi koko vuodeksi.

 

Turun kaupungin työttömyysprosentti oli vuonna 1995 21 %, jonka jälkeen se on laskenut vuoteen 2007 mennessä 9,3 %:iin. Työllisyyden parantuessa sekä työllisyysmäärärahojen että työllistettävien määrä on laskenut merkittävästi.

 

Vuoden 2009 talousarvio valmisteltiin syksyllä 2008, jolloin talouden suhdannenäkymät olivat työllisyyden hoidon kannalta huomattavasti nykytilannetta positiivisemmat. Linjaukset työllisyysmäärärahan varaukseen tehtiin silloisten työvoimahallinnosta saatujen tietojen pohjalta. Vuodelle 2009 myönnetty työllisyysmääräraha on n. 500.000 euroa pienempi kuin vuonna 2008.

 

Nopeasti heikentynyt taloustilanne lisää tarvetta erityisesti palkkatukityöllistämiseen. Mikäli työttömyys kasvaa edelleen, tulee työllistämistoimenpiteiden tarve kasvamaan vuodelle 2010 huomattavasti.

 

Hallintokuntien taloustilanne on tänä vuonna haastava. Verotulojen lasku johti lisätalousarvioon, josta kaupunginvaltuusto teki päätöksen 30.3.2009. Hallintokuntien määrärahoista vähennettiin 35,9 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen määrärahaa vähennettiin 5,535 miljoonaa euroa, josta erikseen sitovana 1,735 miljoonaa. Työllisyysmäärärahoihin ei kohdistettu määrärahojen vähennystä.

 

Talouden vastuualue toteaa, että vallitsevan taloustilanteen johdosta työllisyysmäärärahoja ei ole mahdollista korottaa. Työllisyysmäärärahojen kasvanut tarve tulee huomioida vuoden 2010 talousarvion laadinnassa. Tämän lisäksi työllisyysmäärärahojen käyttötarkoitus tulee selventää ja tämä tulee huomioida uusia sopimuksia tehdessä. Käyttötarkoituksen ei tule olla varsi-naisen toiminnan ylläpitäminen.

Perla § 374

Kuntoutumispalvelut, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen ja toimistopäällikkö Jaana Malén 27.8.2009:

 

Työttömyys kasvaa Varsinais-Suomessa

 

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 22 800 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi heinäkuun aikana Varsinais-Suomessa 1 400 henkilöllä. Viime vuoden heinäkuusta määrä kasvoi 6 400 henkilöllä eli 39 prosentilla. Koko maassa työttömyys kasvoi lähes yhtä nopeasti eli 32 prosentilla.

 

Heinäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 200 kappaletta eli 45% vähemmän kuin vuosi sitten. Uusien työpaikkojen määrä väheni voimakkaimmin teollisuudessa, hallinto- ja toimistotyössä sekä kuljetusalalla.

 

Nuorten työllisyystilanteessa tapahtui valtakunnallisesti käänne merkittävästi huonompaan suuntaan joulukuussa 2008. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa 3 200 henkilöön, eli 72 prosentilla vuoden takaisesta.

 

Valtakunnallisen trendin mukaisesti pitkäaikaistyöttömien määrän supistuminen on hidastunut myös Varsinais-Suomessa. Heinäkuussa 2009 yli vuoden työttömänä olleita oli Varsinais-Suomessa 2 850, joista Turussa 1815 henkilöä.

 

Työttömyystilanne Turussa

 

Turun työttömyysprosentti oli heinäkuussa 2009 13,1 %. Tammikuussa 2009 työttömyysprosentti oli Turussa 10,4 %. Edellisen kerran on työttömyysprosentti Turussa noussut yli 13 % vuonna 2004, 13,4 %. Turun TE -toimistossa oli heinäkuussa 2009 työttömien kokonaismäärä lomautetut henkilöt mukaan lukien 11 718 henkilöä. Muutos vuoden takaiseen tilanteeseen on 26,1% enemmän työttömiä työnhakijoita.

 

Taantuman syvyys ja nopeus ovat olleet yllätykselliset niin valtion kuin kuntatalouden näkökulmasta tarkasteltuna. Työllisyystoimenpiteitten tarve Turussa kasvoi äkillisesti ja työllisyysmäärärahavaraus vuodelle 2009 osoittautui liian pieneksi. Vuodelle 2009 myönnetty työllisyysmääräraha Turussa on n.500 000 euroa pienempi kuin vuonna 2008.

 

Tässä vaiheessa vuotta on tarve suuremmalle työllisyysmäärärahalle vuonna 2010 selkeä. Valtakunnallisissa ennusteissa mm. Kuntaliitto ennakoi pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyvän vauhdilla alkuvuonna 2010. Nuorten pitkittyvä työttömyys tulisi katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alle 25-vuotiaitten kohdalla työ- tai opiskelupaikan puuttuminen johtaa usein syrjäytymisuhkaan jo muutaman kuukauden viiveellä.

 

Turussa on seurattu työttömyyden, työllisyysmäärärahojen ja työllistämistason kehitystä usean vuoden ajan. Vallitsevan syvän taantuman ja laman seurauksena voidaan ennustaa työttömyysasteen selkeä nousu vuoden 2009 aikana.

 

Liite 1                                 Työttömyyden, työllisyysmäärärahojen ja työllistämistason kehitys

 

2000-luvulla on työllisyysmäärärahavaraus Turussa laskenut noususuhdanteen ja hyvän työllisyystilanteen seurauksena. Työttömyysprosentti on nyt kuitenkin noussut vuodessa huimasti ja ennusteena voidaan olemassa olevan trendikehityksen perusteella pitää työttömyysprosentin nousua edelleen.

 

Työllisyysmäärärahalla tuotetut palvelut ajalla 1.1 – 25.8.2009

 

Työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttösuunnitelman sisältämät kustannukset kohdistuvat erilaisten asiakastoimenpiteiden rahoitukseen.

 

Liite 2                                 Käyttösuunnitelman muutosesitys

 

Tukityöllistäminen

 

Tukityöllistämiseen on vuodelle 2009 varattu 1.640.000 €, johon sisältyi 30.000 € varaus työllistämisjaksojen järjestämisestä aiheutuviin välillisiin kustannuksiin. Tämä varaus on käytetty loppuun kesä/heinäkuussa 2009 eli viimeiset palkkatukityöjaksot ovat silloin loppuneet. Peruspalvelulautakunta päätti kokouksessaan 1.4.2009 esittää kaupunginhallitukselle 800.000€ lisämäärärahaa palkkatukityöllistämisen turvaamiseksi koko vuodelle 2009. Määrärahaesitys on kaupunginhallituksen käsittelyssä.

 

Ilman valtion tukea tehtävät työllistämistoimenpiteet

 

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma sisältää erillisen 145.000 € varauk­sen ilman valtion työllistämistukea tehtäviin työllistämistoimenpiteisiin. Varaus tullaan käyttämään

-työttömyysturvan ulkopuolella oleville nuorille suunnattuihin toimenpiteisiin

(Koho-harjoittelu n. 30.000 €)

-niiden asiakkaiden työllistämiseen, jotka eivät ole oikeutettuja valtion

työllistämistukeen (30.000 €)

-työllistymispalveluyksikköön sijoitettava henkilöresurssi työllisyysmäärärahan hallinnoinnin tehtäviin toiminnan siirtyessä henkilöstöasioista sosiaali- ja terveystoimeen (40.000 €)

 

Asiakaspalveluiden hankinta

 

Käyttösuunnitelmaan sisältyy erillinen 415 000 € varaus työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden työllistymistä edistävien tukipalveluiden hankintaan.

 

Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen palvelu, joka kaupungin tulee järjestää. Asiakaskunnan ongelmat ovat vaikeutuneet ja työllistymisen esteet ovat hyvin monitahoisia. Erillisinä palveluina tarvitaan työvoiman palvelukeskuksen toimintasuunnitelman mukaisesti edelleen

-kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen ostopalveluna (300.000 €)

-kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen välilliset kustannukset (70.000 €)

-terveydenhuollon erikoistason tutkimukset (n. 40.000 €)

-asiakkaan työllistymisen tukemiseksi tarvittavat yksilölliset toimenpiteet (n. 5.000 €)

 

Kuntouttavan työtoiminnan määrärahavaraus on käytetty loppuun kesäkuuhun 2009 mennessä. Kuntouttava työtoiminta on osaltaan korvannut puuttuvaa palkkatukimäärärahaa sekä toiminut keskeisenä toimenpiteenä työvoiman palvelukeskuksen kaupungin hallinnoimalla asiakkaan arviointijaksolla.

 

Kuntouttavan työtoiminnan turvaamiseksi loppuvuodelle 2009 esitetään työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaan muutos (liite 2). Lisäksi on aloitettu yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien kanssa kuntouttavan työtoiminnan paikkojen luomiseksi kaupungin eri yksiköihin.

 

Tsemppi –Talo

 

Käyttösuunnitelma sisältää erillisen 100.000 euron varauksen Tsemppi-Talo hankkeen kolmannen vuoden toiminnan kustannuksiin. Neuvottelut Tsemppi-Talon toiminnan turvaamiseksi vuonna 2010 on aloitettu kesäkuussa 2009 RAY:n edustajan käydessä Turussa.

 

Nuorten kesätyöjärjestelyt

 

Työllistymispalveluyksikkö on hoitanut edellisten vuosien tapaan koululaisten kesätyöjärjestelyt yhteistyössä nuorisotoimen kanssa.

 

Työllistymispalveluyksikkö on hoitanut myös toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöjärjestelyt yhteistyössä sosiaalityön tulosalueen kanssa.

 

Molempien ryhmien palkkakuluihin käytettävät työllisyysmäärärahat ohjautuvat suoraan ko. hallintokuntien tileille.

 

-Esitämme, että peruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman toteutumisen ajalla 1.4. – 25.8.2009 ja esittää sen edelleen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen.

Sosiaali- ja terveystoimi, vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 31.8.2009:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta päätti yksimielisesti kiirehtiä 1.4.2009 § 173 tekemänsä lisämäärärahaesityksen käsittelyä kaupunginhallituksessa.

Kh § 547

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 8.10.2009:

Puollan peruspalvelulautakunnan esitystä työllisyysmäärärahan korottamisesta enintään 200.000 €:lla ehdolla, että määräraha voidaan käyttää toimintoihin, jotka otetaan huomioon työmarkkinatuen kaupungin maksamaan osuuteen vaikuttavana kustannuksena.

Talousarviopäällikkö Heikki Silpola 13.10.2009:

Kaupunginhallituksen talousarviossa on tilillä 1 04 18 12 Varaus kaupungin omaan työllisyystoimintaan (kh) nettomenomäärärahaa yhteensä 2.500.000 euroa. Peruspalvelulautakunta on tehnyt esityksen määrärahan korottamiseksi. Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä on puoltanut määrärahan korotusta enintään 200.000 euroa.

Mikäli määrärahan korotus hyväksytään puolletun suuruisena, tulisi määrärahan korotus voida kattaa. Viimeisimpien ennusteiden mukaan tilille 3 04 Muut rahoitusmenot ja tulot olisi tulokohtaan 58 03 Emissiovoitot, tulossa tulon ylitystä.

Talouden vastuualue esittää, että mikäli tilin 1 04 18 12 nettomäärärahaa korotetaan 200.000 euroa, korotus katetaan tilin 3 04 tuloarviota korottamalla vastaavalla summalla.


Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että raportti vuoden 2009 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman toteutumisesta 1.1. – 31.8.2009 merkitään tiedoksi ja

että kaupunginvaltuustolle esitetään kuluvan vuoden talousarvion tilin 1 04 18 12 Varaus kaupungin omaan työllistämistoimintaan (Kh) määrärahan korottamista 200.000 eurolla ehdolla, että määräraha voidaan käyttää toimintoihin, jotka otetaan huomioon työmarkkinatuen kaupungin maksamaan osuuteen vaikuttavana kustannuksena, ja että määrärahan korotus katetaan korottamalla tilin 3 04 Muut rahoitusmenot ja tulot tuloarviota vastaavalla summalla.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kokouksessa apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Jakelu

ilmKeskushallinto, hallinto


Liitteet:

Perla § 374
Liite 1:Työttömyyden, työllisyysmäärärahojen ja työllistämistason kehitys
Liite 2:Käyttösuunnitelman muutosesitys