Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto | 49 | 15.09.2009 | 1 Suunp | |
Kaupunginhallitus | 536 | 12.10.2009 | 3 Oj | |
Kaupunginhallitus | 554 | 19.10.2009 | 2 Oj |
3351-2009 (519, 021)
Snellmanin koulukiinteistön käyttöä koskevat järjestelyt 1.8.2010 lukien
Tiivistelmä:
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 15.9.2009 § 49 kohdalla päättänyt Snellmanin koulukiinteistön käyttöä koskevista järjestelyistä 1.8.2010 lukien. Jaosto on lisäksi päättänyt lähettää päätöksensä erikseen kaupunginhallitukselle, jotta kaupunginhallitus voisi harkita, onko jaoston päätös kaupunginvaltuuston 12.12.2005 § 269 kohdalla tekemän päätöksen mukainen.
Olsj § 49
Suunnittelupäällikkö Tapio Alapaattikoski:
Kouluverkkotyöryhmä esitti ehdotuksessaan 25.2.2009, että
-Mikaelin koulun kaikki vuosiluokkien 1-6 oppilaat sijoitetaan 1.8.2011 lukien Snellmanin koulukiinteistöön, Koulukatu 8
-Topeliuksen koulun vuosiluokkien 1-6 oppilaat sijoitetaan 1.8.2011 lukien Pakkarinkatu 10:n tiloihin, ja Snellmanin yksikön toiminta lopetetaan
Opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan 27.5.2009 kouluverkkoon tehtäviä muutoksia. Asian esittelyssä todettiin, että Topeliuksen koulun Snellmanin yksikköön ei oteta enää uusia oppilaita (1. luokka) 1.8.2010 lukien. Yksikön toiminta tulee päättää 1.8.2011, jolloin koko Snellmanin koulurakennus tulee Mikaelin koulun käyttöön.
Perusteluina todettiin, että
-Topeliuksen koulu on peruskorjattu, ja sinne voidaan sijoittaa Snellmanin yksikön oppilaat
-Osa oppilaista voidaan jatkossa ohjata tarpeen mukaan Puolalan kouluun
-Topeliuksen koulu toimisi vuoden 2011 jälkeen vain yhtenä kokonaisuutena
-Mikaelin koulun hyvin hajallaan olevaa toimintaa voidaan keskittää Snellmanin koulurakennukseen ja samalla kehittää koulua kokonaisuutena
-Koulun toimiminen hajallaan eri puolilla kaupunkia tilanteessa, jossa oppilaat ovat hyvinkin haastavia, ei ole perusteltua
-Molempien koulujen hajallaan toimivat työyhteisöt ovat varsin pirstaleisia
Koulujen toimiminen eri yksiköissä aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Rehtorien opetusvelvollisuutta joudutaan huojentamaan. Kustannusvaikutus on noin 8000 euroa vuodessa.
Opetuslautakunta ei 27.5.2009 kokouksessaan tehnyt päätöksiä tässä asiassa, koska päätösvalta asiassa kuuluu opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle.
Opetus- ja koulupalvelujen toimintayksikkö pyysi kirjeellään 5.8.2009 Topeliuksen koulun ja Mikaelin koulun rehtorien lausunnon asiasta.
Oheismateriaali 1 Opetus- ja koulupalvelujen toimintayksikön kirje 5.8.2009
Lausunnot tuli toimittaa opetuspalvelukeskukseen viimeistään 31.8.2009.
Kirjeessä todettiin, että rehtorien tulee informoida asiasta koulujensa henkilökuntaa ja oppilaiden vanhempia.
Topeliuksen koulun rehtori on 28.8.2009 antanut asiasta lausuntonsa.
Liite 1 Topeliuksen koulun rehtori 28.8.2009
Mikaelin koulun rehtori on 11.8.2009 antanut asiasta lausuntonsa.
Liite 2 Mikaelin koulun rehtori 11.8.2009
Rehtorit ovat informoineet asiasta koulujensa henkilökuntaa. Koulut lähettivät asiasta yhteisen tiedotteen huoltajille.
Perusopetuspäällikkö on osallistunut Snellmanin koulutalon käyttöä koskeviin keskusteluihin.
Mikaelin koulun opetuksesta ja tilajärjestelyjen lähtökohdista on todettavissa seuraavaa:
Turun opetustoimen oppilaan tuen uudistus vuodelta 2007 korostaa perusopetuslain edellyttämää lähikouluperiaatetta, jonka mukaan erityisoppilaan ensisijainen opiskelupaikka on lähikoulu tai lähialueen alueellinen pienluokka. Kuitenkin vaativaa erityisopetusta tarvitsevat oppilaat, joiden tarpeisiin alueelliset palvelut eivät ole riittäviä, opiskelevat edelleen opetustoimen omissa ns. keskitetyn palvelun kouluissa tai saavat opetusta muissa kuin Turun kaupungin ylläpitämissä oppilaitoksissa.
Mikaelin koulu on keskitetyn palvelun koulu oppilaille, jotka tarvitsevat vaativaa tukea sosiaalisissa taidoissa, neurologisissa ongelmissa ja tunne-elämän vaikeuksissa. Apua annetaan keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöihin, käyttäytymisongelmiin ja säännölliseen koulunkäyntiin. Hahmotushäiriöisten luokille ei enää vuoden 2006 jälkeen ole otettu uusia oppilaita ensimmäiselle luokalle. Nykyisten oppilaiden siirtyessä yläkouluun nämä luokat lopettavat toimintansa. Keskitetyn palvelun koulut antavat varsinaisen opetuksen lisäksi konsultaatiopalvelua sitä tarvitseville kouluille. Asiantuntija-apu on todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntyvä tehtäväalue.
Mikaelin kouluun ei nyt voimassa olevan erityisopetusta koskevan sopimuksen mukaan oteta muiden kuntien oppilaita. Mikäli turkulaisena oppilaana kouluun sijoitettu kuitenkin muuttaa perusopetuksen aikana muuhun kuntaan, oppilas voi asuinkuntansa esityksestä erillisellä sopimuksella jatkaa erityisoppilaana koulunkäyntiään Turussa sopimuksen mukaisen ajan.
Jotta lähikoulut ja yhteistyöalueet voivat opettaa oppilaita, joilla on sosiaalisia ja emotionaalisia vaikeuksia, tulee heitä varten perustaa alueellisia luokkia. Oppilaat tarvitsevat normaalia pienemmän opetusryhmän. Ensimmäiset alueelliset ryhmät aloittivat toimintansa Rieskalähteen koulussa syksyllä 2008.
Lähikouluperiaatteen mukaisten erityisopetuspalveluiden myötä Mikaelin kouluun kohdistuvat oppilaspaineet vähentyvät ja ainoastaan vaativin osa oppilaista ohjautuu sinne. Tavoitteena on, että viiden vuoden sisällä oppilasmäärä pienentyy nykyisestä vähintään 60 oppilaalla. Näin koulu on vuonna 2015 pääsääntöisesti 2-luokkasarjainen enintään 180 oppilaan koulu.
Ei ole tarkoituksenmukaista, että Mikaelin koulun oppilaita on hajasijoitettuina eri koulujen tiloissa, vaan tulisi pyrkiä siihen, että koulu voisi jatkossa toimia Mäntymäen yksikön lisäksi yhdessä tai korkeintaan kahdessa toimipisteessä. Siten rehtori voi paremmin keskittyä koulun pedagogiseen johtamiseen ja kehittämiseen sen sijaan, että joutuu käyttämään suuren osan työajastaan useista toimipisteistä huolehtimiseen.
Myös henkilöstön kannalta on tarkoituksenmukaista, että toimitaan samoissa tiloissa. Tällöin yhteistyö ja keskinäinen tiedonkulku tulevat helpommiksi, kollegiaalinen tuki kasvaa ja oppilashuoltopalvelut tulevat lähemmäksi.
Mikaelin koulu on tähän asti joutunut toimimaan jatkuvasti osittain väliaikaisissa ja puutteellisissa tiloissa. Yhtenä keskeisenä syynä on ollut se, että koulun tarpeellisuus on ollut aina 1980-luvulta ajoittain kiihkeänkin keskustelun kohteena. Toiminnan hajasijoittaminen yleisopetuksen koulujen tiloihin (ns. tilaintegrointi) nähtiin erityisesti 1990-luvulla välttämättömänä toimena yhteistyön lisäämiseksi yleisopetuksen koulujen kanssa. Tilaintegrointikeskusteluun liittyi usein kysymys opetusryhmien hallinnollisesta sijoittamisesta.
Koska koulun hallinnollinen asema ja olemassaolo on ollut epävarmaa, tilaratkaisuja on viime vuosina tehty ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Tämä on omalta osaltaan heikentänyt Mikaelin koulun toimintaedellytyksiä.
Tässä suunnitelmassa lähdetään siitä, että Mikaelin koulu jatkaa toimintaansa hallinnollisesti itsenäisenä keskitetyn palvelun kouluna ja tilajärjestelyt tehdään siltä pohjalta.
Poikkeuksellisen vaativasta oppilasaineksesta huolehtiminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset ja koulukäyttöön sopivat. Koulussa tarvitaan tilat mm. liikuntaan, kotitalouteen, tekniseen ja tekstiilityöhön sekä opettajien sosiaali- ja työtilat, oppilashuoltohenkilöstön toimitilat, kokous- ja pienryhmätiloja sekä asianmukaiset hallinnolliset tilat.
Koulu itse näkee, että toiminnan kannalta paras vaihtoehto olisi, että alakoulu (vuosiluokat 1-6) ja yläkoulu (vuosiluokat 7-9) toimisivat omina yksikköinään eri tiloissa.
Mäntymäen yksikkö jatkaa toimintaansa omana toimipisteenään Mäntymäen perhekeskuksen yhteydessä.
Mikaelin koulussa oli lukuvuonna 2008 -2009 (tilanne 20.9.) yhteensä 239 oppilasta. Oppilasmäärän arvioidaan kehittyvän vuosina 2009 -2015 seuraavasti (arvio tilanteesta 20.9.):
2009 | 225 |
2010 | 225 |
2011 | 215 |
2012 | 210 |
2013 | 200 |
2014 | 190 |
2015 | 180 |
Mikaelin koulun oppilasmäärän pienentyminen arvion mukaisesti edellyttää, että alueelliset tukitoimet kehittyvät tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, ja tukea tarvitsevia oppilaita voidaan tulevina vuosina sijoittaa huomattavasti nykyistä enemmän omiin lähikouluihinsa.
Tilajärjestelyjen perustana on laskennallisesti 180 oppilaan koulu. Näistä 120 on vuosiluokilla 1-6 ja 60 vuosiluokilla 7-9.
Mikaelin koulu toimii lukuvuonna 2009 - 2010 seuraavissa tiloissa:
Koulukatu | ESY 1-6 | 14 por | 131 oppilasta |
Topelius | ESY 7-9 | 6 por | |
Vähä-Heikkilä | 2 ESY, 2 HH, | 4 por. | |
|
|
|
|
Mäntymäki | ESY, EMU, DYS,HH | 2 por. | |
Yhteensä |
| 26 por | |
Oppilasmäärät ovat 31.8.2009 tilanteen mukaisia. Luvut kasvavat mitä todennäköisimmin jonkin verran lukuvuoden kuluessa.
Topeliuksen yksikön (vuosiluokat 7-9) oppilaat opiskelevat parakkitiloissa, mikä ei voi olla pysyvä ratkaisu. Näiden oppilaiden tilajärjestelyt selvitetään erikseen lukuvuoden 2009-2010 aikana. Esitys saatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston käsittelyyn kevätkaudella 2010.
Tavoitteena on sijoittaa Mikaelin koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaat pysyviin tiloihin jonkun yläkoulun tai yhtenäiskoulun yhteyteen mikäli mahdollista viimeistään 1.8.2011 lukien.
Opetus- ja koulupalvelujen toimintayksikkö on yhteistyössä Mikaelin koulun ja Topeliuksen koulun kanssa selvittänyt mahdollisuuden sijoittaa vuosiluokkien 1-6 tilat Snellmanin koulutaloon. Tilat ovat riittävät ja toiminnan kannalta likimain optimaaliset.
Snellmanin koulutaloa on korjattu viime vuosina peruskorjausmäärärahoin. Vuosien 2003 -2008 aikana on tehty mm. seuraavat työt:
-vesikaton uusiminen ja julkisivujen kunnostus
-keittiön peruskorjaus
-liikuntasalirakennuksen peruskorjaus
-teknisen työn tilojen peruskorjaus
-putkistojen uusiminen
-wc-tilojen peruskorjaus
-pihan peruskorjaus
Lähivuosina on talon iästä johtuen toteutettava mm. ikkunoiden huoltomaalaus, sähkötöitä sekä pintamateriaalien kunnostus- ja uusimistöitä. Korjaustyöt on tehtävä riippumatta siitä, siirtyvätkö tilat kokonaisuudessaan Mikaelin koululle.
Mitään suurempia muutostöitä ei tarvita.
Topeliuksen koulun Pakkarinkatu 10:n tilat on peruskorjattu. Tilat ovat riittävät Snellmanin kouluyksikön oppilaiden sijoittamiseen.
Topeliuksen koulussa (vuosiluokat 1-6) on lukuvuonna 2009 -2010 syyskuun alun tilanteen mukaan yhteensä 195 oppilasta. Näistä Snellmanin yksikössä opiskelee 82 oppilasta = 3 perusopetusryhmää (yhdysluokat 1-2, 3-4,5-6).
Topeliuksen koulun rehtori ja Mikaelin koulun rehtori puoltavat em. lausunnoissaan Snellmanin koulutalon siirtämistä Mikaelin koulun käyttöön jo syksystä 2010 kertaratkaisuna ilman siirtymäkautta siten, että kaikki Topeliuksen koulun Snellmanin yksikön oppilaat aloittavat opiskelunsa Pakkarinkadun tiloissa 1.8.2010 lukien.
Opetus- ja koulupalvelujen toimintayksikkö on selvittänyt mahdollisuudet tarkistaa Topeliuksen koulun ja Puolalan koulun välistä oppilasaluerajaa siten, että Koulukadun itäpuolinen alue Topeliuksen koulun oppilasalueesta siirretään Puolalan koulun oppilasalueeseen. Ko. alueella asuu noin 45 Topeliuksen koulun vuosiluokkien 1-6 oppilasta.
Topeliuksen koulun oppilasmäärä vähenisi, mikäli oppilasaluerajaa muutettaisiin, noin 11,5 %:lla.
Topeliuksen koulun oppilasmäärä on lähivuosina laskemassa, samoin Puolalan koulun. Tilojen puolesta oppilaat ovat sijoitettavissa kumpaan tahansa kouluista.
Koulujen lausuntojen pohjalta käydyissä keskusteluissa nousi esille mahdollisuus yhdistää Topeliuksen ja Puolalan koulujen oppilasalueet 1.8.2010 lukien, mikä antaisi joustavuutta ja liikkumavaraa oppilaiden sijoitukselle. Oppilas voi hakeutua hyväksyttyjen oppilaskriteerien mukaisesti kumpaan tahansa kouluun. Molemmat koulut kuuluvat Läntiseen yhteistyöalueeseen, mikä helpottaa oppilasaluerajan poistamista.
Kouluilla ei ole huomauttamista oppilasaluerajan poistamiseen 1.8.2010 lukien.
Opetuspalvelukeskus neuvottelee koulujen kanssa syksyn 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana niistä tarvittavista jatkotoimenpiteistä, mitä Snellmanin koulukiinteistön käyttöä koskevat muutokset ja oppilasaluerajan poistaminen edellyttävät. Asia on otettava huomioon mm. koulunkäynnin aloittavien oppilaiden informoinnissa alkuvuodesta 2010.
Suunnittelupäällikkö Tapio Alapaattikoski:
Ehdotus Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että
- Topeliuksen koulun vuosiluokkien 1-6 opetus keskitetään 1.8.2010 lukien Pakkarinkatu 10:n tiloihin ja Snellmanin yksikön toiminta lopetetaan, ja että
- Snellmanin koulukiinteistö siirretään kokonaisuudessaan Mikaelin koulun käyttöön 1.8.2010 lukien.
Samalla jaosto päättää, että Puolalan ja Topeliuksen koulujen oppilasalueet yhdistetään 1.8.2010 lukien.
PäätösLähteenmäki ehdotti, että lisäksi asia viedään erikseen kaupunginhallitukseen, jotta se voisi harkita, onko päätös 12.12.2005 § 269 mukainen.
Esittelijän ehdotus ja Lähteenmäen lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Todettiin, että Pro Snellman -adressi oli vastaanotettu ennen kokousta.
Kh § 536
Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi 7.10.2009:
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 15.9.2009 § 49 kohdalla päättänyt mm., että Snellmanin yksikön toiminta lopetetaan ja että Snellmanin koulukiinteistö siirretään kokonaisuudessaan Mikaelin koulun käyttöön 1.8.2010 lukien. Jaosto on lisäksi päättänyt, että asia viedään erikseen kaupunginhallitukseen, jotta kaupunginhallitus voisi harkita, onko jaoston päätös kaupunginvaltuuston 12.12.2005 § 269 kohdalla tekemän päätöksen mukainen.
Kaupunginvaltuusto on 12.12.2005 § 269 käsitellyt Turun kouluverkon tarkistamista vuosina 2006-2010 ja kouluverkon tarkistamisesta aiheutuvia opetustoimen johtosäännön muutoksia. Kaupunginvaltuusto on mm. päättänyt hyväksyä opetuslautakunnan 19.10.2005 tekemän esityksen kouluverkon tarkistamisesta tietyin muutoksin. Yksi kaupunginvaltuuston hyväksymistä tarkistuksista koski Snellmanin koulua. Snellmanin koulun osalta päätöksessä todetaan, että Snellmanin koulun toimintaa jatketaan 1.8.2006 asti, jolloin toiminnot yhdistetään Topeliuksen kouluun, että opetus Snellmanin koulun nykyisessä kiinteistössä jatkuu toistaiseksi ja että tästä osasta koulua käytetään nimitystä Snellmanin kouluyksikkö.
Kaupunginvaltuusto on 19.5.2008 § 94 kohdalla hyväksynyt opetustoimen johtosäännön 31 §:n muuttamisen. Em. johtosäännön pykälä koskee perusopetusta antavia kouluja. Kaupunginvaltuuston hyväksymän johtosäännön mukaan jaostot päättävät oman kieliryhmänsä osalta perusopetusta antavien koulujen erillisistä kouluyksiköistä. Opetustoimen johtosääntöä on em. kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen muutettu seuraavilla kaupunginvaltuuston päätöksillä: 15.12.2008 § 272 ja 15.6.2009 § 134. Em. muutoksilla ei ole puututtu jaostojen toimivaltaan päättää perusopetusta antavien koulujen erillisistä kouluyksiköistä.
Kun otetaan huomioon voimassaolevan opetustoimen johtosäännön 31 §:n määräys jaostojen toimivallasta päättää koulujen erillisistä kouluyksiköistä, ja se, että kaupunginvaltuuston 12.12.2005 § 269 kohdalla tekemän päätöksen mukaan opetus Snellmanin koulun nykyisessä kiinteistössä jatkuu toistaiseksi, on opetuslautakunnan suomenkielisellä jaostolla ollut toimivalta, kaupunginvaltuuston 12.12.2005 § 269 kohdalla tekemän päätöksen estämättä, päättää Snellmanin koulukiinteistön käyttöä koskevista järjestelyistä 1.8.2010 lukien.
EhdotusKaupunginhallitus päättää,
että opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös 15.9.2009 § 49 merkitään tiedoksi ja
että jaoston päätös ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
PäätösAsia pantiin pöydälle Lehtisen Randellin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.
Kh § 554
Pöydältä 12.10.2009 § 536
Johtava kaupunginlakimies Antero Kastemaa 13.10.2009:
Kaupunginvaltuusto on 12.12.2005 § 269 päättänyt mm., että Snellmanin koulun toimintaa jatketaan 1.8.2006 asti, jolloin [koulun] toiminnot yhdistetään Topeliuksen kouluun, että opetus Snellmanin koulun nykyisessä kiinteistössä jatkuu toistaiseksi ja että tästä osasta koulua käytetään nimitystä Snellmanin kouluyksikkö. Voimassa olevan, tältä osin valtuuston päätöksellä 19.5.2008 § 94 muutetun, opetustoimen johtosäännön 31 §:n mukaan opetuslautakunnan jaosto päättää koulujen erillisistä kouluyksiköistä. Ennen johtosäännön muuttamista koulujen erillisiä kouluyksiköitä koskeva päätösvalta oli valtuustolla.
Valtuusto on ollut 12.12.2005 toimivaltainen päättämään siitä, että opetus Snellmanin koulun nykyisessä kiinteistössä jatkuu toistaiseksi. Perusopetusta antavien koulujen erillisistä kouluyksiköistä päättäminen on vuonna 2008 tehdyllä johtosääntömuutoksella annettu opetuslautakunnan jaoston päätettäväksi kieliryhmän osalta 1.8.2008 alkaen. Kun päätösvalta asiassa on yksiselitteisesti jaostolla, jaosto voi päättää siitä, kuinka kauan opetus Snellmanin koulun kiinteistöllä jatkuu. Valtuuston 12.12.2005 tekemä mainittu päätös ei rajoita toimivaltaista viranomaista.
Edellä olevan vuoksi minulla ei ole huomauttamista osaamis- ja elinkeinotointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esitykseen.
Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi:
EhdotusKaupunginhallitus päättää,
että opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös 15.9.2009 § 49 merkitään tiedoksi ja
että jaoston päätös ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Lehtinen, Lundahn, Elo, Hihnala, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Lehtonen, Lintula, Sarlund ja Randell.
Artesolan tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Rinne:"Kaupunginhallitus ilmoittaa opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle, että sen tekemä päätös 15.9.2009 § 49 ei ole kaupunginvaltuuston päätöksen 12.12.2005 § 269 mukainen.”
Jakelu
tiedOpetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
tiedOpetustoimi
Liitteet:
Olsj § 49
Liite 1:Topeliuksen koulun rehtori 28.8.2009
Liite 2:Mikaelin koulun rehtori 11.8.2009