Liite 1
11.9.2009
YLEINEN OSIO
Voimassaolo ja asiakirjan päivittäminen
Kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan linjaukset ovat voimassa vuosien 2009- 2013 välisen ajan.
Asiakirjan päivitystarvetta arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä kaupunginhallituksen konsernijaoston toimesta.
Yleiset periaatteet
Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä vaan väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistaminen ei voi myöskään olla staattista, vaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja organisointitapoja on arvioitava toimintaympäristön muuttuessa säännöllisesti. Koska omistaminen sitoo huomattavan määrän pääomaa, tulee pääoman tehokkaan käytön ja kohdentamisen olla yhtä tärkeää kuin käyttötalouden hallinta. Omaisuuden käytön tehokkuutta on arvioitava edullisuusvertailujen ja eri toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Tehokkaampi pääoman käyttö johtaa myös käyttökustannusten laskuun. Lisäksi tietyillä toimialoilla kuten asuntovuokrausliiketoiminnassa omistaminen voi sisältää myös muita kuten sosiaalipoliittisia tavoitteita liiketaloudellisen tavoitteiden ohella.
Kaiken omistamisen perusteena tulee olla omaisuuden käyttö ja hyödyntäminen kaupungin palvelutuotannossa tai muissa kaupungin ei kaupallisten tavoitteiden toteuttamisessa sellaisilla toimialoilla, joilla ei
ole markkinatoimijoita tai joille ei ole mahdollista luoda lyhyellä aikavälillä markkinoita.
Yhtiöomistuksista saatavan ja kaupungille tuloutettavan tuoton tulisi vastata vähintään rahamarkkinoiden riskitöntä tuottoa lisättynä toimialan liiketoimintariskillä. Tässä asiakirjassa on asetettu toiminnoittain aikavälille 2009 – 2013 minimituottotavoitteet, joissa on huomioitu liiketoimintariski. Tarkka tuottotavoite ja kaupungille maksettava tuloutus asetetaan vuosittain toiminnoittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Kiinteän omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää arviota omaisuuserien kunnosta ja peruskorjaustarpeesta. Kaupungilla on oltava tämän vuoksi ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan omaisuutta. Asiantuntemusta tarvitaan myös omistuksen hallinnoinnissa ja omistuksesta irtautumisessa/luopumisessa. Asiantuntemusta voidaan vaihtoehtoisesti tai täydentävänä hankkia myös ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta. Päätökset maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista ja muusta omaisuuden hoidosta on perustuttava aina taloudelliseen kustannushyötyarviointiin.
Omistajaohjauksen vahvistaminen ja organisointi
Konsernin strategista maa- ja tilaomaisuuden käyttöä tehostetaan organisoimalla tähän liittyvää osaamista kaupunginjohdon, konsernijaoston ja kaupunginhallituksen tueksi.
Konserniyhteisöjen ja liikelaitosten omistajaohjausta vahvistetaan organisoimalla keskushallinnon yhteyteen liiketoiminnanohjausryhmä, joka valmistelee omistajan kannanotot konsernijohdolle. Ryhmän tehtävänä on lisäksi tukea liikelaitosten muutosprosessin toteuttamista ja tuottaa kaupungin johdolle ja konsernijaostolle tarvittava tieto prosessin johtamiseksi.
Konsernijaosto valvoo ja ohjaa yhtiöiden ja liikelaitosten toimintaa omistajaohjauksen keinoin sekä seuraa valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamista Lisäksi konsernijaosto vastaa keskitettyjen konsernipalveluiden talouden ja toiminnan ohjauksesta
Toimintamuodot ja niiden käyttö kaupungin omistajaohjauksessa
Erilaisten juridisten toimintamuotojen ohjaaminen poikkeaa jonkin verran toisistaan. Tästä syystä tulee toimintaa käynnistettäessä tarkkaan harkita, mitä toimintamuotoa kulloinkin käytetään tai toteutetaanko toiminta kaupunkiemon sisällä. Juridisen toimintamuodon valinta on yksi osa omistajaohjausta. Seuraavassa on esitelty lyhyesti eri toimintamuodot ja mahdollisuudet niiden käyttämiseen.
Taseyksikkö, liiketoimintayksikkö
Jos toiminta on luonteeltaan sellaista, että se halutaan eriyttää peruskunnan toiminnasta, niin yksinkertaisin tapa on tehdä se taseyksikön avulla. Taseyksikölle on eri kaupungeissa eri nimityksiä ja sitä voidaan kutsua esimerkiksi liiketoimintayksiköksi. Suurin ero bruttoyksiköissä toteutettavaan toimintaan nähden on se, että liiketoimintayksikölle muodostetaan oma tase eli toiminnassa taataan tasejatkuvuus. Liiketoimintayksikkö on osa emokaupunkia. Kaupunkiemon tuloslaskelmaan lasketaan mukaan taseyksikön menot ja tulot riviriviltä, kuten bruttohallintokuntienkin osalta. Liiketoimintayksikköä ohjataan talousarviossa samanlaisilla tavoitteilla kuin bruttohallintokuntiakin.
Kunnallinen liikelaitos
Vuonna 2009 Turun kaupungilla on yhteensä 9 uutta kuntalain
Kaupunkiemon talousarvion sitovuutta osoittavassa tuloslaskelmassa
kunnallinen liikelaitos näkyy vain tuloutusten eli peruspääoman korvausten ja sisäisen lainan korkojen osalta. Toisaalta kaupunkia kokonaisuutena arvioitaessa liikelaitosten tuloslaskelman erät yhdistetään rivi riviltä
ja yhdistelyssä eliminoidaan edellä mainitut tuloutukset. Tätä kokonaistarkastelua käytetään arvioitaessa kertyviä yli-/alijäämiä ja mahdollista
alijäämän kattamisvelvollisuutta talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella. Tilinpäätöstä laadittaessa esim. kaupungin tulosta ja taseen ylijäämiä laskettaessa liikelaitokset katsotaan täysin kaupunkiin kuuluviksi.
Ne eivät myöskään ole erillisiä juridisia yksiköitä vaan kuuluvat kaupungin organisaatioon ja toimivat kaupungin Y-tunnuksen alla. Kunnallinen liikelaitos saa itse päättää investoinneistaan, jos johtosäännössä ei ole toisin päätetty. Kunnallisen liikelaitoksen toimielin on johtokunta, joka rinnastetaan monessa mielessä osakeyhtiön hallitukseen. Kaupunginvaltuusto voi kuitenkin kaikissa tapauksissa määrittää liikelaitoksille muitakin sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita kuin tuloutuksen peruspääomalle. Siten valtuusto asettaa liikelaitosten investointivaltuuksille rajat ja voi päättää sitovasti yksittäisten investointien
toteuttamisesta.
Jos liikelaitos harjoittaa liiketoimintaa, niin sitä perustettaessa tulee pohtia toimintaa kilpailulainsäädännön näkökulmasta. Jos liikelaitoksen toimialana ovat palvelut, joilla ei ole erityistä lakisääteistä perustaa ja joita se tuottaa EU:n sisämarkkinoille osallistuen kilpailuun yksityisten toimijoiden kanssa, niin toiminnan pitää olla kilpailuneutraalia verrattuna yksityisiin toimijoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa pitää harjoittaa kaikilta osin samoin periaattein yksityisten yritysten kanssa. Tällöin liiketoimintaa harjoittavan yksikön pitää voida mennä konkurssiin, sen pitää maksaa voitostaan veroa ja se ei voi rahoituksessaan käyttää julkisyhteisön luottoluokitusta. Tällaisissa tapauksissa toimintaa ei voida harjoittaa liikelaitosmuotoisena vaan se pitää yhtiöittää. Yhtiöittämistä on pohdittava, mikäli:
-toiminta rahoitetaan ainakin pitkällä aikavälillä tulorahoituksella,
-palveluja myydään kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolelle
-toiminnan hinnoittelu on markkinaehtoista siten, että asiakassuhde on sopimusperusteinen ja asiakkaalla tilaajana on harkintavaltaa
Liikelaitos noudattaa toiminnassaan samoja omistajaohjauksen periaatteita kuin kaupungin konserniin kuuluvat yhteisöt. Kunnallisia liikelaitoksia ohjataan johtokuntatyöskentelyn, kaupunginvaltuuston erillispäätösten, talousarviossa asetettavien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sitoutuneelta pääomalta vaadittavan tuoton ja tuloutuksen
kautta.
Kuntayhtymä
Kuntayhtymä voidaan perustaa kuntarajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä varten. Kuntayhtymä ei ole kaupungin konserniin kuuluva, mutta se yhdistetään kaupungin konsernitilinpäätökseen kuntayhtymäosuuden mukaisessa suhteessa. Kuntayhtymiä ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein. Kuntayhtymän rakenne tulee pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja sen tulee keskittyä perustehtäväänsä. Kuntayhtymän omistajaohjaus muuttuu erityisen haastavaksi, jos sen alle muodostetaan erillisiä yhtiörakenteita sellaisille toimialoille, jotka eivät ole kuntayhtymän ydintehtävää. Yhtymien omistajaohjausta vahvistetaan painottamalla substanssiosaamista yhtymien hallintoelinten jäsenvalinnoissa sekä omistajavalvonnan selkeämmällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiö perustetaan liiketoiminnan harjoittamista ja pääsääntöisesti
liikevoiton tuottamista varten. Perustamisen edellytyksenä on yleensä:
–että kaupungin lisäksi on mukana muita perustajia tai myöhemmin on suunnitteilla ottaa muita osakkaita mukaan,
– että kaupunki luopuu tehtäväalueen osalta kaupungin oman organisaation hallinnollisesta operatiivisesta ohjausvallastaan,
–että kaupunki on valmis antamaan tehtäväalueelle juridisen, osakeyhtiölain mukaisen itsenäisen vallan ja vastuun eikä edellytä tai vaadi erivapauksia tai muista omistajista poikkeavia oikeuksia,
–että toiminnan yhtiöittämisestä aiheutuvat verotukselliset seuraamukset ovat pienemmät kuin yhtiöittämisestä saavutettava taloudellinen hyöty,
–että kaupunki on valmis vastaamaan liiketoiminnan riskeistä sijoittamallaan pääomalla ja mahdollisesti antamillaan takauksilla ja,
–että yhtiön liikevaihto tulee pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti kaupungin ulkopuolelta.
Verotuksesta johtuen osakeyhtiömuodossa toimintaa kannattaa yleensä harjoittaa vain, jos toimintamuodolla saadaan mukaan kaupungin ulkopuolisia osakkaita kuten seudun muita kuntia tai mikäli esimerkiksi kilpailulainsäädäntö edellyttää yhtiömuotoista organisaatiota.
Osakeyhtiöitä ohjataan talousarviossa asetettavien toiminnallisten tavoitteiden ja sitoutuneelta pääomalta vaadittavan tuoton sekä yhtiön hallitustyöskentelyn kautta. Omistajaohjausta vahvistetaan omistajavalvonnan selkeämmällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa ja kaupunginhallituksen konsernijaoston strategista ohjausroolia tehostamalla.
Niiden osakeyhtiöiden, joiden tehtävä on muu kuin voiton tuottaminen, yhtiöjärjestysten toimialaa koskevat pykälät tarkastetaan ja muutetaan siten, että niiden tarkoitus ilmenee toimialasäännöksestä.
Säätiö
Säätiö perustetaan yleishyödyllisiin tai sosiaalisiin tarkoituksiin, kuten tukemaan kulttuuria tai tiedettä taikka ylläpitämään museota tai oppilaitosta yhdessä muiden perustajajäsenten kanssa. Perustamisen edellytyksenä on, että toiminnan päätarkoitus on sosiaalinen ja mahdollinen liiketoiminta on sitä tukevaa yritystoimintaa, säätiön toiminta perustuu omarahoitukseen, jota voidaan täydentää julkisella tuella ja, että tarkoituksena ei ole välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tai säätiön toimihenkilölle eli voittojen kerääminen on rajoitettua.
Säätiön tarkoitus on tietyn omaisuusmassan hallinnoiminen sääntöjensä puitteissa. Säätiö on lähtökohtaisesti pysyvä. Koska säätiötä ei siviilioikeudessa lueta yhteisöihin, ei sillä ole omistajia, osakkaita tai jäseniä. Näitä omistajaohjausta koskevia linjauksia noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin myös säätiöihin. Säätiöitä ohjataan perustamisvaiheessa sääntöjen laatimisen kautta ja hallitustyöskentelyn kautta. Säätiölain rajoituksista johtuen hallituksen kokoonpanon muuttaminen on rajoitettua. Lisäksi säätiön hallituksen toimintaa valvoo viranomainen, ei omistaja. Tämän vuoksi säätiöiden hallitusten kokoonpanosta ja toimikaudesta päätettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ohjaustavoite säilytetään.
Säätiö on joustamaton omistamisen tapa; kaupunki luovuttaa säätiölle omaisuusmassan, jota se hallinnoi sääntöjensä puitteissa ilman että kaupungilla on juridisesti merkittäviä keinoja vaikuttaa päätöksenteon ohjaamiseen.
YHTIÖT
Liiketoiminta- ja elinkeinopoliittiset toiminta-alueet ja linjaukset
Liiketoiminta- ja elinkeinopoliittiset toiminta-alueet, joissa kaupungin tulee tietyin edellytyksin olla omistajana mukana, jaetaan toiminnan luonteen mukaan seuraaviin kokonaisuuksiin: Monopoliluonteinen liiketoiminta, asuntoliiketoiminta, elinkeinopoliittinen liiketoiminta ja muu liiketoiminta.
Monopoliluonteinen liiketoimint
VISIO
Monopoliluonteista liiketoimintaa harjoitetaan kaupungin toimialaan kuuluvassa strategisessa erityistehtävässä, jossa kaupungilla omistajana on ensisijaisesti yhteiskunnallisia toiminnallisia tavoitteita ja toissijaisesti kannattavuustavoitteita.
STRATEGISET VALINNAT
Monopoliluonteisissa toiminnoissa kaupungin tulee olla aktiivinen omistaja, joka määrittelee erityistehtävän sisällön ja merkityksen sekä asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet yhtiölle kaupungin talousarviossa. Yhtiön johto ja hallintoelimet määrittelevät yrityksen operatiivisen liiketoimintastrategian huomioiden mahdollisen lainsäädännöstä tulevan sääntelyn. Yhtiön liiketoimintastrategian ja kaupungin omistajapoliittisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää konsernijohdon ja yhtiön johdon yhteistoimintaa.
Määräävässä markkina-asemassa yritys tai tuote voi merkittävästi vaikuttaa kilpailuun, hintoihin ja toimitusehtoihin markkinoillaan. Omistajaohjauksen kannalta tämä edellyttää perehtymistä markkinoiden sääntelyyn ja viranomaisen ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin markkinahäiriöiden ehkäisemiseksi. Monopoliluontoisessa liiketoiminnassa tulee omistajaohjauksessa kiinnittää erityistä huomiota yhtiöiden sisäisen tehokkuuden mittaamiseen ja varmistamiseen, koska markkinat eivät säätele toimintojen tehokkuutta.
Yhteiskunnallisten tavoitteiden ja markkinoiden sääntelyn takia kaupungin erityistehtävää hoitavien yhtiöiden tulee säilyä kaupungin yksinomistuksessa tai määräysvallassa. Omistuspohjan laajentaminen tulee kysymykseen, kun erityistehtävän merkitys on vähenemässä tai poistumassa tai erityistehtävän voidaan arvioida tehostuvan muiden omistajien mukaantulon tai omistusosuuden kasvun myötä.
Turku konsernin yhtiöiden toiminnoista infrastruktuuriin perustuvia paikallisia ns. luonnollisia monopoleja tai niiden kaltaisia ovat kaukolämpö-, sähkönsiirto-, kaukokylmä, vesijohto- ja viemäriverkkotoiminnot sekä talousveden tuotanto ja jäteveden käsittely.
Toimenpiteet:
Vesiliikelaitos voi investoida tonttituotannon uudisrakentamiseen rahoitusalijää tekemällä vain kaupunginvaltuuston erillisellä päätöksellä.
Selvitetään yksityiskohtaisesti vesi- ja viemäriverkostojen omistukseen, hallintaan ja operointiin liittyvät toimintamallit osana mahdollisen seudullisen yhtiön valmistelua.
Tavoitteena on muodostaa Turun vesiliikelaitoksesta kuntien omistama vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkosto-omaisuutta. Turun Seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n asema osana verkkoyhtiötä tai vesiyhtiöistä muodostettavaa konsernia selvitetään erikseen.
Turun Seudun Vesi Oy:n aloittaessa tuotantotoimintansa puretaan rakentamisaikainen projektiorganisaatio ja resursoidaan yhtiön organisaatio uudelleen vastaamaan optimaalisesti tuotannollisia tarpeita.
Seudullisen vesihuoltokokonaisuuden tulee olla osa Turku konsernia ja kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena sekä elinkeinoelämän, että kuluttajien näkökulmasta.
Asuntoliiketoiminta
VISIO
Kaupungin harjoittaman asuntoliiketoiminnan tavoitteena on huolehtia riittävän vuokra-asuntokannan olemassa olosta Turun kaupungin alueella. Asuntojen omistaminen ei ole itseisarvo eikä pääasiallinen keino asuntopolitiikan toteuttamisessa vaan kaupunki toteuttaa asuntopolitiikkaansa ensisijaisesti kaavoituksen ja markkinatoimijoiden avulla.
STRATEGISET VALINNAT
Kaupungin harjoittamaa asuntoliiketoimintaa selkiytetään. Kaupunki edellyttää kohtuullista tuottoa sijoittamalleen pääomalle asuntoliiketoiminnassa. TVT Asunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso fuusioidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tästä kokonaisuudesta pyritään irrottamaan toimialakonsernin osiksi yhtiöiden omistamat lämpö- ja huoltoyhtiöiden osakkeet, yksittäiset vapaarahoitteiset asunnot, aravarajoitteiset asunnot, korkotuetut asunnot ja muut rajoituksista vapaat asunnot.
TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN
TVT Asunnot Oy (kaupungin omistus 100 %) ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso (kaupungin omistus 100 %) fuusioidaan yhdeksi yhtiöksi.
Yhtiöihin sitoutuneen oman pääoman määrää alennetaan ja konvertoidaan oman pääomanehtoiseksi lainaksi. Yhtiön yksityiskohtaisista rahoitusjärjestelyistä päätetään fuusiosuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.
Asuntoyhtiölle myönnettävälle lainalle vaaditaan korko, joka vastaa omapääomaehtoisen sijoituksen tuottoa huomioiden mahdolliset aravasäännösten rajoitukset.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (kaupungin omistus 56,67 %) ylläpitää asumisoikeusasuntoja. Yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeino-poliittiseen asuntotuotantoon. Konsernitaseen vieraan pääoman ja liike-toimintariskien keventämiseksi kaupungin omistusosuutta yhtiössä voidaan pienentää yhteistyössä naapurikuntien tai yleishyödyllisten asuntotoimijoiden kanssa.
Turun Ylioppilaskyläsäätiön (53,85 % hallituksen äänivallasta) äänivallasta luopumista ei harkita. Säätiö huolehtii nuoriso- ja opiskelija-asumisesta ja huolehtii omalta osaltaan opiskelija-asuntojen rakennuttamisesta.
Y-Säätiö (kaupungilla edustus) keskittyy elämän hallinnallista tukea tarvitsevan ryhmän asumistarpeisiin muodostaen yhdessä soten, TVT Asuntojen/Kunta-asuntojen ja kolmannen sektorin kanssa kaupungin elämänhallinnallisen asumisen verkoston.
Kaupungin omistamat asuntoyhtiöt eivät harjoita vuokra-asuntojen uudistuotantoa ilman erillistä konserniohjetta, joka voidaan antaa joko liiketaloudellisin perustein tai mahdollisissa markkinahäiriötilanteissa.
Asuntoliiketoiminnasta vaaditaan tuottona kaupungin sijoittamalle omalle pääomalle, kertyneet voittovarat ja aravasäännökset huomioituna, vähintään 12 kk Euriboria lisättynä 3 prosenttiyksiköllä. Vason osalta tämä tuottovaatimus asetetaan ainoastaan kaupungin sijoittamalle omalle pääomalle. Kaupungille tuloutettava osinko asuntoliiketoiminnasta päätetään yhtiöittäin talousarvion yhteydessä.
Elinkeinopoliittinen liiketoiminta
VISIO
Kaupunki kehittää elinkeinoja luomalla yritystoiminnan harjoittamiselle hyvät edellytykset osallistumalla itse vain rajatusti kilpailtuun yritystoimintaan. Elinkeinopoliittisten yhtiöiden toimintoja harjoitetaan yhteistyössä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa siten, että yliopistojen voimavaroja ja osaamista voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnassa ja työpaikkojen synnyttämisessä.
STRATEGISET VALINNAT
Elinkeinopoliittisten yhtiöiden ansaintalogiikkaa pyritään kehittämään, laajentamaan yhtiöiden osakaspohjaa ja pienentämään kaupungin omarahoitusosuutta. Tavoitteiden toteutumista seurataan talousarviossa. Turun seudun kehittämiskeskus toimii seudullisen elinkeinopolitiikan edistäjänä.
TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN
Turku Science Park – konserni (Turku konsernin omistus 96,1 %)
Turku Science Park Oy:n tehtävä on korkeakoulujen innovaatioiden kaupallistamisen ja liiketoiminnan kehittämisen valituilla korkean teknologian alueilla, painopisteenä bioteknologia, sovellettu ICT sekä materiaaliteknologia. Lisäksi yhtiö toimii valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman koordinoijana Varsinais-Suomen osalta.
Science Park -konsernin kiinteistöomistukset myydään kokonaisuudessaan ja yhtiö sopeuttaa toimintansa uuden toimintamallinsa mukaisesti.
Kaupungin talousarviosta tuleva rahoitusosuus yhtiön toimintaan on ollut uuden toimintamallin myötä 50 % aiempaa pienempi. Kaupungin maksuosuus määritellään talousarviossa ja se sopeutetaan yhtiön tarjoamiin elinkeinopoliittisiin palveluihin. Jatkossa yhtiö sopii kaupungin kanssa sen tuottamista elinkeinopoliittisista palveluista ja niistä maksettavista korvauksista. Yhtiön rahoituspohjaa pyritään laajentamaan entisestään.
Pilot Turku Oy:n (kaupungin omistus 66,67 %) tehtävänä on lentoliikenteen edistäminen Turussa sekä Logicityalueen kehittäminen alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja loppukäyttäjien hankkiminen alueen kiinteistöihin. Kaupunki luopuu yhtiön rahoittamisesta yleismarkkinointi- ja edunvalvontatehtävien osalta. Yhtiön on sopeutettava toimintonsa ja kulunsa sen mukaisesti. Yhtiön siirtämisestä yksityisvetoiseksi ja kaupungin enemmistöosuuden luopumisesta päätetään 2009 aikana. (khkon 28.10.2008 § 75)
Koneteknologiakeskus Turku Oy:n (kaupungin omistusosuus 80 %). Yhtiön on perustettu ensisijaisesti koulutuskeskukseksi, jonka päätavoitteena on toimia oppimis- ja kehittämiskeskuksena. Mikäli yhtiön, kaupunkikonserniin nähden ulkoinen, liiketoiminta ei ole kehittynyt erikseen asetettavien tavoitteiden mukaisesti vuoden 2013 vuoden loppuun mennessä, arvioidaan yhtiön liiketoimintamalli uudelleen. Yhtiö jatkaa osaamiskeskusohjelman meriklusterin hallinnoijana TEM:n päätöksen mukaisesti.
Elinkeinopoliittiseen tarkoitukseen perustetuilta yhtiöiltä ei vaadita tuottoa sijoitetulle pääomalle. Hyödyt realisoituvat hyvänä työpaikka- ja väestökehityksenä. Yhtiöihin sijoitettu pääoma pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
Satamatoiminta
Valmistellaan sataman yhtiöittämien 2010 aikana. Samalla selvitetään mahdollisuus perustaa seudullinen satamayhtiö, joka voidaan rakentaa esimerkiksi erillisillä osakesarjoilla turvaten nykyisten omistajien vähintään nykyistä vastaavan tulomuodostuksin.
Sataman hallitsema maapohja pidetään pääosin kaupungin omistuksessa liiketoimintamuodosta riippumatta.
Energialiiketoiminta
VISIO
Energialiiketoiminta perustuu Turku Energia Oy:n strategian mukaiseen kasvuhakuisuuteen, johon pyritään yritysostoilla ja yhteistyöjärjestelyillä.
STRATEGISET VALINNAT
Turku Energia Oy:tä vahvistetaan alueellisena toimijana ostamalla toimialaa strategisesti tukevia liiketoimintoja ja tarvittaessa hakeutumalla yhteistyöhön strategialtaan yhteensopivien vahvojen kumppaneiden kanssa.
Turun kaupunki ei pidä omassa omistuksessaan erillistä jätteenpolttolaitosta.
Turku Energian Oy:n tuloutuksesta päätetään vuosittain viranomaisten sallimissa rajoissa vähintään alan keskiarvoisen tuoton mukaisesti verotukselliset seikat huomioiden.
Turku Energia kehittää EU:n ilmastotavoitteiden ja Suomen hallitusohjelman ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kannattavaa, uusiutuvaa ja päästötöntä energiatuotantoa. Lisäksi Turku Energia jatkaa kaukokylmä tuotannon ja jakelun kehittämistä.
TSME:n toiminta-ajatuksena on edelleen edistää maakaasun hankkimista alueelle.
Muu yhtiömuotoinen tai yhtiöitettävä liiketoiminta
VISIO
Kaupunki ei harjoita pitkällä aikavälillä liiketoimintaa sellaisilla toimialoilla, jossa on toimivat markkinat ja palvelua on laajasti saatavana. Muuta liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden pääasiallisena tehtävänä on tuottaa toimialansa tukipalveluita kaupungille ja kaupunkiseudulle.
STRATEGIA
Muun yhtiömuotoisen liiketoiminnan omistaminen ei ole kaupungin perustehtävää vaan yhtiöt ovat välineitä kaupungin tämänhetkisten palvelujen tuottamisessa. Arvioitaessa siirtymistä vapaille markkinoille ja palveluiden tuottamistapaa, huomioidaan erivaihtoehtojen vaikutus palveluiden laatuun, kaupungin kestävään kehitykseen ja kokonaistaloudellisuuteen.
Muun yhtiömuotoisen liiketoiminnan tuottovaateen pitää vastata kyseisen toimialan keskimääräistä tuottovaatimusta, mikäli markkinat toimivat tehokkaasti. Kaupungille tuloutettava osinko päätetään yhtiöittäin talousarvion yhteydessä.
TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN
Myllykoti Oy (kaupungin omistusosuus 100 %). Yhtiö on palveluasumista ja hoivasairaanhoitoa tuottava yhtiö. Kaupunki voi erillisellä päätöksellä luopua omistuksestaan.
Turun Tekstiilihuolto Oy (kaupungin omistusosuus 65,1 %) Kaupunki voi luopua erillisellä päätöksellä omistuksestaan. Omistusta kehitetään tehostamalla ja laajentamalla toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Pesulatoiminta kuuluu kaupungin tukitoimintoihin. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirillä on etuosto-oikeus myytäviin osakkeisiin osakassopimuksen ehtojen mukaisesti. Mikäli omistuksesta luovutaan, tulee huolehtia siitä, että palvelun laatutaso tulee turvattua eikä pesulatoimintaan muodostu paikallista monopolia.
Turun kaupunkiliikenne Oy (kaupungin omistusosuus 100 %).
Yhtiö tuottaa Joukkoliikennelautakunnalle joukkoliikennepalvelua yhtiön ja kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti. Turun Kaupunkiliikenne Oy:n Turun kaupungille tuottamia joukkoliikennepalveluja ei kilpailuteta vuosien 2009 – 2016 välisenä aikana. Yhtiö on kaupungin enemmistöomistuksessa 2009- 2016. Nykyistä omistusosuutta voidaan pienentää, mikäli se edistää seutuyhteistyötä joukkoliikennetoiminnoissa.
Turkuhalliyhtiöt
Koy Turun monitoimihalli ja Oy Turkuhalli Åbohallen Ab fuusioidaan yhdeksi yhtiöksi ja yhtiön liiketoimintamalli arvioidaan kriittisesti sekä selvitetään mahdollisuudet tiiviimpään yhteistyöhön muiden alan toimijoiden kanssa.
LIIKELAITOKSET
Liikelaitosmuotoisesti harjoitettava liiketoiminta
Kaikkien liikelaitosten taloutta ja toimintaa tulee kehittää viipymättä siten, että niiden tuotteistus ja palvelusopimukset vastaavat markkinoilla toimivien yhtiöiden vastaavia.
Kiinteistöliikelaitos vastaa julkisesta infrastruktuurista omaisuuden hallinnalla, ylläpidolla ja investoineilla. Seudullinen yhteistyö toimialalla on tavoitteena. Seutuyhteistyön malli selvitetään erikseen.
Kiinteistöliikelaitos rahoittaa toimintansa tulorahoituksellaan siten, että tonttiliiketoiminta on selkeästi eriytetty verorahoitteisesta kaupunginhallituksen tilaukseen perustuvasta infrastruktuurin ylläpidosta.
Kiinteistöliikelaitoksen ja tilaliikelaitoksen ylläpitoinvestointien taso pidetään sellaisena, että infrastruktuurin korjausvelan taso ei oleellisesti heikkene.
Tilaliikelaitoksen seudullista yhteistyötä kehitetään verkostoyhteistyön pohjalta yhteistyötä syventäen.
Jätteenpolttoliikelaitoksen toiminnasta luovutaan viimeistään 2010 aikana, mikäli jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvitus mahdollistaa sen.
Valmistellaan talotoimen hankinta-, kilpailutus- ja valvonta- osaamisen keskittäminen tilaliikelaitokseen ja soveltuvin osin rakennusosaamisen keskittäminen kiinteistöpalveluliikelaitokseen 2010 loppuun mennessä.
Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitos fuusioidaan toimialan uudeksi kokonaisvaltaiseksi tuotantoyhtiöksi.
Kunnallistekniikkaliikelaitos keskittyy korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon ja luopuu pääosin uudisrakentamisesta valtuustokauden loppuun mennessä. Kunnallistekniikkaliikelaitoksen sähköjaoksen liiketoiminnan luovutus Turku Energialle valmistellaan 2009 aikana.
Talousarviossa asetetaan kiinteistöpalveluliikelaitoksen tuottamille suoritteille asiakashallintokuntien kustannuksia alentavat vuositavoitteet, joiden lähtökohtana on, että sisäiset hinnat ovat kaikilta osin markkinatasolla 2011 loppuun mennessä.
Kaikki tuottajaliikelaitokset arvioidaan 2010 aikana liiketoiminta-alueittain taloudellisesta ja tuotannollisesta näkökulmasta ja päätetään, minkä liiketoiminta-alueiden osalta siirrytään kokonaan tai osittain ostopalveluihin. Jäljelle jäävät tuottajaliikelaitokset yhtiöitetään 2011 loppuun mennessä.